Pitäisikö kieltää lapsia uskomasta koulun luonnontieteiden opetukseen?

" Moni luonnontieteen nobelisitikin uskoo täysin sydämin kolmiyhteiseen Jumalaan, Isään (Jahveen), Poikaan (Jeesukseen), ja Pyhään Henkeen."

Paljon useampi nobelisteista ei usko. Kirjaimellinen usko Raamattuun on ristiriidassa luonnontieteiden kanssa. Kyse on uskonopin tavasta tulkita Raamattua. Usko jumalaan voi luonnontieteilijälläkin säilyä, mutta ei sellaisena kuin fundamentalistiset uskonsuunnat sen opettavat.

Ei löydy luonnontieteissä YEC pellejä Nobelin saaneiden joukossa.

Anonyymi kirjoitti:

" Moni luonnontieteen nobelisitikin uskoo täysin sydämin kolmiyhteiseen Jumalaan, Isään (Jahveen), Poikaan (Jeesukseen), ja Pyhään Henkeen."

Paljon useampi nobelisteista ei usko. Kirjaimellinen usko Raamattuun on ristiriidassa luonnontieteiden kanssa. Kyse on uskonopin tavasta tulkita Raamattua. Usko jumalaan voi luonnontieteilijälläkin säilyä, mutta ei sellaisena kuin fundamentalistiset uskonsuunnat sen opettavat.

Lue lisää

Kiitos kommentista. No, kaikki eivät varmaan omaa uskoaan ole tuonut esillekään. Siihenkin on jokaisella oikeus. Albert Einstein ainakin uskoi Jumalaan ja olen kuullut, että moni muukin. Voi hyvin!

Anonyymi kirjoitti:

Kiitos kommentista. No, kaikki eivät varmaan omaa uskoaan ole tuonut esillekään. Siihenkin on jokaisella oikeus. Albert Einstein ainakin uskoi Jumalaan ja olen kuullut, että moni muukin. Voi hyvin!

Lue lisää

Einstein ei uskonut Jumalaan, Jahveen eikä yhteenkään t/deistiseen jumalaan.

Miksi levität valhetta?

Anonyymi kirjoitti:

Kiitos kommentista. No, kaikki eivät varmaan omaa uskoaan ole tuonut esillekään. Siihenkin on jokaisella oikeus. Albert Einstein ainakin uskoi Jumalaan ja olen kuullut, että moni muukin. Voi hyvin!

Lue lisää

Kuulopuheet onkin kuulopuheita. Joten oikaistaanpa tämä sitkeä harhaluulo.

Einstein käytti sanaa "Jumala" usein vertauskuvallisesti viitatessaan luonnon järjestykseen ja universumin syvään kauneuteen. Hän sanoi:

“Uskoni Jumalaan koostuu siitä, että ihailen äärettömän älykkään järjestelmän rakennetta, jonka rajat me kykenemme vain hämärästi ymmärtämään.”
(Einstein, New York Times Magazine, 1930)

Einstein torjui eksplisiittisesti persoonallisen Jumalan:

“En usko persoonalliseen Jumalaan, enkä ole koskaan kieltänyt sitä, vaan ilmaissut sen selkeästi. Jos minussa on jotain, mitä voidaan kutsua uskonnolliseksi, se on loputonta ihailua maailmankaikkeuden rakenteen harmoniaa kohtaan.”
(Einstein, kirje Joseph Dispentinolle, 1954)

Vuonna 1954, vain vuotta ennen kuolemaansa, Einstein kirjoitti saksaksi kuuluisan "Jumalakirjeen" filosofi Erik Gutkindille. Siinä hän sanoo:

"Sana Jumala on minulle vain ja ainoastaan ihmisten heikkouksien ilmentymä, eikä Raamatun Jumala ole minulle mitään muuta kuin kokoelma kunnioitettavia mutta alkukantaisia legendoja."
(Einstein, kirje Erik Gutkindille, 3.1.1954)

Einstein siis ei ollut ateisti, hän itse käytti sanaa agnostikko. Mutta hänen käyttämänsä “Jumala” ei ole sama kuin uskontojen Jumala. Hän uskoi "kosmiseen uskonnollisuuteen", jossa ihminen kokee kunnioitusta ja hämmästystä luonnon järjestystä kohtaan, ilman tarvetta rukoukselle, kirkoille tai dogmille.

