Kuhnusta

Se on saanut nimensä muinaissuomalaisten kusipaikasta joka muinais karjalaisessa kielessä kirjoitetaan kuhnusta

Kuhnusta viittaa perinteisesti raskauden viimeiseen vaiheeseen, jolloin nainen alkaa valmistautua synnytykseen. Tämä aika voi sisältää fyysisiä ja emotionaalisia muutoksia, ja se on tärkeä vaihe sekä äidin että syntyvän lapsen kannalta. Kuhnusta-aika voi kestää useita viikkoja, ja siihen liittyy usein synnytykselle valmistautumista, kuten synnytyssuunnitelman laatimista, vauvan tarpeiden hankkimista ja äidin hyvinvoinnin varmistamista

KVG

Kun tiineiden emäntien "luukuilla" alkoi liikkua muuta porukkaa ja pesää ei enää lohjennut lähtivät isännät " kuhnustamaan". Metsäherrat keräilivätkin tällaisesta sakista erikoisyksikön, joka toimi myöhemmin ympärivuotsesti metsälautakuntana. Sillävälin emännän "helmakaarti" huolehti uuden tulokkaan tulevaisuudesta ja miehelle avautuikin mahdollisuus paeta ruokkoja tai nöyrtyä avioeron ehtoihin. Avioerosta päätti helmakaarti anopin johdolla ja marttojen raittiusryhmän tukemana. Kuhnustaan lähtö tapahtui aluksi Kuhnustanjokea pitkin yli pohjienniityn ja jakautui Martovaaran tai Höytiäisen työmaille.

Kuhnusta tarkoittaa kateutta ja kuhnustan kuninkaan vasemman kiveksen nimi oli kuhnusta.