Ateismi perustuu Jumala-hypoteesin torjuntaan. Se on hyvin epätieteellinen ja dogmaattinen uskonto. Siinä ihminen luottaa omaan epäuskoonsa. Raamatussa puhutaan uskosta näin:
Roomalaiskirje 1:17 FB38
[17] Sillä siinä Jumalan vanhurskaus ilmestyy uskosta uskoon, niinkuin kirjoitettu on: "Vanhurskas on elävä uskosta".
Ateistinen evankeliumi on päinvastainen: epäuskosta uskoon tai uskosta epäuskoon.
Ateismilä ei ole ollut mitään tekemistä tieteen kehityksen kanssa. Ateistiset filosofit ovat tuhlanneet elämänsä julistamalla omaa filosofiaa, sensijaan, että olisivat tutkineet ja selvittäneet asioita maailmasta ja maailmassa havaittavista ilmiöistä. Tietenkin on ateistejä, jotka ovat tuon aatteen jarrumaisesta toiminnasta huolimatta kyenneet saavuttamaan urallaan jotain, mutta niillä saavutuksilla ei ole ollut mitään tekemistä ateismin kanssa, vaan työmoraalin. Ateismi ei anna mitään työmoraalia. Pahimmassa tapauksessa se tekee ihmisestä laiskan juopottelijan ja pössyttelijän ja "millään ei ole mitään väliä" -tyypin.
Näitä tyyppejä on S-joellakin.
Roomalaiskirje 1:17 FB38
[17] Sillä siinä Jumalan vanhurskaus ilmestyy uskosta uskoon, niinkuin kirjoitettu on: "Vanhurskas on elävä uskosta".
Ateistinen evankeliumi on päinvastainen: epäuskosta uskoon tai uskosta epäuskoon.
Ateismilä ei ole ollut mitään tekemistä tieteen kehityksen kanssa. Ateistiset filosofit ovat tuhlanneet elämänsä julistamalla omaa filosofiaa, sensijaan, että olisivat tutkineet ja selvittäneet asioita maailmasta ja maailmassa havaittavista ilmiöistä. Tietenkin on ateistejä, jotka ovat tuon aatteen jarrumaisesta toiminnasta huolimatta kyenneet saavuttamaan urallaan jotain, mutta niillä saavutuksilla ei ole ollut mitään tekemistä ateismin kanssa, vaan työmoraalin. Ateismi ei anna mitään työmoraalia. Pahimmassa tapauksessa se tekee ihmisestä laiskan juopottelijan ja pössyttelijän ja "millään ei ole mitään väliä" -tyypin.
Näitä tyyppejä on S-joellakin.
Vastaukset 39
Vanhimmat
Ateistejä ei velvoita mikään toimimaan hyvin tai oikein, muu kuin heidän oma ailahteleva moraalinsa ja tahtonsa. Uskova taas ei toimi, niinkuin Jumala on ohjeistanut, jos laiskottelee tai on muuten toimeton ja tekee vääryyttä:
Kolossalaiskirje 3:23-25 FB38
[23] Kaikki, mitä teette, se tehkää sydämestänne, niinkuin Herralle eikä ihmisille, [24] tietäen, että te saatte Herralta palkaksi perinnön; te palvelette Herraa Kristusta. [25] Sillä se, joka tekee väärin, on saava takaisin, mitä on väärin tehnyt; ja henkilöön ei katsota.
2. Korinttilaiskirje 5:15 FB38
[15] ja hän on kuollut kaikkien edestä, että ne, jotka elävät, eivät enää eläisi itselleen, vaan hänelle, joka heidän edestään on kuollut ja ylösnoussut.
Ateismi johtaa toisaalta ylikorostuneeseen tasa-arvoajatteluun, mikä syö valtavasti voimavaroja, sekä toisaalta koston kierteeseen, jos on tuntenut kokeneensa vääryyttä. Myös lyhytjänteisyys liittyy ateismiin. Tällaista olen nähnyt työpaikalla, jossa oli pari julkiateistia. Työilmapiiri oli huono.
Kristinuskoa ja muita uskontoja kohtaan hyökännyt filosofi Nietzsche sairastui psyykkisesti. Natsien eräs tärkeä oppi-isä oli myös tämä tiedemies.
1800 luvun ateistiset saksalaiset filosofiat synnyttivät sosialismin, kommunismin ja kansallissosialismin, tuhoisin seurauksin.
Myös vihreä aate juontaa juurensa tuolta.
Soopenhauveri
Kuinka tyhmiä te uskikset voittekaan olla? 😂Ateismi ei ole mikään uskonto. En vain usko jumalaan, mutta usko sinä avaaja vain satutarinoihin kun niistä iloa saat. Ja muuten, täysin raitis olen ollut jo 20 vuotta.