Einstein ei siis uskonut Jumalaan teistisessä mielessä. Hänen “Jumalansa” oli luonnon lait ja järjestys, ei taivaallinen olento. Hänen omat sanansa tekevät tämän täysin selväksi, kun niitä ei irroteta asiayhteydestään.

Lähteet:

Einstein, Albert. The World As I See It. Citadel Press, 1949.
Isaacson, Walter. Einstein: His Life and Universe. Simon & Schuster, 2007.
Einstein, Albert. Kirje Erik Gutkindille, 3.1.1954. Englanninkielinen käännös julkaistu mm. The Guardian, 2008.
New York Times Magazine, 9.11.1930: "Religion and Science by Albert Einstein"

Anonyymi kirjoitti:

Einstein ei uskonut Jumalaan, Jahveen eikä yhteenkään t/deistiseen jumalaan.

Miksi levität valhetta?

Kiitos kommentista. Ok. Olen vain tulkinnut hänen lausumiaan uskoksi Jumalaan, vaikka en hänen syvimpiä ajatuksiaan tietenkään tiedä. Ajattelen Jumalaa olemassa olevana persoonana ja tiedän, että Einstein oli taustaltaan juutalainen, mutta eli kauan kristityssä maassa jo lapsuudessaan Saksassa ennen Hitlerin aikaa ja sitten Yhdysvalloissa. Siksi olen päätellyt, että hän ei ainakaan Jumalan olemassa oloa "uskaltanut" kieltää millään tavoin. Pidän sitä jo aika vahvana uskona.

Kaikkea hyvää!

Anonyymi kirjoitti:

Kuulopuheet onkin kuulopuheita. Joten oikaistaanpa tämä sitkeä harhaluulo.

Einstein käytti sanaa "Jumala" usein vertauskuvallisesti viitatessaan luonnon järjestykseen ja universumin syvään kauneuteen. Hän sanoi:

“Uskoni Jumalaan koostuu siitä, että ihailen äärettömän älykkään järjestelmän rakennetta, jonka rajat me kykenemme vain hämärästi ymmärtämään.”
(Einstein, New York Times Magazine, 1930)

Einstein torjui eksplisiittisesti persoonallisen Jumalan:

“En usko persoonalliseen Jumalaan, enkä ole koskaan kieltänyt sitä, vaan ilmaissut sen selkeästi. Jos minussa on jotain, mitä voidaan kutsua uskonnolliseksi, se on loputonta ihailua maailmankaikkeuden rakenteen harmoniaa kohtaan.”
(Einstein, kirje Joseph Dispentinolle, 1954)

Vuonna 1954, vain vuotta ennen kuolemaansa, Einstein kirjoitti saksaksi kuuluisan "Jumalakirjeen" filosofi Erik Gutkindille. Siinä hän sanoo:

"Sana Jumala on minulle vain ja ainoastaan ihmisten heikkouksien ilmentymä, eikä Raamatun Jumala ole minulle mitään muuta kuin kokoelma kunnioitettavia mutta alkukantaisia legendoja."
(Einstein, kirje Erik Gutkindille, 3.1.1954)

Einstein siis ei ollut ateisti, hän itse käytti sanaa agnostikko. Mutta hänen käyttämänsä “Jumala” ei ole sama kuin uskontojen Jumala. Hän uskoi "kosmiseen uskonnollisuuteen", jossa ihminen kokee kunnioitusta ja hämmästystä luonnon järjestystä kohtaan, ilman tarvetta rukoukselle, kirkoille tai dogmille.

Einstein ei siis uskonut Jumalaan teistisessä mielessä. Hänen “Jumalansa” oli luonnon lait ja järjestys, ei taivaallinen olento. Hänen omat sanansa tekevät tämän täysin selväksi, kun niitä ei irroteta asiayhteydestään.

Lähteet:

Einstein, Albert. The World As I See It. Citadel Press, 1949.
Isaacson, Walter. Einstein: His Life and Universe. Simon & Schuster, 2007.
Einstein, Albert. Kirje Erik Gutkindille, 3.1.1954. Englanninkielinen käännös julkaistu mm. The Guardian, 2008.
New York Times Magazine, 9.11.1930: "Religion and Science by Albert Einstein"

Lue lisää

Kiitos, hienoja lähteitä ja Einsteinin ajatuksia. Oletpa nähnyt vaivaa. Todella oli varmaan agnostikko eli ei kieltänyt Jumalan olemassa oloa, mutta ei myöskään ollut varma Hänen olemassa olostaan. Hän oli hyvin nöyrä ihminen, jos olen ymmärtänyt oikein.

