Ensinnäkin lähtökohtaisesti tuollaiset miehet ylikompensoi sosiaalista lahjattomuuttaan ja kyvyttömyyttään, tekemällä joka tilanteesta vitsin pelle showssa. He eivät ikinä puhu missään tilanteessa luontevasti ja asiallisesti, vaan ylikompensoivat sosiaalisia tilanteita, vitsailemalla kaikesta kokoajan.
Enkä puhu yksittäis tapauksista, vaan tunnen useita naisia, jotka kuolaa sellaisia viiksivallu "vitsi" miehiä, niiden vitsit on aina super pakotettuja ja ne on aina super autistisia miehiä, silti ne saa enemmän naisia kuin kaltaiseni karismaattinen leijonapeuramies.
Pitäisikö minunkin vain ryhtyä hovinarriksi ja tehdä jokaista tilanteesta vitsi ja ylikompensoida jokaista sosiaalista tilannetta pakotetulla vitsillä? Vai onko se taso mitä ihmisiltä toivoisin vain liikaa, toivon tunnerikkaita, filosofisia, ja älykkäitä keskusteluja, joihin voi pujuttaa myös karismaattista vitsin tynkää ja leikittelyä,flirttiä, MUTTA EN MINÄ RUPEA PELLEKSI JOKA TEKEE JOKA TILANTEESTA VITSIN, HYVÄNEN AIKA SENTÄÄN.
Onko naisten standardi sosiaalisen kanssa käymisen suhteen niin alhainen, että aspergeri miehen pakotetut vitsit, ovat hänestä kovin charmikkaita ja hauskoja? Kyllä mä kykenisin samaan, mut mulla on korkeampi standardi keskustelun tasolle, ja en halua tehdä jokaisesta sosiaalisesta kanssakäymisestä tilannetta, jossa vitsailen omista mielenhäiriöistä ja vioista.
En ole tosikko, enkä ota itseäni liian vakavasti, mutta sanottakoon, että jos alkaisin pelleksi, niin voisi naiselle olla huumorini aivan liian synkää, kun taas jonkun mielestä itsestänsä pellen tekeminen on niin kovin hauskaa ja karismaattista.
Joko minulla on liian korkeat älylliset standardit keskustelulle ja olen aivan liian autistinen käsittääkseni jatkuvan itseironian hienoutta, tai ihmiset näkee noissa jotain hienoja nuanssi eroja ja vivahteita, jota en kykene käsittämään.
Vai eikö naiset vain arvosta hienohelma, standardit omistavia leijonanharja miehiä. Mieluummin joku hipsteri pelle, joka muuten ylikompensoi ihan vitusti, ja minusta se ylikompensointi tekee tilanteesta kiusallisen, ei sitä noin vitusti pakoteta sosiaalista tilannetta, vaikka kuinka yrittäisi olla neurotyypillinen, edes neurotyypilliset ei kompensoi tavalla millä nää miehet kompensoi
Ihmettelen vain, että miten sosiaaliset standardit on niin alhaiset, että ylikompensointi katsotaan hyvällä. Tosin voi olla ,että nuo naiset ovat itse niin autistisia , että eivät kykene näkemään miehen ylikompensoinnin läpi, minä kuitenkin havaitsen jatkuvasti näitä asioita sosiaalisissa tilanteissa, ja suoraan sanottuna mua vituttaa noi sosiaaliset virhelyönnit, joita ihmiset tekee, silloin kun he ei ymmärrä itse tilannetta.
Minä teen sosiaalisia virhelyöntejä jatkuvasti, mutta ne on laskelmoituja ja harkittuja, koska minä en oikein välitä sosiaalisista struktruuteista ja malleista, joilla yhteiskunta opettaa meitä kommunikoimaan, tai siitä mikä on luontevinta.
Enkä puhu yksittäis tapauksista, vaan tunnen useita naisia, jotka kuolaa sellaisia viiksivallu "vitsi" miehiä, niiden vitsit on aina super pakotettuja ja ne on aina super autistisia miehiä, silti ne saa enemmän naisia kuin kaltaiseni karismaattinen leijonapeuramies.
