Haha. Valoista kun lähdettiin. Ei pysynyt papparainen rinnalla.
Kyykytin Derbillä Favoritin
3
122
Vastaukset
- Anonyymi
Mopo natisi kuin Neuvostoliiton byrokratia, mutta kulki. Pappa Skodan ratissa näytti kuin olisi tullut suoraan jostain sosialistisen realismin museon näyttelystä – vakava, viiksekäs ja ryhdikäs. Hattukin oli kuin suoraan 70-luvun DDR:stä.
Kun valo vaihtui vihreäksi, Derbin kaasuttimen kurkku aukesi kuin Tšernobylin varoitusjärjestelmä. Kytkin irti, kytkin kiinni – kävin läpi vaihteet niin nopeaan, että Marx olisi varmaan saanut rytmihäiriön. Favorit jäi taakse kuin Berliinin muurin länsipuolelle eksynyt Trabant.
Mutta pappa ei antanut periksi.
Noin sadan metrin päästä – juuri ennen kaupunginkirjaston kohdalla olevaa monttua, jota ei ollut korjattu sitten 1983 – alkoi Favorit inistä kuin puolalainen pesukone. Ilmeisesti siinä oli vielä alkuperäinen 1.3 litran moottori, jota ruokittiin sosialistisella vakaumuksella ja 95E:llä.
Ja sitten se tapahtui. Skoda ohitti minut. Ohitti! Tuuli toi mukanaan pientä palaneen öljyn hajua ja jämäkän tuulahduksen Brylcreemiä.
Vanha herra vilkaisi minua ikkunasta – mutta ei suoraan. Hän katsoi taustapeilistä, sillä sosialismissa ei käännetä päätä kapitalistisesti. Hymynpoikanen. Eleettömyys. Hän tiesi voittaneensa.
Mutta minä tiesin myös.
Tämä ei ollut ohi.
Hain Derbiin uuden ilmanputsarin ja otin yhteyttä kaveriin, jolla on vielä varastossa vanha Jikovin kaasariviritin – se sama, jota huhutaan käytetyn Gorkin moottoritehtaalla.
Tän pelin henki ei ole voitto, vaan kunnian palautus.- Anonyymi
Seuraavana iltana ilma oli sakeana sekä hyttysistä että kostosta. Derbi seisoi pihassa kuin pieni itäeurooppalainen tankki.
Uusi Jikov-kaasutin kiilsi auringossa kuin Gdanskin telakan lakkoilmoitus.
Mopo oli kokenut uudestisyntymän. Se ei ollut enää pelkkä kaksitahtinen kulkuneuvo. Se oli ideologinen manifesti, johon oli asennettu tehoputki. Derbin kylkeen olin teipannut isolla "Made in the West" -tarran, ihan vain ideologiseksi piruiluksi.
Samaan aikaan, toisella puolella lähiötä, pappa ajoi Skodallaan kohti keskustaa – taas. Favoritin lokasuojassa oli edelleen se klassinen tarra:
"Brno – Praha 1986 – Kansojen ystävyysajo"
Kunnianosoitus niille, jotka todella uskoivat, että suunnitelmatalous toimii myös ruuhka-aikaan.
Meillä oli edessä uusinta. Viime kerralla olin jäänyt jälkeen kuin Jugoslavia EU-jäsenyydestä. Nyt kaikki tuli olemaan toisin.
Ajoimme risteykseen rinnakkain. Valot olivat punaisena. Sivusilmällä näin, että pappa oli ottanut mukaansa kartturin – toisen eläkeläisen, jonka olemus huokui kolhoosikokemusta. Mies istui rennosti pelkääjän paikalla ja pusersi kädessään jugurttipurkista tehtyä vaihdekepinsuojusta. Sen kylkeen oli tussilla kirjoitettu:
"Lenin ei vaihtanut kakkoselle – hän hyppäsi kolmosen yli."
Ilmeisesti he olivat tosissaan.
Valo vaihtui vihreäksi.