Hän oli taustaltaan juutalainen eli Jahve oli hänelle tuttu hahmo siinä mielessä. Hän oli asunut kristillisissä maissa. Kasvanut Saksassa ennen kansallissosialismin hirmuvaltaa, demokraattisessa ja uskonnon vapauden sallivassa maassa ja sitten Yhdysvalloisssa, joten kristillinenkin sanoma oli hänelle varmasti tuttu.

Siksi olenkin hänen kirjoituksissaa itse henkilökohtaisesti pistänyt painon sille tosiasialle, ettei hän kieltänyt koskaan Jumalan olemassa oloa. Hän ei varmaan huippuälykkäänä uskaltanut kieltää, koska näki juuri kaikissa luonnonlaeissakin älykkään suunnittelun tuntomerkkejä. Hän myös myönsi, ettei ihmisviisaudella kaikkea edes voi ymmärtää ja juuri tuo Jumalan olemassaolonkin selittäminenkin pelkällä järjellä oli hänelle vaikeaa. Hän ymmärsi, että jotkut asiat ovat järjen ulottumattomissa, vaikka ihminen näkisi monia aihetodisteita ympärillään Jumalan olemassa olosta. Puhumattakaan kulttuurisesta ja uskonnollisesta todistusaineistosta kristillisissä yhteiskunnissa. Ilmoituksen merkityksen hän myös ymmärsi juutalaisena ihmisenä.

Kun hän teki todella nerokkaita oivalluksia erilaisista luonnon lainalaisuuksistaan, hän ymmärsi, että ne ovat koko ajan toimineet ja olleet olemassa, vaikka hän ei niitä vielä kyennytkään selittämään. Kun hän oivalsi ne, ne tulivat hänen kauttaan vain muillekin käsitettäviksi ja näkyviksi. Hän vain ilmoitti, että näin nämä asiat ovat ihmisestä riippumatta toimineet aina, vaikka niitä ei ole osattukaan aiemmin selittää.

Samalla tavalla hän varmaan suhtautui Jumalaankin. Jumala ei tarvitse kenenkään uskoa ollakseen olemassa. Hän on siitäkin riippumatta olemassa ja kaiken näkyvänkin sallinut olla olemassa, vaikka Häneen ei kukaan uskoisikaan.

Hän näki kuitenkin elämässään paljon menestystä niiden keskuudessa, ketkä uskoivat Jumalaan. Näkihän hän Yhdysvaltojenkin enemmistöuskon vaikutukset siellä ja myös aiemmin Saksassa, joka oli ennen Hitleriä kuitenkin maailman eturivin maita monissa asioissa, jopa demokratiassa ja oikeusvaltioperiaatteissa, tieteen saavutuksista puhumattakaan. Hän näki, kuinka pimeys ja vääristynyt ideologia voi kaiken tuhota hyvin nopeasti, kun taas juutalais-kristilliset arvot saavat usein yhteiskunnat kukoistamaan, jos vapaus ja ihmisarvon kunnioitus myös lainsäädäntöön sisällytetään.

Kaikkea hyvää!

Mitenkä Jumala loi sähkön?

Anonyymi kirjoitti:

Kiitos kommentista. No, kaikki eivät varmaan omaa uskoaan ole tuonut esillekään. Siihenkin on jokaisella oikeus. Albert Einstein ainakin uskoi Jumalaan ja olen kuullut, että moni muukin. Voi hyvin!

Lue lisää

Eipä uskonut Albert Einstein Jumalaan tultuaan vanhaksi.
Viimeisissä kirjeissään hän pohti uskontoja. Ne ovat aikalaisen uskomuksia, toiveita ja pelkoja.
Näitä kirjeitä huutokaupattiin vuosia sitten.

Anonyymi kirjoitti:

Eipä uskonut Albert Einstein Jumalaan tultuaan vanhaksi.
Viimeisissä kirjeissään hän pohti uskontoja. Ne ovat aikalaisen uskomuksia, toiveita ja pelkoja.
Näitä kirjeitä huutokaupattiin vuosia sitten.

Lue lisää

Kiitos kommentista. Huomasin tuon filosofi Eriv Gutkindille lähettämänsä kirjeen. Siinä hän kommentoin kirjaa, jonka Gutkind oli kirjoittanut ja lähettänyt kopion myös Einsteinin arvioitavasksi.

