MMaatalouden aiheuttamat ympäristövahingot

" Meren muovijätteestäkin isoin osuus on tupakan tumpeilla."

Mistä hankit näitä mielikuvitusrikkaita näkemyksiä? Ei mitään yhteyttä reaalimaailman.

Muutenkin sepustus vaikuttaa sekalaiselta höpöttämiseltä.

Anonyymi kirjoitti:

" Meren muovijätteestäkin isoin osuus on tupakan tumpeilla."

Mistä hankit näitä mielikuvitusrikkaita näkemyksiä? Ei mitään yhteyttä reaalimaailman.

Muutenkin sepustus vaikuttaa sekalaiselta höpöttämiseltä.

Lue lisää

No meressä on pullon korkkeja, vanupuikkoja ja tupakantumppeja pääosin.

Jos mietit itseäsi tupakoitsijana niin koska olet viimeksi tumpammut muualle kuin maahan/kadulle/naapurin pihalle? Et koskaan? Jos sinulla käy vieraana tupakoitsija, niin miten hänen kohdalla? Jos katsot virallisten tupakkapaikkojen tuhkakuppeja, niin niitä ei varmastikaan tarvitse koskaan tyhjentää. Kaikki tumpit on maassa ympäri tupakkapaikaa.

Anonyymi kirjoitti:

" Meren muovijätteestäkin isoin osuus on tupakan tumpeilla."

Mistä hankit näitä mielikuvitusrikkaita näkemyksiä? Ei mitään yhteyttä reaalimaailman.

Muutenkin sepustus vaikuttaa sekalaiselta höpöttämiseltä.

Lue lisää

Mikä tuossa provosoi sinua? Se, että et ole vielä vieroittunut tutista?

Niin se vaan on. Cititörsien röökin natsat on suurin ympäristöongelma.

Anonyymi kirjoitti:

Niin se vaan on. Cititörsien röökin natsat on suurin ympäristöongelma.

Faktaa foliohatuille...

Meriin päätyvästä muoviroskasta 70 prosenttia on kertakäyttömuovia.

Yli 80 prosenttia muoviroskasta tulee meriin maalta. Suurimpia syitä tähän ovat huonosti hoidetut kaatopaikat merten ja jokien läheisyydessä.

Yleisimpiä muoviroskia Itämeren rannoilla ovat tupakantumpit

Ihmiseen muovi kulkeutuu erityisesti mikro- ja nanomuovin muodossa ruokaketjun, juomaveden ja hengitysilman kautta. Muovin vaikutuksista ihmisen terveydelle tiedetään vasta varsin rajallisesti.

Anonyymi kirjoitti:

Faktaa foliohatuille...

Meriin päätyvästä muoviroskasta 70 prosenttia on kertakäyttömuovia.

Yli 80 prosenttia muoviroskasta tulee meriin maalta. Suurimpia syitä tähän ovat huonosti hoidetut kaatopaikat merten ja jokien läheisyydessä.

Yleisimpiä muoviroskia Itämeren rannoilla ovat tupakantumpit

Ihmiseen muovi kulkeutuu erityisesti mikro- ja nanomuovin muodossa ruokaketjun, juomaveden ja hengitysilman kautta. Muovin vaikutuksista ihmisen terveydelle tiedetään vasta varsin rajallisesti.

Lue lisää

Vain pieni osa muoviroskasta on nähtävissä meren pinnalla ja rannoilla. Suurin osa painuu meren pohjaan.

Anonyymi kirjoitti:

Faktaa foliohatuille...

Meriin päätyvästä muoviroskasta 70 prosenttia on kertakäyttömuovia.

Yli 80 prosenttia muoviroskasta tulee meriin maalta. Suurimpia syitä tähän ovat huonosti hoidetut kaatopaikat merten ja jokien läheisyydessä.

Yleisimpiä muoviroskia Itämeren rannoilla ovat tupakantumpit

Ihmiseen muovi kulkeutuu erityisesti mikro- ja nanomuovin muodossa ruokaketjun, juomaveden ja hengitysilman kautta. Muovin vaikutuksista ihmisen terveydelle tiedetään vasta varsin rajallisesti.

Lue lisää

"Yli 80 prosenttia muoviroskasta tulee meriin maalta."

Ja 95 % merien muoviroskista kulkeutuu meriin seuraavia jokia pitkin: Jangtse, Indusjoki, Keltainenjoki, Haijoki, Niili, Ganges, Helmijoki, Amur, Niger ja Mekong.

Kaikki tuo on toki suomalaisen maajussin syytä.

