tulee korvata täysimääräisesti.
Käypä korvaussumma vuositasolla on n 100-200€ hehtaarilta sekä 100- 300€ per tuotantoeläin.
Käypä korvaussumma vuositasolla on n 100-200€ hehtaarilta sekä 100- 300€ per tuotantoeläin.
MMaatalouden aiheuttamat ympäristövahingot
Anonyymi-ap
24389
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Lopeta syöminen ja varsinkin juominen.
Maatilojen uusi ympäristövero on jo suunnitteilla
Tämä vero voidaan korvamerkitä kansallisten maataloustukien maksuun.
Korvattavaa olisi useamman sukupolven ajalta, mutta lienee kohtuullista rajata korvausmaksut alkamaan apulannan käyttöönotosta.
En ole maatilan aiheuttamia vaurioita nähnyt koskaan vaikka paljon tiloilla asioinutkin. Sen sijaan tupakan/nuuskan käyttäjät heittävät roskanaa aina maahan. Kotona, kylässä, julkisilla paikoilla. Aina koetaan oikeudeksi roskata. Meren muovijätteestäkin isoin osuus on tupakan tumpeilla. Askin kyljessä lukeva ”smoking kills” pitäisi laittaa toteen. Niin, että ekasta kokonaisesta tupakasta kuolee tai jos on toleranssia myrkyille, niin 2-3, mutta askista ei selviäisi kukaan. Se jos mikä on junttia ja vanhanaikaista.
" Meren muovijätteestäkin isoin osuus on tupakan tumpeilla."
Mistä hankit näitä mielikuvitusrikkaita näkemyksiä? Ei mitään yhteyttä reaalimaailman.
Muutenkin sepustus vaikuttaa sekalaiselta höpöttämiseltä.
No meressä on pullon korkkeja, vanupuikkoja ja tupakantumppeja pääosin.
Jos mietit itseäsi tupakoitsijana niin koska olet viimeksi tumpammut muualle kuin maahan/kadulle/naapurin pihalle? Et koskaan? Jos sinulla käy vieraana tupakoitsija, niin miten hänen kohdalla? Jos katsot virallisten tupakkapaikkojen tuhkakuppeja, niin niitä ei varmastikaan tarvitse koskaan tyhjentää. Kaikki tumpit on maassa ympäri tupakkapaikaa.
Mikä tuossa provosoi sinua? Se, että et ole vielä vieroittunut tutista?
Arvioiden mukaan noin 30–40 % merenrannoilta kerätystä roskasta on tupakan tumppeja.
Esimerkiksi Ocean Conservancy -järjestön rantaroskien keräystempauksissa tumpit ovat useana vuonna olleet yleisin löydetty roskatyyppi.
Mietippä siitä juntti
Niin se vaan on. Cititörsien röökin natsat on suurin ympäristöongelma.
Faktaa foliohatuille...
Meriin päätyvästä muoviroskasta 70 prosenttia on kertakäyttömuovia.
Yli 80 prosenttia muoviroskasta tulee meriin maalta. Suurimpia syitä tähän ovat huonosti hoidetut kaatopaikat merten ja jokien läheisyydessä.
Yleisimpiä muoviroskia Itämeren rannoilla ovat tupakantumpit
Ihmiseen muovi kulkeutuu erityisesti mikro- ja nanomuovin muodossa ruokaketjun, juomaveden ja hengitysilman kautta. Muovin vaikutuksista ihmisen terveydelle tiedetään vasta varsin rajallisesti.
Vain pieni osa muoviroskasta on nähtävissä meren pinnalla ja rannoilla. Suurin osa painuu meren pohjaan.
"Yli 80 prosenttia muoviroskasta tulee meriin maalta."
Ja 95 % merien muoviroskista kulkeutuu meriin seuraavia jokia pitkin: Jangtse, Indusjoki, Keltainenjoki, Haijoki, Niili, Ganges, Helmijoki, Amur, Niger ja Mekong.
Kaikki tuo on toki suomalaisen maajussin syytä.
Ei kai sellaista nyt kukaan ole väittänyt.
Tuolla yksi foliohattu vain käänsi keskustelua tupakan tumppeihin.
Maatalouden ympäristöhaitat ovat moninaisia ja vaihtelevat viljelymuodon ja sijainnin mukaan. Pääongelmia ovat vesistöjen rehevöityminen, maaperän köyhtyminen, kasvihuonekaasupäästöt ja luonnon monimuotoisuuden väheneminen. Myös maataloudessa käytettävät kemikaalit, kuten torjunta-aineet ja lannoitteet, voivat aiheuttaa haittaa ympäristölle.
