Perintöön ryhtymisestä ja lakiosaan liittyvistä kysymyksistä - korjataan virheitä

Anonyymi-ap

Iso määrä virhekäsityksiä vallalla täällä. Korjataan virhekäsityksiä.

Käsittelen perintöoikeuden keskusteluissa esiin nousseita peruskysymyksiä, jotka liittyvät erityisesti lakiosan siirtymiseen, perintöön ryhtymisen tunnusmerkkeihin sekä perinnöstä luopumisen ja luovuttamisen oikeudellisiin eroihin. Näissä tuntuu olevan ongelmaa.

1. Siirtyykö lakiosa perittävän vielä eläessä?

Yksi keskeisimmistä keskustelunaiheista on ollut lakiosan passiivinen siirtyminen perittävän eläessä. Kirjoittajat ovat esittäneet, voiko lakiosa siirtyä perilliseltä edelleen ilman, että perillinen itse ryhtyy aktiivisiin toimenpiteisiin. Usein on pohdittu, onko lakiosan siirtyminen automaattista vai edellyttääkö se aktiivista vaatimusta tai hyväksymistä.

Oikeudellinen kanta on, että lakiosa on perintökaaren (PK) mukainen oikeus, joka syntyy perittävän kuoleman hetkellä, eikä se siirry tai siirry passiivisesti perittävän eläessä. Lakiosan siirtyminen toiselle tapahtuu perillisen kuoleman yhteydessä, ellei perillinen itse aktiivisesti luovu lakiosastaan esimerkiksi perinnönluovutuksella (PK 2:2, 2:3). Passiivinen toimimattomuus ei johda lakiosan siirtymiseen ennen perittävän kuolemaa. Toisin sanoen lakiosaa ei voi “mennä vanhaksi” tai siirtyä ilman toimenpiteitä perittävän eläessä. Tästä linjasta löytyy myös vahvistusta korkeimman oikeuden ratkaisukäytännöstä, joka korostaa lakiosan ajallista syntymistä ja siirtymisen edellytyksiä (KKO 2010:43).

2. Mikä on perintöön ryhtymisen tunnusmerkki?

Toinen keskeinen kysymys on ollut, millä toimenpiteillä perintöön voi todellisuudessa ryhtyä ja mikä osoittaa perinnön hyväksymisen. Usein keskusteluissa on eroteltu aktiivinen hyväksyminen ja passiivinen käyttäytyminen, kuten perintöomaisuuden hallinta tai velkojen maksaminen.

Perintökaaren mukaan perinnön hyväksymiseen riittää myös hiljainen hyväksyminen, jos se voidaan tulkita nimenomaiseksi tahdonilmaisuksi (PK 1:5). Korkein oikeus on kuitenkin korostanut, että pelkkä tiedostamaton omaisuuden hallinta ei välttämättä riitä, vaan perillisen tulee osoittaa selkeä tahtotila. Esimerkiksi velkojen hoitaminen voi olla hyväksymisen osoitus, mutta se tulee aina arvioida kokonaisuudessaan tilanteen mukaan (KKO 2005:50). Verohallinnon ohjeistukset tukevat tätä käsitystä, painottaen, että pelkkä esineiden hallussapito ei vielä sido perillistä perintöön.

3. Aktiivisen ja passiivisen perinnöstä luopumisen erot

Perinnöstä luopuminen ja perinnön luovuttaminen ovat myös herättäneet paljon keskustelua. Luopuminen on muodollinen oikeudellinen toimi, jossa perillinen kokonaan jättää perinnön ottamatta vastaan (PK 1:8). Luovuttaminen puolestaan tarkoittaa sitä, että perillinen, joka on jo ryhtynyt perintöön, siirtää perintöosuutensa toiselle.

Keskeistä on, että luopuminen on yksipuolinen toimi, joka tulee tehdä määräajassa ja rekisteröidä (PK 1:8–9), kun taas luovuttaminen edellyttää kahdenvälisen sopimuksen. Luopuminen ei vaikuta lakiosaan, mutta luovuttaminen voi, mikä on huomioitava perinnönjaossa. Usein väärinkäsityksiä syntyy siitä, että passiivisuus tulkitaan luopumiseksi, mikä ei oikeudellisesti pidä paikkaansa.