Anonyymi kirjoitti:

"Yli 80 prosenttia muoviroskasta tulee meriin maalta."

Ja 95 % merien muoviroskista kulkeutuu meriin seuraavia jokia pitkin: Jangtse, Indusjoki, Keltainenjoki, Haijoki, Niili, Ganges, Helmijoki, Amur, Niger ja Mekong.

Kaikki tuo on toki suomalaisen maajussin syytä.

Lue lisää

Ei kai sellaista nyt kukaan ole väittänyt.

Tuolla yksi foliohattu vain käänsi keskustelua tupakan tumppeihin.

Maatalouden ympäristöhaitat ovat moninaisia ja vaihtelevat viljelymuodon ja sijainnin mukaan. Pääongelmia ovat vesistöjen rehevöityminen, maaperän köyhtyminen, kasvihuonekaasupäästöt ja luonnon monimuotoisuuden väheneminen. Myös maataloudessa käytettävät kemikaalit, kuten torjunta-aineet ja lannoitteet, voivat aiheuttaa haittaa ympäristölle.

Anonyymi kirjoitti:

Ei kai sellaista nyt kukaan ole väittänyt.

Tuolla yksi foliohattu vain käänsi keskustelua tupakan tumppeihin.

Maatalouden ympäristöhaitat ovat moninaisia ja vaihtelevat viljelymuodon ja sijainnin mukaan. Pääongelmia ovat vesistöjen rehevöityminen, maaperän köyhtyminen, kasvihuonekaasupäästöt ja luonnon monimuotoisuuden väheneminen. Myös maataloudessa käytettävät kemikaalit, kuten torjunta-aineet ja lannoitteet, voivat aiheuttaa haittaa ympäristölle.

Lue lisää

Tupakan tumppeja kyllä riittää. Sinne vaan mereen.

Anonyymi kirjoitti:

Ei kai sellaista nyt kukaan ole väittänyt.

Tuolla yksi foliohattu vain käänsi keskustelua tupakan tumppeihin.

Maatalouden ympäristöhaitat ovat moninaisia ja vaihtelevat viljelymuodon ja sijainnin mukaan. Pääongelmia ovat vesistöjen rehevöityminen, maaperän köyhtyminen, kasvihuonekaasupäästöt ja luonnon monimuotoisuuden väheneminen. Myös maataloudessa käytettävät kemikaalit, kuten torjunta-aineet ja lannoitteet, voivat aiheuttaa haittaa ympäristölle.

Lue lisää

"Pääongelmia ovat ... luonnon monimuotoisuuden väheneminen."

Suomessa maatalous tosin on luonnon monimuotoisuutta lisäävä asia. Siis jos verrataan oikeaan luonnontilaan, eikä noin 100 vuoden takaiseen ajanjaksoon, jolloin ihmisen ja maatalouden vaikutus oli suurimmillaan (esim. karjan laidunnus niityillä, metsissä ja vesistöissä, viljelykset täynnä avo-ojia ja rikkaruohoja, hatarat rakennukset lintujen pesimäpaikkoina ym).

Ilman ihmistä ja maataloutta Suomi olisi lähinnä metsää ja pusikkoa ja suota.

Anonyymi kirjoitti:

"Pääongelmia ovat ... luonnon monimuotoisuuden väheneminen."

Suomessa maatalous tosin on luonnon monimuotoisuutta lisäävä asia. Siis jos verrataan oikeaan luonnontilaan, eikä noin 100 vuoden takaiseen ajanjaksoon, jolloin ihmisen ja maatalouden vaikutus oli suurimmillaan (esim. karjan laidunnus niityillä, metsissä ja vesistöissä, viljelykset täynnä avo-ojia ja rikkaruohoja, hatarat rakennukset lintujen pesimäpaikkoina ym).

Ilman ihmistä ja maataloutta Suomi olisi lähinnä metsää ja pusikkoa ja suota.

Lue lisää

Olet kyllä ihme mutuilija...

Suomessa joka yhdeksäs arvioitu laji on uhanalainen, ja monien muiden lajien tilannetta ei tunneta riittävästi.

Mietippä miten Pohjanmaan turvesoiden raivaaminen pelloiksi on edistänyt luonnon monimuotoisuutta?
Mikä mahtaa olla tilanne sademetsien kohdalla?

Anonyymi kirjoitti:

Olet kyllä ihme mutuilija...

Suomessa joka yhdeksäs arvioitu laji on uhanalainen, ja monien muiden lajien tilannetta ei tunneta riittävästi.

Mietippä miten Pohjanmaan turvesoiden raivaaminen pelloiksi on edistänyt luonnon monimuotoisuutta?
Mikä mahtaa olla tilanne sademetsien kohdalla?

