Metsäturpa ikävänen,
kuuseen törmäävät hämäräkuikat,
vihrahoikattu kivihöylä pysyy koppelokivellä. Talvituuli hyrisee
ja sataa melkein kuusimetriä lunta,
kun järvivesi puhuu suopursujen kielellä.
Rannan kala-jatka, taivas tumma
ja salami katsoo sepelistä kiinni.
Tammikuun hämärä käy pöpeliköksi
ja päivä katoaa kuin suksimiehen hymy.
Kipinänsäkit purskavat,
mutta ei taida kukaan kuulla.
Kirjoittanut Arvidus Jäärikallio von Poppelmäk
kuuseen törmäävät hämäräkuikat,
vihrahoikattu kivihöylä pysyy koppelokivellä. Talvituuli hyrisee
ja sataa melkein kuusimetriä lunta,
kun järvivesi puhuu suopursujen kielellä.
Rannan kala-jatka, taivas tumma
ja salami katsoo sepelistä kiinni.
Tammikuun hämärä käy pöpeliköksi
ja päivä katoaa kuin suksimiehen hymy.
Kipinänsäkit purskavat,
mutta ei taida kukaan kuulla.
Kirjoittanut Arvidus Jäärikallio von Poppelmäk
Vastaukset 4
Vanhimmat
❤️❤️❤️
muinaiset Nez Percert olivat myös kovia vetään perseet .....
että sikäli ....
verisuonia on ihana hyväillä kylmällä teräksellä.
elämänneste lämmittää viiltävää terää.
tule kuolema.
ota minut mukaasi.
illat pimenevät
valot ilmestyvät
viihdyn varjoissa ja katselen
kiihkoni kasvaa
ei vielä,ei vielä.....
odotan kun olet yksin....