Tämä otetaan tietysti anti-Bavaria-juttuna, mutta näin Bavariaa harkitsevana vähän pelottaa tuo uuden vene lehden juttu. Kuvatekstissä sanotaan (B30 koepurjehdus), että "palkkien laminointi kiinni runkoon ei näytä aivan vakuuttavalta". Ja tämän lisäksi on juttu siitä irronneesta Matchin kölistä.
Mitenköhän siis oikeasti on? Onko se halvan hinnan syy sittenkin materiaaliavahvuuksissa ja laminoinnin laadussa? Vähän rupeaa pelottamaan...
Mitenköhän siis oikeasti on? Onko se halvan hinnan syy sittenkin materiaaliavahvuuksissa ja laminoinnin laadussa? Vähän rupeaa pelottamaan...
Vastaukset 31
Vanhimmat
Niin, kaikki varamsti lukivat sen jutun, jossa kritisoitiin näitä uusia sarjavalmisteisia veneitä. Kilpailu tuo hintoja alas ja laatu voi kärsiä. Tämä pitänee paikkansa, mutta tässä on kyllä huomioitava, ettei juttu kohdistunut pelkästään Bavariaan, vaan koskee yhtä lailla muitakin uusia sarjavalmisteisia veneitä. Mitä iloa on kalliimman rinnakkaismerkin Harken-heloituksesta, jos rungon rakenteet ovat heikkoja. Toisaalta voidaan kysyä, kuinka moni ylipäätään lähtee perheveneeksi suunnitellulla paatilla sellaisille vesille, jossa runko joutuu todella niin koville, että "napsuu".
Se Vene-lehden juttu oli kyllä testi, eli ei siinä puhuttu muusta kuin B30:stä.
vene lehti käyttää paljon noita "näyttää" ja "ei näytä" arvioita. sinänsä mielenkiintoista, että osasta kommenteista loistaa taustalta ilmeisesti finngulfin Stig Nordbladin opittu ajattelumalli, että bavaria sopii ensimmäiseksi purreksi ja sen jälkeen voi ostaa OIKEAN PURJEVENEEN. B30:kin sopii nuorelle parille, muttei ilmeisesti senioripariskunnalle.
kannattaa muistaa, että moni venelehti "vetää" kotiin päin. britti lehdet ylistävät halvan näköisiä sika kalliita paattejaan, suomalaiset kehuvat omiaan, saksalaiset omiaan yms. bavariaa nyt on alettu mollaamaan kun sattuu olemaan edullisimmasta päästä. monen käyttöön on varmasti oiva paatti. jos bavaria on liian mosse, niin ainahan voi ostaa mm. kotimaisen laatutuotteen, josta irtoaa ruoripylväs :) [http://www.e-satama.com/customers/esatama/satama.nsf/.articleMView/0C0F685190751B2BC225701F003F01EF]
Kyllä näyttää selvästi siltä, että tosiasioita ei millään haluta tunnustaa. Jos jostain veneestä löytyy ongelmallisia rakenteita, niin ei siinä auta selittely tai muihin vertailu. Ei täydellistä venettä olekaan, mutta jos selkeitä puutteita tai heikkouksia ei suostuta tunnustamaan, tehdään karhunpalvelus koko veneilylle!
Aika moni sitä lähtee Bavarotilla ja sen Ranskan serkuilla vain Atlanttia ylittämään. Veikkaisi, että tuolla matkalla saa vene kyytiä enemmän kuin keskiverto-"suomivene" silloin, kun sillä uskallaudutaan ylittämään Kihti kauniina kesäpäivänä...
http://www.yachtingworld.com/yw/arc04/entrants.html
Puhut kyllä kirjoituksessasi paljon asiaa, mutta asian ymmärtämisen ja lukemisen kannala olisi miellyttävää, jos edes joitain suomen kieliopin perustietoja olis hyödynnetty. melestänitällaista ilmanvälimerkkejäjaisojakirjaimiakijoitettuatekstiäonhanalalukea...
Taidat olla joku persaukinen caravaanari tai Bavarian omistaja, joka ei pysty kommentoimaan keskustelussa käsiteltyä asiaa, koska et ymmärrä siitä yhtään mitään. Joten keskityt tämän sijasta todella olennaiseen asiaan, eli toisten ihmisten kirjoitusvirheisiin.
