Viron nousu, tuho ja kohtalo ja merkitys suomalaisille

Olen monasti pohtinut Viroa, koska se nyt sattuu olemaan lähellä. Venäläisiin usein viitataan sanomalla että se on siinä, emmekä sille mitään voi.

Viron näennäinen nousu tietynlaiseksi itä-euroopan ja Baltian epäpyhäksi johtajaksi johtuu täysin Suomen ja EU:n aggressivisesta tuesta. Viro on silti edelleen köyhä Itä-Euroopan maa, mutta onko siitä enää hyötyä Suomelle? Suomi on, kuten yleensä on tapana, sössinyt tämänkin asian tukemalla Viroa liikaa. Tämä kysymys koskettaa niin tavallisia suomalaisia kuin myös elinkeinoelämää. Tavallinen suomalainen ei nimittäin enää voi käyttää Tallinnaa eikä muita merkittäviä kaupunkeja halvan tavaran ja muiden tuotteiden varastonaan, joista voisi hakea aina tarvittaessa aineellista tai aineetonta hyötyä ja iloa palatakseen sitten taas länteen. Elinkeinoelämä taas ei hyödy enää halpatyövoimasta, siis lähinnä siivoojista ja rakennustyöläisistä joista on saatu nöyrää ja edullista, mutta kuitenkin riittävän ammattitaitoista työvoimaa. Nykyisin riittävää ammattitaitoa edellyttävä työvoima on haettava vieläkin itäisemmistä Neuvostotasavalloista.

Johtopäätöksenä Viron kohtalo voi olla se, ettei Suomesta enää löydy heille työtä, eikä toisaalta suomalaiset enää käytä virolaisia palveluita Virossa. Kumpikaan maa ei tästä hyödy. Viro olisi ilman muuta kannattanut pitää riittävän alikehittyneenä maana, jotta hyöty ja hyvinvointi olisi meillä Suomessa olisi suurempi. Olen osittain itse virolainen, mutta onneksi nimeni ei kuitenkaan viittaa siihen.