Derbin moottori ulvoi kuin unkarilainen torvisoittokunta kuudennella työviikolla. Renkaat vinkaisivat. Pysyin rinnalla. Olin jopa hieman edellä. Ihmettelin kuinka pappa siirtyi ajamaan ns. traktorilinjalla – suoraan hidastetöyssyn yli.
BOOM.
Favoritin jousitus teki viimeisen työehtosopimuksensa. Takapuskurista putosi pala – ei iso, mutta riittävä, että tiesin: sosialismi oli kokenut iskun.
Mutta pappa ei luovuttanut. Favorit nousi iskun jälkeen uudelle tasolle, kuin Brežnevin kolmas viisivuotissuunnitelma. Kartturi näytti käsimerkin, joka ilmeisesti tarkoitti "kolmonen sisään ja Anna Politkovskajaa koneeseen!"
Mutta sitten… Favoritin konepellin alta nousi höyryä.
Ei paljon, mutta juuri sen verran, että tajusin: nyt on saavutettu sosialistisen teknologian rajat. Favorit alkoi hidastua kuin DDR:n valuuttakauppa, ja pappa – ylväänä kuin Leninin patsas – nosti kätensä ratilta ja nyökkäsi.
Ei tappion merkiksi. Ei.
Vaan tunnustuksena. Kapitalismi voitti tänään.
Mutta se oli rehti taisto. Ja molemmat osapuolet tiesimme sen.
Illan kruunasi pysähdys huoltsikalle, jossa pari mopoilijaa taputti takarengasta ja toinen kysyi:
"Oliks toi se Derbi, joka kyykytti Skodan kahdesti?"
Vastasin vain:
"Se riippuu, keneltä kysyy. Mutta kyllä, se minä olin."
- Anonyymi
Jos sait miljoona katsoja videolle olet voittaja!
Kyllä kelpaa ajaa Skodan laatuautolla.
Osta hyvä Octaavio
Skoda Octavio Combi 2.0 TSI 190 4x4 Scout DSG Autom. 29 700 €
vuosimalli 2022
ajettu 165 300 km
korimalli farmari, 5 henkilöä, 5 ovea
moottori 2.0 l bensa, 140 kW / 190 hv
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
En minä kyllä enää odota sinua
Olet siellä sen harmaan kanssa. Niin, annoit minun nähdä lämpimät tunteesi siitä huolimatta. Se merkitsi kyllä paljon. O492468Kehutaan vaihteeksi Perussuomalaisia
Perussuomalaiset ovat olleet melkoisen lokakampanjoinnin kohteena, vaikka ovat saaneet paljon hyvää aikaiseksi. Nyt on582216- 431997
Joka kolmas työtön on työkyvytön
Viime vuonna työnhakuvelvoitteen ulkopuolella oli noin kolmannes työttömistä työnhakijoista. Huhheijaa, mihin suomalais2101728Jos joku luulee että kaikki käy
Sanon vain tämän. Minun kanssani ei neuvotella. Minun kanssani eletään tasavertaisesti. Jos se on liikaa, niin ovi rinn681650- 201590
Sakin hivutus - ilmiö
Miten tuollainen tuollainen ilmiö kuin ”sakin hivutus” syntyy? Mitä syitä ilmiön syntymiseen tarvitaan? Onko sakissa jok881430Roiskeläpät takaisin niin alkaa lasit kestämään
"Tuulilaseja hajottava talvi-ilmiö on ehkä ratkennut" Tämän päivän autoissa kun on esimerkiksi vanhempaa autokalustoa s151419Ei ole rohkeutta tulla jututtamaan
Voidaan me nähdä ja tervehtiä, sitäkin harvoin, mutta iso kynnys on edes mennä lähelle ja kysyä kuulumisia. Ymmärrät var111362Julkinen saunatilanne Haapavedellä, tämä on täyttä paskaa!
Eilen Haapaveden uimahallin saunassa koettu tilanne oli täysin käsittämätöntä ja helvetin järkyttävää. Ladyboy harjoitti191354