Tupakan tumppeja kyllä riittää. Sinne vaan mereen.
"Pääongelmia ovat ... luonnon monimuotoisuuden väheneminen."
Suomessa maatalous tosin on luonnon monimuotoisuutta lisäävä asia. Siis jos verrataan oikeaan luonnontilaan, eikä noin 100 vuoden takaiseen ajanjaksoon, jolloin ihmisen ja maatalouden vaikutus oli suurimmillaan (esim. karjan laidunnus niityillä, metsissä ja vesistöissä, viljelykset täynnä avo-ojia ja rikkaruohoja, hatarat rakennukset lintujen pesimäpaikkoina ym).
Ilman ihmistä ja maataloutta Suomi olisi lähinnä metsää ja pusikkoa ja suota.
Olet kyllä ihme mutuilija...
Suomessa joka yhdeksäs arvioitu laji on uhanalainen, ja monien muiden lajien tilannetta ei tunneta riittävästi.
Mietippä miten Pohjanmaan turvesoiden raivaaminen pelloiksi on edistänyt luonnon monimuotoisuutta?
Mikä mahtaa olla tilanne sademetsien kohdalla?
Järvien lasku on lisänny luonnon monipuolisuutta valtavasti. Ja kyllä nuo avo- oja pellot oli hyviä luonnon kannalta.
Maatilojen ympäristötuhot lakaistaan aina maton alle.
AIV hapot valuivat vuosikymmenet aumoista maatilojen ympäristöön pilaten monta lampea.
Lietelannat pilaa nykyisin jopa suuria järviä esim. Pohjois Savossa, sinilevään on turruttu eikä kukaan vaadi tiukempaa kuria isännille (hyväveli toimii)?
Mökkiläiseltä vaaditaan kompostorit ja biokäymälät, samaan aikaan maajussi lorottaa lehmän lietelantaa 20 m3 vaunulla kymmeniä lasteja viereiselle peltoalueelle. Paska haisee ettei mökillä voi olla päiväkausiin!
Ei apua tuo edes multaava lietevaunu, eikä pelasta enää pilaantunutta lähijärveä.
Luulo ei ole tiedon väärti. Kirjoitus on yleistä löpinää ilman faktatietoja ja hyvin epämääräinen, suorastaan virheellinen, tyypillinen asiaa huonosti tuntevan kaunakon kirjoitus. Esimerkiksi tuo 'AIV-hapon valuminen'. Oikeasti se oli silputusta, painotetusta rehusta irtoavan puristenesteen valumista. Eli lähinnä itse rehua, nestemäisenä. Puristenesteen valumista alettiin estää ensin kaivamalla sille kuoppa auman viereen ja ajamalla kertynyt neste pellolle. Siiloihin rakennettiin pohjaan kallistukset ja keräyskaivo puristenesteelle. Mutta ennenkaikkea, siirtyminen silppurirehusta esikuivattuun säilörehuun on poistanut puristenesteen kertymisen lähes kokonaan. Mutta 'mitään ei ole tehty' tietenkään, kaunakoitten mielestä. Ja toisekseen, minua iäkkäämmät ihmiset muistaa esimerkiksi tässä lähistöllä lammen, johon aikoinaan oli valunut taloista niin karjanlantaa kuin puristenesteitäkin. Kun molempien valuminen loppui, vesistö alkoi toipua, veden kuntoa seurattiin säännöllisesti, ja nykyisin lampi on ihan normaali, kirkasvetinen ja uimakelpoinen mökkilampi. Tuskin on ainoa puhdistunut, liehän tuo nyt onnistunut muuallakin. Kaunakoitten maailmassahan mikään ei muutu, eikä kehity. Maataloudessa sen sijaan on hyvin paljon sääntelyä, oppimista ja uuden omaksumista, tietoa tulee jatkuvasti, sitä opiskellaan, otetaan käyttöön ja seurataan, valvotaan ja sanktioidaan jatkuvalla syötöllä.
Suurin osa röökin tumpeista joutuu mereen hesasta.
Yllättävän moni esimerkiksi Lahden alueella asuva ajaa viikonloppuisin Helsinkiin pelkästään heittämään viikon roskat mereen. Osa ajelee kauempaakin.
Milloin raha tulee tilille?Olisi noita laskuja tuossa.
Kävin aamulla kattomas salaojan päätä aamulla. Ei tullu mitää, ymäristöönkään.