Kysymys; käskeekö se sinun jumalasi olemaan noin ilkeä muille ihmisille???
Kovia ovat ns "uskovat" tuomitsemaan muita ihmisiä, mutta eikös sen teidän kirjanne mukaan se ole sen jumalan tehtävä? Puhutte armosta mutta itse olette täysin armottomia.
"Älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi. Niin kuin te tuomitsette, niin tullaan teidät tuomitsemaan, ja niin kuin te mittaatte, niin tullaan teille mittaamaan."
Minkään muun nimissä ei ole tapettu ihmisiä kun uskonnon joten se siitä laupeudesta. Kaikki tarinat jeesuksesta ja jumalasta on ihmisten kirjoittamaa satua, yhtä totta kun aku ankka, siinä uskovaisille tiedettä.
Uskovat on outoa porukkaa.
Luottakaa kristinuskoon.
Hyvä aloitus..
Palstan huonoin aloitus. Vai ovat Pierre ja Marie Curie ja muut tieteen jarruja.
Ettei vaan olisi aloitus kirjoitettu M talon osastolta.
Hidasta itsemurhaa koko "oman tieteen" harjoittamisen ajan tekivät.
Tieteestä ei ole mihinkään, kun se ei pysty todistamaan olemattoman olemassaoloa todeksi niin kuin sokea usko pystyy.
Aloitaja päässyt M talossa tauolle.
Hyvä aloitus. Ateismin propagoiminen ei ole järkevää.
Mutta tärkeää, jotta voisimme havaita ateisteissa vaikuttavan vahvistusharhan.
Onneksi olemme Raamattuvuöhykkeellä.
Oletteko te uskovaiset täydellisiä idiootteja? Ei ateismi ole mikään uskonto enkä minä ateistina torju yhtään mitään. En vain uko keijukaisiin, yksisarvisiin, joulupukkiin enkä mihinkään jumalaan. Mikä siinä on niin vaikeaa ymmärtää?
Juuri se, sinun fasistinen tyhmyytesi, joka vie ihmiset tuhoon ja harhaan, pois elämästä.
Se on aina paha asia, kun pää on niin täynnä jeesusta, ettei järki enää kulje.
Se on sinun ropleemasi, tuulettaisit kuumentuneita aivojasi, niin Jeesus ei olisi aina mielessäsi.
Uskoa ja luulla ovat synonyymejä.
Systeemissä täytyy olla vika, jos tätä uskomista pitää toistamalla toistaa.
Sinä uskot johonkin, mutta entä sitten.
Onko taivas tuolla ja ihmiset täällä?
Perimmältään taitaa olla kyse jonkinlaisen taivaspaikan varmistelusta. Vähän samaa kuin wc-paperin hamstraus koronan aikana.
Paavali, joka noita kirjeitä kirjoitteli, oli alkuun fariseus. Hän jahtasi kristittyjä, mutta taisi tulla tunnon tuskiin, kun käänsi kelkkansa.
Paavalin, mistä lie idean saanut, kynästä ovat nämä koston eli karman ajatukset.
Onhan tuo karma totta arkielämässä. Puhu tai tee tee toiselle hallaa, niin voit olla varma, ettei hän unohda. Kostaa varmasti tilaisuuden tullen.
Ateistit ovat jarruina joka asiassa.
Olen ateisti ja sellaisena pysyn vaikka mitä reoskaa tänne kirjoitat. 😁
Toivottavasti et pysy.
Aloittajan typerässä ja lapsellisessa tekstissä väitetään, että ateismi on "dogmaattinen uskonto".
Tämä on käsitteellinen ristiriita.
Kritiikki: Uskonto edellyttää yleensä yliluonnollista maailmankuvaa, riittejä ja pyhiä tekstejä. Ateismi on terminä ainoastaan vastaus yhteen kysymykseen: "Uskotko jumalien olemassaoloon?" Jos vastaus on kieltävä, kyseessä on ateismi.
Logiikka: Ateismilla ei ole yhteistä oppirakennetta, pyhiä kirjoituksia tai keskusjohtoa. Se on uskon puutetta, ei uskomusjärjestelmä itsessään. On loogisesti epätarkkaa kutsua "ei-keräilyä" harrastukseksi tai "kaljua" hiusväriksi.
Väite, jonka mukaan ateismilla ei ole ollut tekemistä tieteen kehityksen kanssa, on historiallisesti puutteellinen.
