Tunnistatteko äidit itsessänne raivottaren? Minulla on ns. terve 10-v tyttö ja 9-v adhd-poika. Pojan takia elämämme on usein hektistä ja kaoottista. Minä saan raivarit alta aikayksikön monistakin eri syistä, esim. kun lapset tappalevat, pitävät meteliä, eivät tee niinkuin pyydän jne. Ainoa keino hoitaa tilanne on päästää raivotar valloilleen ja HUUTAA. Miten te muut hoidatte sen tilanteen? Miten osaisin olla raivoamatta?
veera
Ps. Terve tyttöni itki tänä aamuna ja sanoi syyksi, että kun sinä äiti aina huudat. Siinä ei auttanut muu kuin pyytää anteeksi ja luvata parantaa tapansa...
veera
Ps. Terve tyttöni itki tänä aamuna ja sanoi syyksi, että kun sinä äiti aina huudat. Siinä ei auttanut muu kuin pyytää anteeksi ja luvata parantaa tapansa...
Vastaukset 2
Vanhimmat
Hienoa kun osasit pyytää anteeksi tyttäreltäsi! Se vaatii jo jonkun verran ja osoittaa, että haluat muuttua.
Ei ole tilanteesi adhd-pojan kanssa ihan verrattavissa "normaalisäpinään" perheissä, joten haastettakin sinulle on kasattu tavallista enemmän! Varmaankin siksi, että olet vahva ja sinun on katsottu pystyvän selviytymään siitä. :o)
Kun lapsesi alkaa kiukutella, huutaminen näyttää ainoalta ratkaisulta koska et tiedä, mitä muuta tekisit. Jos haluat tarkemmin "opiskella" myönteisempää kasvatusta, lueppa vaikka kirja "Mars ja Venus vanhempina", kirjoittanut John Gray.
Ihan yhdellä tai kahdellakaan lauseella kun en osaa vastata siihen miten muuttaisit toimintatapojasi..
Hyvä keino on myös "laskea sataan". Eli kun huomaat kiehuvasi, pysähdy ja hengitä syvään. Ala ylirauhalliseksi. Tarvittaessa poistu paikalta. Jo tämä muutos voi kummastuttaa lapsia niin, että jättävät känäämisen.
Voimia!
Kävin puhumassa perheneuvolassa... Ja minulla on kyllä itseni kanssa aika pahoja ongelmia. Käyn myös terapeutilla.