Hyvinvointialue havahtui henkilöstön ylimitoitukseen

Hyvinvointialue huomasi, että sillä on hurja määrä ”ylimääräisiä” hoitajia ja päätti vähentää väkeä – professori kauhistui

Etelä-Karjalan hyvinvointialueen mukaan sillä on ollut alkuvuonna sata ylimääräistä henkilötyövuotta ikääntyvien palveluissa.

Etelä-Karjalan hyvinvointialueen yt-neuvottelut koskivat noin 1 300 työntekijää, jotka toimivat asiakastyössä kotihoidon ja ikääntyneiden palveluasumisen vastuualueella.

Professori pitää kummallisena ja harhaanjohtavana syitä, joilla Etelä-Karjalan hyvinvointialue perustelee suunnitelmia vähentää työntekijöitä ikääntyneiden palveluista.

Hyvinvointialue kertoi torstaina vähentävänsä yt-neuvottelujen tuloksena 10–30 henkilötyövuotta. Sen mukaan vähennykset tehdään pääosin määräaikaisten työsuhteiden päättymisten ja henkilöstön eläköitymisten kautta.

Toimintakyky- ja hoivapalvelujen johtajan Irina Snellmanin mukaan vähennystarve koskee pääsääntöisesti asumisen palveluita. Hänen mukaansa vähennystarve johtuu pääasiassa muuttuneesta henkilöstömitoituksesta.

Vanhuspalvelulain mukainen vähimmäishenkilöstömitoitus laski tämän vuoden alussa 0,6 työntekijään asiakasta kohti. Se tarkoittaa, että kymmentä vanhusta kohti tulisi olla kuusi hoitajaa.

Aiemmin lakisääteinen hoitajamitoitus oli 0,65.

– Emme siihen alkuvuodesta vielä reagoineet, mutta henkilöstömitoituksen muutos on aiheuttanut sen, että meillä on ollut ylimääräistä resurssia ikääntyneiden palveluissa, Snellman sanoo.

Hyvinvointialueen mukaan yt-neuvottelut olivat osa suurempaa henkilötyövuosien ylitysten tarkastelua ja vähentämistä.

Snellmanin mukaan Etelä-Karjalassa on ollut alkuvuonna kokonaisuudessaan 100 ylimääräistä henkilötyövuotta. Ylityksistä suunnilleen puolet kohdistui kotihoitoon ja puolet asumisen palveluihin.

Snellman sanoo, että hyvinvointialue on tehnyt monia toimenpiteitä henkilötyövuosien ylitysten ratkaisemiseksi. Yt-neuvottelut ja henkilöstön vähennykset olivat vain yksi toimenpide muiden joukossa.

– Olemme esimerkiksi käyneet läpi kotihoidon asiakkuuksien käyntien sisällöt ja aikaikkunat, keskittäneet loppuvuoden koulutukset sekä hyödyntäneet ja lisänneet etäkäyntien osuutta kotihoidossa.

Hoitajien vähentämiselle ei asiallisia perusteita

Tampereen yliopiston gerontologian professorin Marja Jylhän mukaan on täysin väärin ajatella, että laki määräisi tai ohjaisi vähentämään hoitajien määrää.

– Sitä ei sanota suoraan, mutta sellaisen mielikuvan hyvinvointialueen tiedotteesta saa, että ikään kuin hoitajamitoitus olisi jonkunlainen ohje tai määräys. Että jos hoitajia on enemmän, heitä täytyisi vähentää. Se on täysin väärä ajatus.

Jylhä painottaa, että lain määräämän hoitajamitoituksen säätelee aina hoidon tarve eli hoitoa tarvitsevien ihmisten terveys ja toimintakyky. Laki määrää ainoastaan minimin, jota ei saa alittaa.

Jylhä pitää hyvin epätodennäköisenä, että ikäihmisten hoidon tarve olisi vähentynyt Etelä-Karjalassa tai ylipäänsä Suomessa.

– Päinvastoin. Hoivakotiasukkaiden hoidon tarve on jyrkästi noussut ja nousee koko ajan.

Professori Marja Jylhä pitää vaarallisena, että hoitajamitoitusta on pienennetty, koska nyt lakiin vedotaan hoitajien vähentämiseksi.

Hän ei näe asiallisia perusteita sille, että hoitajien määrää vähennettäisiin.

– Arvaukseni on, että kyseessä on yksinkertaisesti säästötoimi.

Hän arvelee, että samaa tapahtuu hiljalleen muuallakin Suomessa, koska hyvinvointialueet haluavat vähentää kuluja.

– Kyllä hyvinvointialueiden suora tai epäsuora ohje hoitopaikoille, joilta palveluja ostetaan, on että sopii vähentää hoitajia.

Suunta on hänestä huolestuttava, koska ihmisten perustarpeet uhkaavat jäädä hoitamatta.

– Ihminen ei pääse vessaan silloin kun tarvitsee. Häntä ei auteta syömään, vaan kenties ruoka pannaan eteen ja kun hän ei ole osannut tai muistanut syödä, ruoka viedään pois.

Irina Snellman sanoo olevansa Jylhän kanssa yhtä mieltä siitä, että ikääntyneiden palveluntarve määrittää todellisen henkilöstömitoituksen tarpeen, eivät lakisääteiset luvut.

– Meillä Etelä-Karjalan hyvinvointialueella ikääntyneiden asumispalveluissa henkilöstömitoitus on suunniteltu yksiköiden toiminta huomioiden ja kaikissa yksiköissämme se on lakisääteistä vaadetta suurempi. Yt-neuvottelun lopputuloksella ei ole vaikutusta asiakkaille tarjottavien palveluiden laatuun eikä henkilöstömitoitukseen.

Myös työntekijät närkästyneitä

Vähennykset ikääntyneiden palveluista on tarkoitus toteuttaa loppuvuodesta 2025 tai viimeistään vuoden 2026 aikana. Myös työntekijäpuoli on harmissaan Ekhvan päätöksestä.

Superin pääluottamusedustaja Katja Laitinen sanoo, että päätös tuntuu erityisen pahalta, koska nyt perutaan jo aiemmin tehtyjä parannuksia.

Superin pääluottamusedustaja Katja Laitinen kertoo, miten pienentynyt hoitajamitoitus näkyy arjessa:

Katja Laitisen mukaan käytännössä ikäihmisille voidaan taata vain välttämättömin eli ruoka ja puhtaus.

YLE Ikääntyminen 18.7.2015
https://yle.fi/a/74-20173112