Ellet pysty lukemaan tekstiä jossa pisteen jälkeen on pieni kirjain tmv. niin sinun kannattaa vetää pipo korville ja istahtaa kiven päälle ja kirjoitella vaikka runoja koska olet niin pirun ETEVÄ ja PÄTEVÄ...
Tervehdys kaikille!
Itse olen purjehtinut monella eri venellä suomalaisilla, skasalaisilla ja ranskalaisilla.
Jokainen hommaa veneensä omiin tarpeisiinsa. Ainoastaan mikä minua huolestuttaa näissä sarjatuotanto veneissä on juuri se työn laatu. Onko niin että kun autoja ruvettiin tekemään sarjana rupesi vikojakin esiintymään ja nyt kun veneitä tehdään sarjatuotantona niin onko veneen laatu minkälainen mitä on odotettavissa, kestääkö se 3-5-10 vuotta vai pidempään. Purjehtija lehdessä oli tästä juuri hyvä artikkeli. Toki sekin pitää lukea neutraalina eikä skeptikkona.
Purjehtija-lehden artikkeli (jos nyt viittaat siihen InTime-propagandaan ) on kyllä melkoisen suora mainos... Toisaalta, kuten sanoit, löytyy siitä jutusta asiaakin... Veikkaisin, että autoissa ennen Fordin T-Mallia, oli vikoja. Kovin monella ei vain sellaisesta tainnut olla kokemusta...
Noita "sarjatuotantoveneitä" kumminkin käytetään todella paljon muualla maailmassa mm. charter-veneinä. Charter-veneet saavat luultavasti yhden vuoden aikana enemmän kyytiä, eritasoisilta purjehtijoilta, kuin Suomessa majailevat veneet kymmenen vuoden aikana. Toisia siirretään jopa sesongin mukaan eri puolille maapalloa. Tosin, eipä noissa charter-veneissä keskimäärin olekaan mitään äärimmäisiä ratkaisuja, vaan ne pyritään tekemään sellaisiksi/ valitsemaan sellaisia malleja, ettei niitä saa rikki väärällä käytöllä...
Kyllä me ollaan kaverin kanssa kuivattu talvella myös "Stigun laminoimaa" peräsintä yms. , joten kyllä niissäkin kaikkea pientä on...
Minua huolestuttaa noissa "sarjavalmisteveneissä" lähinnä se, että kun muutaman vuoden päästä haluaisi ostaa käytetyn PURJEveneen, on tarjolla vain 30 vuotta vanhoja "suomiveneitä" ja sitten uudempia mastolla varustettuja kesämökkiveneitä... No, ehkä se on ajan henki, että panostetaan vain sisätiloihin...
Nyt on 5. kesä Finngulf 391:n kanssa, ja kyllä siinäkin on mielestäni yllättäviä (työn)laatuongelmia. Tähän mennessä löytämiäni selkeitä asennus- tai valmistusvirheitä ovat:
- lämmittimen virtajohdot liian ohuet, jolloin peräboksissa sijaitseva lämmitin ei saanut riittävästi virtaa. Lämmitinhäiriöt korjaantuivat vaihtamalla johdot riittävän paksuihin.
- Polttoainetankin huohotinletku asennettu niin pienelle mutkalle, ettei tankkausta voinut tehdä muuten kuin hyvin hitaasti; muulloin löpö kuohui täyttöaukosta ulos.
- Sähköjohdot on vedetty nätisti putkissa, mutta kun ne putket on liimattu jollain kovalla liimalla kiinni runkoon, kaikki ovat jo irronneet tärinässä/aaltojen iskujen vaikutuksesta.
- Peräsimeen kertyy vettä eli se vuotanee peräsinakselin liitoksesta. Peräsinakseli itsessään on hyvin jykevää tekoa, arviolta noin kaksi kertaa paksumpaa haponkestävää umpiterästä kuin esim. Sirena 38:ssa. Peräsinakseli on kyllä tuettu erittäin asiallisesti kolmella laakerilla ja kaikkien laakerien kohdalla on hyvät tuet, esim. alimman ja keskimmäisen kohdalla veneen pitkittäisuuntainen laipio.
