No joo olisin tosi ihana poikaystävä jollekin naiselle jos tähdet kohtaisivat ja sallisivat sen

Jos en olisi niin pinnallinen,vaikea ja tunnerikas ihminen. Mun on vaikea kiinnostua suurimmasta osasta ihmisiä, kun ei vain ole mun tyyppiä, ne jotka on , on varattuja, lapsellisia, lesboja, tai muuten saavuttamattomissa. Onhan sitä tullut yritettyä laittaa rimaa alemmaksi ja katsoa miten käy, mut eipä siitä oikein mitään tullut, vaikka aidosti yritin.

Miksen saisi seurustella sellaisen ihmisen kanssa, joka miellyttää minua joka tavalla, ainakin se ihminen olisi erityinen, ja saisi kokea olevansa ainutlaatuinen, rakastettu ja tuntea sen rakkauden/ihastuksen minussa, ja minun ei tarvitsisi "esittää" rakastunutta tai yrittää pakottaa rakkautta, se vain tuntuu niin vaikealta.

Rakkaus ei koskaan ole valinta. Se tunne, joka sekoitetaan usein rakkauteen on sentimentaalisuus,nostalgia ja turvallisuuden tunne: asioita joita saa läheiseltä ystävältä, aito rakkaus on sitä, että koet suunnatonta viehätysvoimaa toisen ulkonäköä,persoonaa ja luennetta kohtaan, eikä tarvitse epäröidä yhtään. Se on sitä, että rakastaa toista.

Jos seurustelee ihmisen kanssa, joka ei miellytä ulkoisesti, tai persoonaltaan, asettaa itsensä sentimentaalien harhakuvien ansaan. Rakastat ajatusta rakkaudesta, et persoonaa. Aito rakkaus nimittäin, rakastaa kaikkea siinä ihmisessä, ei vain tiettyä mukavuutta/yhteiselon tunnetta.

Yhteiskunnan sosiaalinen paine on näköjään ajanut ihmisiä ajattelemaan tavoilla, että "No kunhan on joku, että ei tarvii yksin olla", mutta se sotii jo niin paljon biologiaammekin vastaan, meidät on tehty biologisesti kilpailemaan kumppanista, joka on meille paras mahdollinen, puhumattakaan tunteellisesta ja seksuaalisesta yhteensopivuudesta.

Onhan se toisaalta haastellista, kun joutuu aina avaamaan sitä muille ihmisille, että miksi suhde ei toimisi, jos "tähdet ei ole kohdillaan"
5189
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 5

Vanhimmat

Minkä ikäinen olet? Myös ikä vaikuttaa moneen asiaan

Äänestä
  • Kuulostaa todella nuorelta. Parikymppinen max?

    Äänestä

Asiaa kirjoitit🩷

Äänestä

"Yhteiskunnan sosiaalinen paine on näköjään ajanut ihmisiä ajattelemaan tavoilla, että "No kunhan on joku, että ei tarvii yksin olla""

Niin, vaihtoehtonahan tosiaan on myös olla seurustelematta, kunnes se sopivan oloinen löytyy ja osoittaa myös vastavuoroista kiinnostusta.

Äänestä

Kukaan ei pakota seurustelemaan kenenkään kanssa. Itsekin ollut sinkku jo n. 15 vuotta.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Anonyymi-ap kirjoitti:

Jos en olisi niin pinnallinen,vaikea ja tunnerikas ihminen. Mun on vaikea kiinnostua suurimmasta osasta ihmisiä, kun ei vain ole mun tyyppiä, ne jotka on , on varattuja, lapsellisia, lesboja, tai muuten saavuttamattomissa. Onhan sitä tullut yritettyä laittaa rimaa alemmaksi ja katsoa miten käy, mut eipä siitä oikein mitään tullut, vaikka aidosti yritin.

Miksen saisi seurustella sellaisen ihmisen kanssa, joka miellyttää minua joka tavalla, ainakin se ihminen olisi erityinen, ja saisi kokea olevansa ainutlaatuinen, rakastettu ja tuntea sen rakkauden/ihastuksen minussa, ja minun ei tarvitsisi "esittää" rakastunutta tai yrittää pakottaa rakkautta, se vain tuntuu niin vaikealta.

Rakkaus ei koskaan ole valinta. Se tunne, joka sekoitetaan usein rakkauteen on sentimentaalisuus,nostalgia ja turvallisuuden tunne: asioita joita saa läheiseltä ystävältä, aito rakkaus on sitä, että koet suunnatonta viehätysvoimaa toisen ulkonäköä,persoonaa ja luennetta kohtaan, eikä tarvitse epäröidä yhtään. Se on sitä, että rakastaa toista.

Jos seurustelee ihmisen kanssa, joka ei miellytä ulkoisesti, tai persoonaltaan, asettaa itsensä sentimentaalien harhakuvien ansaan. Rakastat ajatusta rakkaudesta, et persoonaa. Aito rakkaus nimittäin, rakastaa kaikkea siinä ihmisessä, ei vain tiettyä mukavuutta/yhteiselon tunnetta.

Yhteiskunnan sosiaalinen paine on näköjään ajanut ihmisiä ajattelemaan tavoilla, että "No kunhan on joku, että ei tarvii yksin olla", mutta se sotii jo niin paljon biologiaammekin vastaan, meidät on tehty biologisesti kilpailemaan kumppanista, joka on meille paras mahdollinen, puhumattakaan tunteellisesta ja seksuaalisesta yhteensopivuudesta.

Onhan se toisaalta haastellista, kun joutuu aina avaamaan sitä muille ihmisille, että miksi suhde ei toimisi, jos "tähdet ei ole kohdillaan"

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu