teknokratian perhe lokeron ammattimaistuminen

muinoin perhe jätettiin oman onnensa nojaan
lepäsi miehen harteilla onnistuminen ja epäonnistuminen


luonnontieteellinen teknokratia tietää perheen puolesta KAIKEN
rikkoutuu yksilöllinen miehen vastuu yhteisöllisellä teknologisella
kipu tuntuu kun lapset nimitetään valtion omaisuudeksi
miehen sperma yritetään kaupallistaa ja jäljittää laboratoriossa ja epäonnistutaan
tiedemies valitsee mieluummin gorillan tai aasin sperman kuin ihmisen miehen periaatteen vuoksi ja naiselta teipataan suu kiinni, koska nainen muutenkin luovuttaa munasolunsa tiedemiehelle kuin nukkuva kaunotar sadussa



tiede luo vahvistetun perhe lokeron yhteiskuntaan
tarkoitus suojella ammattimaisesti, nykyaikaisesti lisääntymisen perustarpeita
vuonna 2025 ei tunnusteta julki perheen perustarpeita
tiedemiehet hiljaa selkien takana myhäilevät teorioita
onko rakkautta olemassa, kenellä sitä on ja miksi sperma ei ole toistettavissa?
ovatko kaikki miehet naisia ja miksi minä en saa pillua joka päivä?




teknokratia on paratiisi, jossa ei kannata hävitä mutta panna kaikki likoon
teknohulluus sokaisee ja vauhti tappaa, jos ei rupea suojaamaan pehmeitä kudoksia
perhelokeron on määrä antaa luonnon kaltaista rauhaa paritella, olla kahdestaan, ilman että NUORELLA - ja paras solu on nuori eikä vanha, parilla olisi kiire töihin, huvituksiin ym. Opitaan keskittymään toisiinsa mies ja nainen. Maksetaan ihmislapsen synnyttämisen palkkaa. Synnytys on yksi toinen tärkeä tapahtuma. Ennen synnytystä on parin saattaminen yhteen. Siinäkin tiede voi yrittää laskea pitkän yhtälön, mikä pari sopii tieteellisesti, evolutiivisesti, tulevaisuustieteellisesti ja käyttötarkoituksellisesti yhteen. Sallitaanko sattuma teknokratiassa?
Kolmas vaihe on synnytystapahtuma - minkälaisen sen tahdotaan ja luonnollisuus on aina primääri, vaikka teknisellä synnytyksillä saadaan teknisiä lapsia. Teknisten lasten ominaisuudet voivat palvella teknisen maailman tarpeita, vaikka se tuhoaa luonnollisen geenin ihmisessä vähitellen. Ja pitäytyä maapallolla kannattaa lähempänä keskivertoa ja luontoa, joka on turvaalue.
Neljäs vaihe on lapsen hoitaminen. Lapsen hoito on synnytystä isompi tapahtuma, jossa mennään kaikki metsään erilleen. Äidin ja isän mielipiteet eroavat. Tieteen kannat eroavat vanhempien kannoista ja ihmismassojen kannat eroavat tieteen ja vanhempien näkökannoista ja päällimmäisenä parin suvun mielipiteet, vanhempien ja isovanhempien sukuperintökannat. Helposti jätetään koko vauva heitteille paineiden takia.

Siksi ammattimaisessa lokeroisessa synnytyksessä, jaotellaan vaiheet ja turvataan hoitorauha. Siihen kuuluu vanhempien hoitofilosofioiden, tietojen ja sukutaustojen tunteminen, mihin suuntaan hoito kääntyy. Valtio tukee tänään OMAA HOITONÄKÖKANTAANSA, joka on virallisen työläisen valvoma. Valtio ei ota lapsen eikä vanhemman näkökanta huomioon. Voi olla, että valtion ja yksilön mielipiteet eivät tuleekaan kohtaamaan tulevaisuudessa, mutta kyse erilaisista vaikuttavista olemassaolevista lokeroista vain lasten hoitoon.


Otetaan kuitenkin lastenhoidon täydellinen hoitokuvio maksimaalisesti, mikä on sen täydellinen luonnollinen hoitokuvio. Usein täydellinen kuvio on kestämätön ihmisten erilaisten henkilökohtaisten näkemysten takia ja perhe kaatuu etuajassa.

Tänäänkin kysellään, mikä on luonnollista perheissä ja normaalia.
Tieteen kuitenkin pitäisi tietää objektiivisesti, mikä on normaalia perheelle.
Siinäkin erotetaan virkavallan poliittinen perheen hoito ja lakioikeudellinen perheen hoito, jolloin laki suojaa perheitä valtion virkavaltaa vastaan. Ei ole tänään mitään perhesuojaa olemassa, koska naurettavasti lakioikeuden työntekijät ylläpitävät ja omistavat omia lastensuojelulaitoksia, jolloin on sotkettu kaksi erillistä yhdeksi ja aiheutettu perheissä tuho.


Perhelokero teknokratiassa on täysi kun tieteellisesti lapsi on ja vanhemmat ja suku ovat täyden ohjelman käyneitä. Lokero aukeaa ja päästää lapsia yhteiskuntaan.

Sen takia, ettei tiede ole tunnustanut, tutkinut LUONNOLLISEN perhetarpeen ja väittää esimerkiksi, että lapsi voi kasvaa kodin ulkopuolella tai muita järjen vastaisia olettamuksia, niin sen takia, perheen suoja ja perheen lokero yhteiskunnassa ei ole vahva, mutta siihen pääsee vieraita vahingollisia asioita, jotka tuhoavat perheen. Päättäjä taipuu perhe asioissa vääriin olettamuksiin. Ei pitäydy objektiivisessa suhteessa, eikä luo perheelle riippumaton asema, jossa perhe keskittyy vain itseensä. Tänään siis perhe hajoaa esimerkiksi taloudelliseen eriarvoisuuteen kun pitäisi mennä töihin ja jättää lapsi yksin. Perhe hajoaa eikä jatku.

On olemassa luonnostaan lahjakkaita ja tehtävään sopivia vanhempia ja synnyttäjää. Heille perhelokero on primääri vaihtoehto yhteiskunnassa. Ja on olemassa perhelokero sekundäärisenä näkeviä ihmisiä, joilla on primäärinä muita päämääriä yhteiskunnassa. Kovassa teknokratiassa on tarkoitus turvata heitä, joiden primääri ominaisuus on perheen lisääntyminen. Silloin tiedetään pehmeiden arvojen tarpeet ja