- Ruorikoneisto on asennettu väärin. Ruoritolpan alapäässä olevat taittoplokit ovat väärässä kulmassa peräsimen kvadrantilta tuleviin ohjausvaijereihin nähden, jolloin ohjausvaijerit syövät alumiinisia taittoplokeja ja ohjausvaijerit nirhaantuvat ennen pitkää poikki taittoplokien kohdalta, kuten kävi viime kesänä meille.
Pikku puuhaa riittää siis myös Finngulfin omistajalla...
Oikein TosiLaadukkaan purjeveneen omistaja (esim. Swanin) pääsisi helpommalla; ottaisi vain yhteyttä veistämölle ja käskisi korjaamaan 15 vuotta vanhan veneensä alkuperäiset asennusvirheet.
Kyllähän FG on hinnoiteltu ihan pimeästi. Vikoja on kuin itsetehdyssä, ja hinta kovempi kuin millään muulla.
Mikäköhän tähän on syynä ja mikä tämän mahdollistaa? Varmaa on se, että myyjä tienaa...
Uusimmassa YW:ssahan oli pitkähkö juttu siitä surullisen kuuluisasta Match-sarjan tapauksesta jossa se kölin pirulainen lähti läskeineen irti aiheuttaen kuolemantapauksenkin. Näemmä alkavat kutsumaan niitä match-sarjalaisia tarkastuksiin bavarian toimesta että eikait niillä se prosessi ny ihan vimosen päälle taida olla kun itekin jo epäilevät.
Ja Venemestari taas kehuu hyvin tehdyksi. Mitenkähän sen näkee noin päältä kun vilkasee?
Eri Bavarian malleissakin on eroja. Kyseinen kölin-irtoamisongelma on ilmeisesti vain Bavarian isommissa Matcheissä. Bavaria 35 Matchissä on jo erilainen rakenne. Ongelma ei myöskään koske tätä perhevenepuolta.
Itsekin kyllä naureskelin nähdessäni Vene-lehden etusivun ilmoitukset Bavaria 30:n testistä ja kölin irtoamisesta aivan vierekkäin etusivulla.
Tuskin köli putoilee ainakaan näistä super-karavaanimalleista. sim karvalakkikolmekutosessa on rautaköli ja vain 1,6 metrin syväys. Eipä luulisi tulevan paljoa vääntöä rakenteisiin.
Tuossa Yachting Worldin artikkelissahan selostettiin pitkään tuota bulbikölien mukanaan tuomaa vääntöä ja sitä, miten ei veneiden suunnittelijat ole ottaneet huomioon minkälaisia voimia siihen voi kohdistua. Tuossa Bavariassakaan ongelmana ei ollut laminointi, vaan nimenomaan kölin kiinnitys.
Kyllä noissa bavarioissa kohtapuoliin pitäisi alkaa tulemaan vikoja esiin, jos ne on muka huonosti tehtyjä. Eikös niitä ole jo kohta viisi vuotta tehty sarjatuotantona. Kuka osaa sanoa tarkaan, milloin Bavaria rupesi automatisoimaan näitä prosessejaan?
Mitä ihmettä? Vika ei veneessä vaan kölin kiinnityksessä? Hoh!
Voihan noinkin sanoa, jos vene repeää pohjasta läheltä kölin kiinnityskohtaa. Vaikutta kyllä liian ohuelta materiaalilta, oli sitten laminoitu kunnolla tai ei.
Ja nythän niitä Bavarioiden vikoja tulee jatkuvasti esiin, kun myytyjen veneiden lukumäärä kasvaa...
Bavariaa on tehty sarjatyönä nyt muutaman vuoden ajan, eli "ulkona" niitä on jo muutamia tuhansia - enemmän siis kuin vaikkapa Sunwindejä, Guylinejä, Finngulfeja jne. Laitahan tähän jatkoksi listaa minkälaisia Bavarialle ominaisia vikoja noissa sitten on, kun niitä jatkuvasti tulee esiin.
No, kyllähän sitä listaa löytyy, aloitetaan muutamalla:
- kölin irtoaminen
- kölivaurioiden sarja Match-veneissä
- kölien vahvistus Norjassa (Match-veneet)
- irronnut vinssi
- Vene-lehden maininta huonosta laminoinnista
Turha sitä on hermostua; Bavaria on varmasti hintansa arvoinen. Hinta on sen verran halpa.