Pitäisikö minunkin vain ryhtyä hovinarriksi ja tehdä jokaista tilanteesta vitsi ja ylikompensoida jokaista sosiaalista tilannetta pakotetulla vitsillä? Vai onko se taso mitä ihmisiltä toivoisin vain liikaa, toivon tunnerikkaita, filosofisia, ja älykkäitä keskusteluja, joihin voi pujuttaa myös karismaattista vitsin tynkää ja leikittelyä,flirttiä, MUTTA EN MINÄ RUPEA PELLEKSI JOKA TEKEE JOKA TILANTEESTA VITSIN, HYVÄNEN AIKA SENTÄÄN.
Onko naisten standardi sosiaalisen kanssa käymisen suhteen niin alhainen, että aspergeri miehen pakotetut vitsit, ovat hänestä kovin charmikkaita ja hauskoja? Kyllä mä kykenisin samaan, mut mulla on korkeampi standardi keskustelun tasolle, ja en halua tehdä jokaisesta sosiaalisesta kanssakäymisestä tilannetta, jossa vitsailen omista mielenhäiriöistä ja vioista.
En ole tosikko, enkä ota itseäni liian vakavasti, mutta sanottakoon, että jos alkaisin pelleksi, niin voisi naiselle olla huumorini aivan liian synkää, kun taas jonkun mielestä itsestänsä pellen tekeminen on niin kovin hauskaa ja karismaattista.
Joko minulla on liian korkeat älylliset standardit keskustelulle ja olen aivan liian autistinen käsittääkseni jatkuvan itseironian hienoutta, tai ihmiset näkee noissa jotain hienoja nuanssi eroja ja vivahteita, jota en kykene käsittämään.
Vai eikö naiset vain arvosta hienohelma, standardit omistavia leijonanharja miehiä. Mieluummin joku hipsteri pelle, joka muuten ylikompensoi ihan vitusti, ja minusta se ylikompensointi tekee tilanteesta kiusallisen, ei sitä noin vitusti pakoteta sosiaalista tilannetta, vaikka kuinka yrittäisi olla neurotyypillinen, edes neurotyypilliset ei kompensoi tavalla millä nää miehet kompensoi
Ihmettelen vain, että miten sosiaaliset standardit on niin alhaiset, että ylikompensointi katsotaan hyvällä. Tosin voi olla ,että nuo naiset ovat itse niin autistisia , että eivät kykene näkemään miehen ylikompensoinnin läpi, minä kuitenkin havaitsen jatkuvasti näitä asioita sosiaalisissa tilanteissa, ja suoraan sanottuna mua vituttaa noi sosiaaliset virhelyönnit, joita ihmiset tekee, silloin kun he ei ymmärrä itse tilannetta.
Minä teen sosiaalisia virhelyöntejä jatkuvasti, mutta ne on laskelmoituja ja harkittuja, koska minä en oikein välitä sosiaalisista struktruuteista ja malleista, joilla yhteiskunta opettaa meitä kommunikoimaan, tai siitä mikä on luontevinta.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Ihmiset ei vaan tykkää tosikoista. Se on tosi.
Se ei teekkään minusta ylitosikkoa, että en tee jokaisesta tilanteesta vitsiä.
Mieluummin ne pakotetut vitsit kuin autismin käyttö haukkumasanana.
En kåyttänyt sitä haukkumasana vaan retorisen viestinnän keinona esimerkissäni.
Avoin täytyy olla.Ei niin avoin että pilkkaa kavereille,sukulaisilleen,työkavereilleen jonku ihmisen heikoutta kuten hänen sairauksiaan ja niiden oireita.
Kertoo avoimesti henkilökohtaisesti jos on jokin este toisessa ettei voi olla tekemisissä kuten yliherkkyys.
Yliherkkyys ilmenee hienohelmakäytöksenä.
Kuten näin:
"Alkaa kakoon oksennusta jos joku läheinen piereskelee samassa tilassa mihin oikeasti olisi pitänyt jo tottua vuosien yhdessä olon aikana.
Koiran ikänsä ulkoiluttanut vielä toruu koiraa vaikka itsessä vika on.