Einstein kirjoitti kirjeen noin vuosi ennen kuolemaansa. Hän oli jo heikohko ja kipeä. Äly hänellä leikkasi silti vallan hyvin loppuun asti. Tieteellisiin artikkeleihin esim. Nature-lehteen hän kuitenkin oli aiemmin kirjoittanut Luojasta, kun hän oli maininnut Jumalan. Jumalan olemassa oloon hän ei tietenkään tuossa artikkelissaan ottanut kantaa, koska se oli fysiikkaan liittyvä artikkeli.

Ihmisen mielialat voi vaihdella ja yksittäiset tunteen purkauksen voivat olla erilaisia, mitä todella sitten syvällisesti kuitenkin ajattelee. Hän otti kantaa kirjaan ja pitäisi vähän tietää siis myös, mitä ajatuksia hän krjasta arvioi, kun hän omia lausuntojaan kirjeeseen kirjoitti.

En tiedä, milloin kirje julkaistiin, mutta se oli tosiaan kirjoitettu ystävälle vuosi ennen Einsteinin kuolemaa. Eli suuri todennäköisyys on sille, että kirje julkaistiin kuoleman jälkeen. Siks itse ajattelin, että voihan kirje olla tekaistukin. Ei välttämättä ole Einsteinin kirjoittama ollenkaan. No, en tahdo kuitenkaan tätä tuoda totuutena esille, tämä on vain , epäilys, koska hän myös ottaa kirjeessä kantaa juutalaisten erityisyyteen, jota epäilee vakaasti. Hän kuitenkin kunnioittaa juutalaisia Raamatun kirjoituksia kunnianarvoisina, vaikka samalla pitää niitä lapsellisina. Hän myös uskoa Jumalaan kutsuu lapselliseksi, vaikka tietää, että monet järkevät, älykkäät sekä taitavat ihmiset uskovat ihan aidosti Jumalaan ja ovat kokeneet tämän aidosti.

Eli sisältää paljon ristiriitaisuuksia ja epäloogisuutta ihmiseltä, joka kuitenkin oli humanisti ja hyväksyi kaikki ihmiset mielipiteineen, jos ne eivät sisältäneet muiden alistamista ja väkivaltaa. Miksi hän olisi vähätellyt uskontoa, joka kuitenkin oli todellisuutta ympäröivässä maailmassa, jossa hän eli ja oli elänyt.

Natsismia hän ei sietänyt. Ja juuri Hitlerin tavoite oli hävittää niin juutalaisuus ja sen pohjalle rakentunut perinteinen kristillisyyskin. Miksi Einstein viimeisellä elinvuotenaan olisi yhtäkkiä tässä ohuessa siivussa liittyen juutalaisuuteen, kristillisyyteen ja Jumalaan ollut enemmän Hitlerin hengenheimolainen kuin monien arvostamien ystäviensä, jotka uskoivat vakaasti Jumalaan.

Jos hän todella tuon kirjeen kirjoitti 1950-luvulla, vuosi ennen kuolemaansa, niin hän oli ehkä vain pahalla päällä, vähän kuin lapsi, joka haluaa kyseenalaistaa vanhempiensa arvot ja periaatteet tai sitten hän otti kantaa johonkin Gutkinderin ajatuksiin. Mitkä ajatusmallit ja -kaavat ehkä hänellä johtaisivat samankaltaisiin johtopäätöksiin, joihin tietynlaiset filosofiat päätyvät, kun miettivät Jumalan olemassa oloa tai muita uskonnollisia asioita.

Kaikkea hyvää!

Yksi unohtui. Uskonnonvapauslaki. Voi hyvin!

"Kyllähän ihmisten tietämys muuttuu ja ei kaikkea voi Jumalan sanana pitää!"

Mitä kaikkea voi sinun mielestäsi pitää "Jumalan sanana".

Tuohon aikaan lääketiede oli vielä rehellistä, toisin kuin nykyään. Arvellaan, että Jeesus teki syljestä tahtaan osoittaakseen ettei halveksi lääketiedettä, koska sylkeä käytettiin lääkkeenä tuohon aikaan ilmeisesti, syljessä lienee jotakin parantavaa. Tämän voi nähdä myös eläimistä miten ne nuolevat haavoittunutta kohtaa, eli osaavat vaistomaisesti toimia oikein.