4. Lakiosan vaatiminen erillisenä ja testamentin hyväksyminen

Monet keskustelijat ovat kysyneet, voiko lakiosan vaatiminen tapahtua erillään testamentin hyväksymisestä, ja miten nämä oikeudelliset toimenpiteet kytkeytyvät toisiinsa.

Perintökaaren mukaan perillinen voi hyväksyä testamentin kokonaan, mutta samalla vaatia lakiosaansa erikseen (PK 2:1). Tämä tarkoittaa, että testamentin hyväksyminen ei automaattisesti sulje pois lakiosan vaatimista. Tämän erillisen vaatimuksen merkitys korostuu tilanteissa, joissa testamentilla on ohjattu perintöä lakiosaan nähden pienemmäksi. Korkeimman oikeuden ratkaisukäytäntö sekä Verohallinnon ohjeistukset tukevat tätä erottelua.

5. Lakiosan ylittävä osa ja testamentin vaikutus

Useat ovat myös pohtineet, missä määrin testamentilla voi määrätä perinnönjaosta lakiosan yli menevissä osissa. Lakiosa on säädetty minimisuojaksi, mutta testamentin vaikutus rajoittuu siihen, mitä jää lakiosan ylittävän osan osalta.

Lakiosan ylittävä osa on testamentin nojalla jaettavissa vapaasti (PK 2:2). Testamentintekijän tahto saa siten ohjata tätä osaa vapaasti, eikä lakiosaa voi karsia. Tämä periaate selkeyttää, että testamentti ja lakiosa eivät ole rinnakkaisia, vaan lakiosa asettaa vähimmäissuojan perillisille.

6. Lahjojen huomioiminen lakiosalaskennassa

Lahjat on huomioitava, mikäli ne on annettu perittävältä tai tätä läheiseltä, ja ne otetaan mukaan perintö- ja lakiosalaskelmiin tietyin edellytyksin (PK 7:3). Lakiosaoikeuden kannalta olennaista on, että lahjat otetaan huomioon, kun arvioidaan perillisen kokonaisosuutta perinnöstä. Verohallinnon ohjeistusten mukaan lahjojen arvioinnissa on tärkeää ottaa huomioon niiden arvo kuolinhetkellä tai lahjan antamishetkellä.

Kysykää vain, jos jotakin on vielä epäselvää.

6

67

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi
      UUSI

      Missähän on nimimerkki Nix Nax eli 00530? Hänellä oli paljon tietoja ja taitoja, mutta hermo ei aina pitänyt.

      Toinen kova kirjoittaja oli nimim. Urpo Lehtinen, mutta hänen ongelmansa oli paha jumitus ja jänkkääminen. Urpolla ja Nix Naxilla oli välillä kovat väännöt.

      Ote KHO:n ratkaisusta KHO 2013:52.

      Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan rintaperillinen voi rajata vaatimuksensa pienempään määrään:

      Perillinen ei ryhdy koko lakiosaansa, vaan vain siihen osaan, jonka hän vaatii. Osittainen vaatiminen ei ole sama kuin osittainen luopuminen perinnöstä, eikä herätä verovelvollisuutta koko lakiosaosasta. Perintöverovelvollisuus koskee vain sitä lakiosan osaa, jonka perillinen on vastaanottanut. Testamentinsaajaa puolestaan verotetaan muusta omaisuudesta, käytännössä sillä osuudella, jota perillinen ei vaatinut. Lakiosaa voi käyttää vain ensisijainen perillinen; sijaantulo tapahtuu vain, jos ensisijainen perillinen on ennen perittävää kuollut tai luopuu perinnöstä tehokkaasti

      --

      Mainittakoon toisesta käsitellystä asiasta, että Muumimukin, paistinpannun tai patalappujen tahi lyijykynän ottaminen kuolinpesästä ei ole este sille, etteikö perinnöstä voisi silti luopua tehokkaasti. Verottajan suuntaan asia selviää perukirjasta sekä kirjallisesta luopumisilmoituksesta.