Tähän rinnalle voisi aloitta sellaisenkin listan vioista, joita on nähty muissa veneissä, mutta ei (ainakaan vielä) Bavarioissa. Tässäpä päällimmäisiä mieleen tulevia:
- Peräsimen irtoaminen ja veneen uppoaminen
- Maston katkeaminen
- Spinnupuomin katkeaminen
- Sähköpääkeskuksen kärähtäminen
- Moottorin kannentiivisteen palaminen ylikuumenemisen johdosta asennusvirheen takia
- Moottorin vesivahinko huolimattoman pakoputkiasennuksen takia
- Vessan tulviminen
- Septitankin liitoksen hajoaminen
- Koneen irtoaminen kiinnityspedistä myrskyssä
- Akkujen irtoaminen merenkäynnissä
- Kaasuputken vaurio hankauksen takia
- Kaasupullon irtoaminen merenkäynnissä
- Peräsinkoneiston hajoaminen
- Tankkausletkun liitoksen irtoaminen helasta tankatessa
-Keulahelan irtoaminen keulakannesta hinauksessa
"Artikkelisarjamme toiseksi viimeisessä osassa selvitämme mikä purjeveneissä maksaa ja mitkä tekijät aiheuttavat hintaeroja...Yksittäin tai pienessä sarjassa valmistetun 40-jalkaisen purjeveneen raaka-aineet ja materiaalit maksavat varusteluvalinnoista ja toimituslaajuudesta riippuen noin 75000-120000 euroa. Työtunteja veneeseen uppoaa 1500-3000". Näin kirjoitettiin Purjehtijassa. Minulle teksti ainakin kertoi selkeästi mistä hinta muodostuu. Uskoisin, että lisäksi esim. Bavarian sisäänostajat ostavat niin paljon Raymarineja ja Lewmareita, että alennukset vaikuttavat "hyvin varustellun" 30cruiserin hintaan positiivisesti. Kyllä venelehdissä pitää kirjoittaa purjeveneistä, vaika joku tiukkapipo pitää sitä mainontana.
Näyttää siltä että Bavarioissa on hinnan optimointi viety jo liian pitkälle laadun ja turvallisuuden kustannuksella.
Palkkien laminointi runkoon on tehty kevyesti, runko ja kansi on liitetty yhteen peltiruuveilla = nopea, halpa ja heikko tapa...
Viime syksynä yhdesta suomalaisesta 35 Match veneestä irtosi vinssi, sekin oli kiinnitetty vain peltiruuveilla. Ja Matchit on tehty kilpaveneiksi!!
Pettyneenä tähän kaikkeen, täytyy vain todeta ettei Bavaria oikein sovi purjehdukseen. Se taitaa olla parhaimmillaan laiturissa.
Toisaalta eipä koskaan aikaisemminkaan ole saanut halvalla hyvää tuotetta.
se viime syksynä irronnut vinssi irtosi 38 matchistä.
Tuskin se totuus täällä selviää, mutta sattuuhan sitä kotimaisille laatuveistämöillekin, kun 45 jalkaisesta yli 600000 € veneestä irtoaa sandwidch kerrokset toisisstaan ja vielä rungosta. Ihmettelen miksi tästä ei ole pidetty suurta melua.
viittaat lienee swan 45:een?
eikö kyseessä ollut tummien yksilöiden ongelma kovin lämpimillä vesillä, joka hoidettiin asentamalla 14 "venttiiliä" runkoon.
tästä kirjoitettiin ainakin yahcting worldissä, muttei tainnut tällaiset pikkuongelmat palstalaisia kiinnostaa. piti homeisista kipoista kotiin tullessa keskittyä muiden veneilijöiden morkkaamiseen.
ps. omistan itsekin sellaisen vanhan homeisen veneen.
Mitenköhän on muiden tummien (tummansinisten) veneiden kanssa? Jos Swaniin tulee painetta Karibian auringossa, niin meneekö halpaveneet pilalle suomen kesässä?
Yritysmaailmassa voitto otetaan irti joko suurella katteella tai volyymillä. Tällä en tarkoita prosentuaalisia katteita, vaan euromääräisiä.
Bavarian edullinen hita selittyy pitkälti volyymillä. Hienoa, että venemaailmassakin on päästy hyödyntämään tehokkuutta kuluttajien eduksi.