Kritiikki: Tiede perustuu metodologiseen naturalismiin. Se tarkoittaa, että luonnonilmiöille etsitään luonnollisia selityksiä ilman oletusta yliluonnollisesta puuttumisesta. Tämä lähestymistapa on linjassa ateistisen maailmankuvan kanssa, vaikka monet tiedemiehet ovatkin uskovaisia.
Tutkimustyö: Monet historian merkittävät ajattelijat ja tutkijat (kuten esimerkiksi Alan Turing, Marie Curie tai Richard Feynman) ovat olleet ateisteja tai agnostikkoja. Heidän maailmankuvansa on nimenomaan kannustanut etsimään vastauksia havaittavasta todellisuudesta uskonnollisten dogmien sijaan.
Teksti käyttää uskonnollista kieltä ("evankeliumi") kuvaamaan ateismia, mikä on kategorisointivirhe.
Kritiikki: Ateismilla ei ole lähetyskäskyä tai "evankeliumia". Raamatun siteeraaminen ateismin kumoamiseksi on kehäpäätelmä: siinä yritetään todistaa auktoriteetin (Raamattu) avulla vääräksi näkemys, joka nimenomaan kyseenalaistaa kyseisen auktoriteetin jumalallisen alkuperän.
Epäusko vs. kriittinen ajattelu: Ateismissa ei ole kyse "luottamisesta omaan epäuskoon", vaan usein todisteiden vaatimisesta (skeptismi).
Väite, jonka mukaan ateismi tekee ihmisestä "laiskan juopottelijan" tai poistaa työmoraalin, on perusteeton yleistys ja loukkaava ad hominem -hyökkäys.
Kritiikki: Työmoraali ja etiikka eivät ole riippuvaisia uskonnollisuudesta. Sekulaari humanismi, joka on monen ateistin maailmankuva, korostaa ihmisen vastuuta omasta elämästään, yhteiskunnasta ja ympäristöstä nimenomaan siksi, ettei ulkopuolista pelastajaa ole.
Tilastot: Kansainväliset vertailut osoittavat, että maailman maallistuneimmat maat (kuten Pohjoismaat) ovat usein kärjessä työmoraalissa, onnellisuudessa, matalassa korruptiossa ja yhteiskunnallisessa järjestyksessä. Uskonnon puute ei korreloi yhteiskunnallisen romahduksen tai moraalittomuuden kanssa.
Hyvin servasit aloittajan.
Tosiasiassa mikään ateistinen yhteiskunta ei ole onnistunut.
Sinut servattiin jo. Kansainväliset vertailut osoittavat, että maailman maallistuneimmat maat (kuten Pohjoismaat) ovat usein kärjessä työmoraalissa, onnellisuudessa, matalassa korruptiossa ja yhteiskunnallisessa järjestyksessä
Jospa ihminenkin tästä vielä kehittyy. AI-yhteenveto; Muurahaisten yhteiskunta on erittäin järjestäytynyt, superorganismiksi kutsuttu yhdyskunta maapallolla, ollut olemassa jo yli sadan miljoonan vuoden ajan.
Miten on ollut silloin, kun Pohjoismaat ovat kehittyneet ja vaurastuneet? Aivan, vahvaa kristinuskon aikaa.
Niinkö? Sotia sotien perään, naiset ja lapset pakotettiin töihin. Ruotsissakin lapset saivat mennä kouluun vasta 1880 lopulla, kirkko vastusti koululaitosta. Mars takaisin koulun penkille.
Kun 1800-luvulla alettiin ajaa yleistä oppivelvollisuutta ja kunnallisia kansakouluja, luterilainen papisto asettui usein jyrkkään vastarintaan.
Kirkko oli pitänyt hallussaan opetuksen monopolia reformaatiosta lähtien. Kansakouluasetus (Suomessa 1866) nähtiin uhkana, koska se siirsi opetuksen hallinnon kirkolta kunnille ja valtiolle.
Papisto pelkäsi, että jos koulutus irrotetaan kirkon suorasta valvonnasta, kansa vieraantuu kristillisestä opista ja siveellisyydestä. Tätä kutsuttiin peloksi "pakanallisesta" tai "ateistisesta" tiedosta.
Kirkon vastustus perustui luterilaiseen huonejärjestykseen, jossa vastuu lukutaidosta kuului kodille ja kirkolle, ei valtiolle.
Kirkko katsoi, että lukutaidon varmistamiseen riittivät kinkerit ja kotiopetus. Papisto väitti, että koululaitos on kallis ja tarpeeton, koska "kansa osaa jo lukea" (vaikka todellisuudessa lukutaito oli usein mekaanista ulkoa opettelua ilman ymmärrystä).