    • Anonyymi
      UUSI

      Elävästä elämästä yksi esimerkki. Yksi osakkaita vaati luopumaan perinnöstäni. Kun tätä en tehnyt, hän hermostui, ja on edelleen tässä tilassaan,nyt on jo toisenkin vanhemman kuolinpesä tullut kuvioihin. Pitää kuolinpesiä ' itsellään', ehdotuskin että saisi osuutensa ulos pesistä, saa hänet hermostumaan vielä enemmän.
      Tilanne täysi patti. Pesän arvo ei ole kuin kymmenisdä tuhansissa, joten hyödytöntä ottaa pesänjakajaa.
      Vuodet kuluvat, pesän omaisuus turettuu, ränsistyy entisestään.
      Suomeen pitäisi saada laki, että pesät on jaettava. Ihmisillä on nimellisesti omaisuutta, jota eivät millään keinoin pääse käyttämään.

      • Anonyymi
        UUSI

        Ikinä EI kannata ottaa pesänjakajaa. EI ikinä. Lakimiehet vievät vain rahat. Huonoa työtä tekevät.


    • Anonyymi
      UUSI

      Ja mikä olikaan kirjoituksesi tarkoitus ? Siis otsikon ja alkutekstin kirjoittajalle tämä kysymys.

      • Anonyymi
        UUSI

        Korjasin virheet, joita täällä usein on esiintynyt noissa aiheissa.

        Nykyisin tosin kaiken huomion on vienyt erään henkilön suoltamat serkku-jutut. Niiden jäljiltä olisi hyvä palata asialinjalle, jossa kysyjät saavat faktaa myös muuhun kuin serkku-juttuihin.


    • Anonyymi
      UUSI

      Suomeen pitäisi saada laki, että pesät on jaettava.

      No mutta sellainen laki on jo olemassa suomessa,jos yksikin osakas vaatii jakoa niin se on suoritettava, nyt selkäranka käteen ja jakovaatimus kehiin.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Suuri tulipalo

      Missä mikä palaa?
      Kiuruvesi
      12
      3179
    2. Mies! Lupaatko

      enskerral kertoo mis mennään..? :D <3
      Ikävä
      18
      1811
    3. Muistatko vielä viime kesän "sutinat"?

      Kohtalo vai mikä lie järjesti, että törmäiltii jatkuvasti toisiimme. Ihan uskomatonta, koska eihän me mitään ikinä sovit
      Ikävä
      19
      1672
    4. En tullut, koska käytit päätäsi.

      Ja koska ihmiset pilaavat sillä mahdollisuudet, kaikki mikä toimii vaatii oman lähestymistapani. Kun levittää punaisia m
      Ikävä
      32
      1565
    5. Yksi "sometähti" vähemmän

      Ei tunnu missään.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      73
      1553
    6. Tuliko ikävä

      Vai miksi laitoit viestin? Soittamalla voisi saada kiinni. Mutta et sä uskalla
      Ikävä
      23
      1511
    7. Saitko ne viestit

      Silloin viime kuussa? Vai etkö lukemut niitä.
      Ikävä
      28
      1360
    8. Miten lasketaan?

      Ompa ollut valtava ihmismassa taas Folkkaajia liikenteessä. Miten noin 2200 lipunostaneesta muodostuu 11000 kävijää?.
      Haapavesi
      9
      1344
    9. Hyvää Huomenta Rakas Neiti

      Hyvää Huomenta Nainen🤗 Kaikkea hyvää toivon sinun päivääsi😘 Näin toivoo mies
      Ikävä
      11
      1284
    10. Kulta, sovitetaanko joku ilta avainta lukkoon?

      Musta tuntuu että me ollaan pari. Olisi ihana saada asialle sinetöinti viemällä suhde päätyyn asti. ❤️ Rakastan sua ikui
      Ikävä
      34
      1262
    Aihe