Sarjatuotannossa aika on rahaa eli tuotteen läpimenoaika minimoidaan. Tästä juontaa juurensa "kokoonpano veistämö"-malli. Runko, sisustus ja kansi ovat kaikki erillään koottavia komponentteja. Tällöin voidaan runkotyön määrää vähentää hyödyntämällä kalustekuorta jäykistävänä rakenteena. Tällöin riittää teoriassa kevyempikin pohjantuenta. Siis jäykkyyden kannalta. Ilmeisesti marginaali kölin rasituksiin on jäänyt ilmeisen pieneksi. Halvan hinnan ollessa päätavoite on säästöjä haettu ilmeisesti volyymin ohella muullakin lailla.
Ei huudeta vielä, kun ei tiedetä varmuudella, mutta netissä Matchien ongelmat on yhdistetty ainakin useammassa tapauksessa karille ajoihin. Ei siis uusi asia. Nyt ilmeisesti rakenne on kuitenkin niin heikko, että laminaatti ei vain halkea vaan jopa tuenta repeää!
Tälläisten veneiden korjaus yleensäkin on ongelmallista pienemmissäkin tapauksissa. Tamä on sitä kolikon kääntöpuolta.
"Normaali"-käytössä varmasti ihan hyvä. Muistakaamme kuitenkin, että veneen todellinen hinta on osto- ja myyntihinnan erotus.
Toi Swan 45 on tietääkseni Nautorin eka sarjantuotanto kerrosrakenne. Siis rungossa. Ei se aina ongelmitta ala, ja onhan noita ongemia ollut maailmalla muissa veneissä vaikka kuinka paljon. Aikanaan ~6v sitten juttelin Nautorin kaverin kanssa, siitä miksi he ei valmista kerrosrakenne veneitä. Tuolloin asia selitettiin juurikin tuolla delaminoitumisella.
Tästä on hyvä esimerkki esim. First: ainoastaan kansi on kerrosrakennetta, ja koko runko umpilaminaattia.
Tähän on kokeneella veneenvalmistajalla varmaan jokin syy...
Kerrosrakenteella saadaan tehtyä kevyempiä mutta samaan aikaan jäykempiä rakenteita; onhan esim. rautaputki jäykempi kuin samanpaksuinen umpinainen rautatanko. Huono puoli sandwich-rakenteessa on hinta: Käsityön määrä on suurempi ja väliaineeksi tarvitaan kalliimpaa balsaa tai divinycelliä.
Nyt olet vähän hakoteillä: venehän se putki on, joten ei sen jäykkyytty juurikaan kerrosrakenne paranna. Lähinnä tällä haetaan veneessä keveyttä ja materiaalinsäästöä (jollei materiaalikustannuksissa säästettäisi, ja kyseessä olisi edullinen ratkaisu, eivät Bavariat olisi kerrosrakenteisia).
Kun pitää venettä korjata karilleajon tai törmäyksen jälkeen, jokin balsasandwich on kyllä vihoviimeinen ratkaisu.
Myö spidemmän päälle sandwich on huono: kun väliin pääsee ilmaa tai vettä (ja aina pääsee), heikkenee lujuus.
Millä vesillä veneitänne seilaatte?
Kyllä kerrosrakenne jäykistää koko runkoa, se on fakta (toki kokonaisjäykkyyteen vaikuttavat mm. kansiliitäntä, palteiden ja laipioiden liitokset, varsinaiset pitkittäisjäykisteet, joita joskus myös springereiksi kutsutaan jne.). Haluaisin nähdä sellaisen veneen, joka on pelkkä putki!
Kylmillä vesillä purjehtija on varmasti huomannut, mitä eroa on umpilaminaatilla ja kerroslaminaatilla! Kun huhtikuussa nukut selkä laitaa vasten, tiedät, onko takana fylliä vai ei. Eritoten aamulla, kun heräät, ja huomaat, että kondenssivettä on joka puolella... tai sitten ei!
Erilaisilla rakenteilla on oma tarkoituksensa. En muista mistä luin eräästä teräspaatista, joka varustettiin erillisellä tiivistekerroksella juuri kylmiä vesiä varten. Vaikka onhan sitä Merivuokkokin seilannut Etelämerellä, eikä taida olla kerroksia rungossa...