Papisto liittoutui usein varakkaiden talonpoikien kanssa vastustamaan kouluja vetoamalla niiden kalleuteen. Väitettiin, että koulunkäynti vie lapsilta työajan, jota tarvittiin maataloudessa.
Muu vaurastuminen alkoikin sitten tuosta. Teollistuminen ja yhteiskuntavastuu - ei mitään tekemistä kristinuskon kanssa - . Deal with it. Suomihan oli tosi köyhää 1970 luvulle saakka , Norja oli Euroopan köyhimpiä maita, kunnes löysivät öljyä ja maakaasua. Tanska ja Ruotsi taas ovat satojen vuosien ajan olleet sotaisampia kansoja.
hyvin servasit tuon. varsinkin tuon papiston koululaitosta vastaan olevan jutun, se on arvokas tieto kaikille.
Suomi nousi ja vaurastui sotien ja sotakorvausten maksamisten jälkeen, jotka olivat Suomelle kohtuuttomat.
Se oli vielä vahvaa kristinuskon aikaa.
Höpöpö , sinut servattiin jo. Pian varmaan väität ettei juoksuhaudassa ole ateisteja.
Suomessa oli pitkään käytännössä pakotettuna luterilainen normijärjestelmä, jossa kirkkoon kuuluminen ja kristillinen maailmankuva olivat osa kansalaisuutta.
Muutos kohti sekulaarimpaa yhteiskuntaa oli kuitenkin pitkä prosessi, ja 1990-luku oli enemmänkin murrosvaihe ja kiihtymisen hetki kuin varsinainen alku.
Kirkkopakko poistui virallisesti vasta 1923 (uskonnonvapauslaki), mutta
käytännössä luterilaisuus säilyi normina:
koulujen uskonnonopetus oli luterilaista
kirkolliset rituaalit kuuluivat elämänkaareen
kirkko oli vahvasti sidoksissa valtioon (valtiokirkollinen asema)
Kirkosta eroaminen oli pitkään sosiaalinen poikkeama.
Kylmän sodan päättyminen ja ideologinen vapautuminen
Neuvostoliiton romahdus (1991) hajotti:
kansallisen yhtenäiskertomuksen
luterilaisen kirkon aseman moraalisena selkärankana
Suomi siirtyi selvemmin länsieurooppalaiseen viitekehykseen, jossa: yksilönvapaus, pluralismi ja
uskontoneutraali valtio olivat vahvempia arvoja.
EU-jäsenyys vahvisti:
ihmisoikeuspuhetta, uskonnonvapauden yksilöllistä tulkintaa sekä käsitystä, että valtio ei ole minkään uskonnon jatke
EU normalisoi sekulaarin valtion mallin
teki luterilaisesta erityisasemasta entistä näkyvämmän – ja kyseenalaisemman.
1990-luvun lama ja instituutioiden uskottavuus
Syvä lama (1991–1994) murensi luottamusta:
valtion, pankkien ja osin myös kirkon kykyyn tarjota turvaa.
Kirkko ei enää näyttäytynyt itsestään selvänä moraalisena auktoriteettina, vaan yhtenä instituutiona muiden joukossa.
Kulttuurinen muutos: yksilöllistyminen
1990-luvulla tapahtui selvä arvomuutos:
uskonnosta tuli yksityinen asia, ei yhteiskunnallinen normi
”henkisyys” alkoi irrota kirkosta
identiteettiä ei enää rakennettu: kansankirkon, kyläyhteisön tai perinteen kautta.
Tämä näkyi mm.:
kirkollisten toimitusten merkityksen heikkenemisenä mutta myös ”valikoivana uskonnollisuutena” (esim. häät kirkossa, mutta muuten etäisyys).
Koulu ja kasvatus: hiljainen mutta ratkaiseva muutos.
Vaikka uskonnonopetus säilyi:
sen tunnustuksellinen luonne alkoi pehmentyä
eettinen, vertaileva ja kulttuurinen näkökulma vahvistui.
Lisäksi:
1990-luvulla alettiin puhua avoimemmin:
uskonnottomuudesta, ateismista ja agnostismista
ilman, että ne olivat automaattisesti leimaavia.
Medialla ja teknologialla oli iso rooli
Satelliittitelevisio, internet (1990-luvun lopulla), globalisaatio:
toivat näkyviin vaihtoehtoisia elämäntapoja ja maailmankatsomuksia
Kirkon opit eivät enää olleet:
ainoa moraalinen kehys
eivätkä ne siksi enää menestyneet.
Näin siis. Väkivalloin tuotu pakkouskonto vaikutti pahiten 1921 saakka.