Lue lisää

Järvien lasku on lisänny luonnon monipuolisuutta valtavasti. Ja kyllä nuo avo- oja pellot oli hyviä luonnon kannalta.

Anonyymi kirjoitti:

Ei kai sellaista nyt kukaan ole väittänyt.

Tuolla yksi foliohattu vain käänsi keskustelua tupakan tumppeihin.

Maatalouden ympäristöhaitat ovat moninaisia ja vaihtelevat viljelymuodon ja sijainnin mukaan. Pääongelmia ovat vesistöjen rehevöityminen, maaperän köyhtyminen, kasvihuonekaasupäästöt ja luonnon monimuotoisuuden väheneminen. Myös maataloudessa käytettävät kemikaalit, kuten torjunta-aineet ja lannoitteet, voivat aiheuttaa haittaa ympäristölle.

Lue lisää

Maatilojen ympäristötuhot lakaistaan aina maton alle.
AIV hapot valuivat vuosikymmenet aumoista maatilojen ympäristöön pilaten monta lampea.
Lietelannat pilaa nykyisin jopa suuria järviä esim. Pohjois Savossa, sinilevään on turruttu eikä kukaan vaadi tiukempaa kuria isännille (hyväveli toimii)?
Mökkiläiseltä vaaditaan kompostorit ja biokäymälät, samaan aikaan maajussi lorottaa lehmän lietelantaa 20 m3 vaunulla kymmeniä lasteja viereiselle peltoalueelle. Paska haisee ettei mökillä voi olla päiväkausiin!
Ei apua tuo edes multaava lietevaunu, eikä pelasta enää pilaantunutta lähijärveä.

Anonyymi kirjoitti:

Maatilojen ympäristötuhot lakaistaan aina maton alle.
AIV hapot valuivat vuosikymmenet aumoista maatilojen ympäristöön pilaten monta lampea.
Lietelannat pilaa nykyisin jopa suuria järviä esim. Pohjois Savossa, sinilevään on turruttu eikä kukaan vaadi tiukempaa kuria isännille (hyväveli toimii)?
Mökkiläiseltä vaaditaan kompostorit ja biokäymälät, samaan aikaan maajussi lorottaa lehmän lietelantaa 20 m3 vaunulla kymmeniä lasteja viereiselle peltoalueelle. Paska haisee ettei mökillä voi olla päiväkausiin!
Ei apua tuo edes multaava lietevaunu, eikä pelasta enää pilaantunutta lähijärveä.

Lue lisää

Luulo ei ole tiedon väärti. Kirjoitus on yleistä löpinää ilman faktatietoja ja hyvin epämääräinen, suorastaan virheellinen, tyypillinen asiaa huonosti tuntevan kaunakon kirjoitus. Esimerkiksi tuo 'AIV-hapon valuminen'. Oikeasti se oli silputusta, painotetusta rehusta irtoavan puristenesteen valumista. Eli lähinnä itse rehua, nestemäisenä. Puristenesteen valumista alettiin estää ensin kaivamalla sille kuoppa auman viereen ja ajamalla kertynyt neste pellolle. Siiloihin rakennettiin pohjaan kallistukset ja keräyskaivo puristenesteelle. Mutta ennenkaikkea, siirtyminen silppurirehusta esikuivattuun säilörehuun on poistanut puristenesteen kertymisen lähes kokonaan. Mutta 'mitään ei ole tehty' tietenkään, kaunakoitten mielestä. Ja toisekseen, minua iäkkäämmät ihmiset muistaa esimerkiksi tässä lähistöllä lammen, johon aikoinaan oli valunut taloista niin karjanlantaa kuin puristenesteitäkin. Kun molempien valuminen loppui, vesistö alkoi toipua, veden kuntoa seurattiin säännöllisesti, ja nykyisin lampi on ihan normaali, kirkasvetinen ja uimakelpoinen mökkilampi. Tuskin on ainoa puhdistunut, liehän tuo nyt onnistunut muuallakin. Kaunakoitten maailmassahan mikään ei muutu, eikä kehity. Maataloudessa sen sijaan on hyvin paljon sääntelyä, oppimista ja uuden omaksumista, tietoa tulee jatkuvasti, sitä opiskellaan, otetaan käyttöön ja seurataan, valvotaan ja sanktioidaan jatkuvalla syötöllä.

Yllättävän moni esimerkiksi Lahden alueella asuva ajaa viikonloppuisin Helsinkiin pelkästään heittämään viikon roskat mereen. Osa ajelee kauempaakin.