Eksyksissä
osa1
(kerrottu päähenkilön näkökulmasta)
-Voi ei! Mistä tuo kauhea ääni tulee? Mietin puoliunessa herätyskellon soidessa pöydällä. Väsyneenä katsoin kelloa ja huomasin sen olevan jo kahdeksan. Tajusin ettei ylimäärästä aikaa tosiaan ollut joten lähdin heti syötyäni kouluun.
-Moi Nella!Nukuitko pommiin? Vai mikset tullu matikan kokeeseen? Loora kysyi heti minut nähtyään. Vastasin:
-Älä jaksa, Loora. Luuletko todella,etten muistaisi aprillipäivää? Loora sanoi hiukan pettyneenä:
- Uskotaan, ettei sinua voi naruttaa. Mutta on minulla oikeaaki asiaa. Nimittäin huomenna olisi yks leiri. Katsoin Loora silmät pyöreinä ja Loora jatkoi:
-Ei se ole mikään partiotyttöjen eräleiri. Tytöille se kyllälin on tarkoitettu, sillä pojat ei varmaan pahemmin meikkaamisesta ja yrttikylvyistä perusta. Tällä kertaa katsoin Looraa haltioituneena ja sanoin:
-Upeaa! Kuulostaa juuri minulle...Siis meille sopivalta leiriltä. Mehän ollaan menossa sinne? Loora nyökkäsi leveästi hymyillen minulle ja antoi jonkun, varmaan leirilapun käteeni, jossa kai kerrottaisiin tarkemmin siitä leiriatä. En kerennyt lukea sitä kun ensimmäinen tunti alkoi. Lopputunnit meni madellen ohi ja Loora herätti minut historiantunnin päätyttyä ja tajusin koulun loppuneen.
Heti kotiin päästyäni heitin Looran antaman lapun äidille ja sanoin:
-Ilmota mut sinne leirille. Mä meen pakkaamaan. Äiti luki pikaisesti lapun läpi ja katsoi kummissaan minua. Mutta alkoi kumminkin etsiä kännykkäänsä. Minä sen sijaan menin huoneeseeni ja tungin puolet vaatekaappini sisällöstä äitini vanhaan partiorinkkaan. Sitten lajittelin meikkini huolellisesti rinkan eri taskuihin. Pitkän harkinnan jälkeen otin sateenvarjon vielä mukaan. Päivä meni muutenkin hitaasti ohi, joten päätin mennä aikaisin nukkumaan ja eipähän takuulla olisi aamulla silmäpusseja.
Heräsin varhain aamulla tuttuun pirinään ja nousin ylös haukotellen. Aanuhäslingistä selvittyäni olin valmis lähtemään. Äiti kysyi vielä autossa viedessään minua linja-autoasemalle:
-Oletko kultaseni aivan varma että tämä leiri sopii sinulle? Tiuskaisin:
-Totta kai sopii. Lopulta istuin linja-autossa, mutta Looraa ei näkynyt missään. En voinut edes soittaa Looralle, kun äiti oli käskenyt jättää kännykän kotiin. Sitten minä todella kauhistuin, kun joku tyttö istahti viereeni ja sanoi:
-Sua ei oo ennen näkyny luontoleirillä. Olet kai ekakertalaisia? Linja-aoto lähti liikkeelle ja sain vain vaivoin nyökätyksi tytölle ja yritin ajatella:
-Vain kolme päivää ja tämä olisi ohi.
Haluetteko tietää miten kaupunkityttö tulee pärjäämään luontoleirillä?? Jatkanko tarinaa??
osa1
(kerrottu päähenkilön näkökulmasta)
-Voi ei! Mistä tuo kauhea ääni tulee? Mietin puoliunessa herätyskellon soidessa pöydällä. Väsyneenä katsoin kelloa ja huomasin sen olevan jo kahdeksan. Tajusin ettei ylimäärästä aikaa tosiaan ollut joten lähdin heti syötyäni kouluun.
-Moi Nella!Nukuitko pommiin? Vai mikset tullu matikan kokeeseen? Loora kysyi heti minut nähtyään. Vastasin:
-Älä jaksa, Loora. Luuletko todella,etten muistaisi aprillipäivää? Loora sanoi hiukan pettyneenä:
- Uskotaan, ettei sinua voi naruttaa. Mutta on minulla oikeaaki asiaa. Nimittäin huomenna olisi yks leiri. Katsoin Loora silmät pyöreinä ja Loora jatkoi:
-Ei se ole mikään partiotyttöjen eräleiri. Tytöille se kyllälin on tarkoitettu, sillä pojat ei varmaan pahemmin meikkaamisesta ja yrttikylvyistä perusta. Tällä kertaa katsoin Looraa haltioituneena ja sanoin:
-Upeaa! Kuulostaa juuri minulle...Siis meille sopivalta leiriltä. Mehän ollaan menossa sinne? Loora nyökkäsi leveästi hymyillen minulle ja antoi jonkun, varmaan leirilapun käteeni, jossa kai kerrottaisiin tarkemmin siitä leiriatä. En kerennyt lukea sitä kun ensimmäinen tunti alkoi. Lopputunnit meni madellen ohi ja Loora herätti minut historiantunnin päätyttyä ja tajusin koulun loppuneen.
Heti kotiin päästyäni heitin Looran antaman lapun äidille ja sanoin:
-Ilmota mut sinne leirille. Mä meen pakkaamaan. Äiti luki pikaisesti lapun läpi ja katsoi kummissaan minua. Mutta alkoi kumminkin etsiä kännykkäänsä. Minä sen sijaan menin huoneeseeni ja tungin puolet vaatekaappini sisällöstä äitini vanhaan partiorinkkaan. Sitten lajittelin meikkini huolellisesti rinkan eri taskuihin. Pitkän harkinnan jälkeen otin sateenvarjon vielä mukaan. Päivä meni muutenkin hitaasti ohi, joten päätin mennä aikaisin nukkumaan ja eipähän takuulla olisi aamulla silmäpusseja.
Heräsin varhain aamulla tuttuun pirinään ja nousin ylös haukotellen. Aanuhäslingistä selvittyäni olin valmis lähtemään. Äiti kysyi vielä autossa viedessään minua linja-autoasemalle:
-Oletko kultaseni aivan varma että tämä leiri sopii sinulle? Tiuskaisin:
-Totta kai sopii. Lopulta istuin linja-autossa, mutta Looraa ei näkynyt missään. En voinut edes soittaa Looralle, kun äiti oli käskenyt jättää kännykän kotiin. Sitten minä todella kauhistuin, kun joku tyttö istahti viereeni ja sanoi:
-Sua ei oo ennen näkyny luontoleirillä. Olet kai ekakertalaisia? Linja-aoto lähti liikkeelle ja sain vain vaivoin nyökätyksi tytölle ja yritin ajatella:
-Vain kolme päivää ja tämä olisi ohi.
Haluetteko tietää miten kaupunkityttö tulee pärjäämään luontoleirillä?? Jatkanko tarinaa??
Vastaukset 1
Vanhimmat
...aika hyvä tarina jote JATKA ;)