Mitä on viisaus ? Millainen on viisas ihminen ? Mitä on tehty, kun on tehty 'viisaasti' ?

No, eläin ei tosiaankaan ole viisaampi kuin ihminen vaikka se ihan kivalta hokemalta kuullostaakin.

Miettikää nyt, mitä kaikkea ihminen on osannut tehdä ja kehittää; vaikka tämä meidän palsta; ei onnistu yhdeltäkään eläimeltä ja hyvin, hyvin harvalta ihmiseltäkään. Ihminen on keksinyt lääkkeet, kodinkoneet, kulkuneuvot ym. jotka helpottavat arkielämään todella paljon.

Eräs määritelmä.

"Viisaus on kykyä käyttää tietoa ja kokemusta hyvien päätösten ja arviointien tekemiseksi. Viisaus muodostuu monipuolisten elämänkokemusten myötä ja on arvostettua syvällistä tietämystä, jota katsotaan olevan vain harvoilla."

Viisaan ja älykkään ero:
Älykkyys korostaa loogista ajattelua, kun viisaudelle on ominaista itsetuntemus, kyky kuunnella toista ihmistä ja ymmärtää eläytyvästi ihmisten välisiä vuorovaikutuksia. Viisas pyrkii vastustamaan oman ajattelun automatisoitumista ja haluaa ymmärtää kanssaihmistensä ajatusten kaavoittumista.

Eläimet pystyvät asioihin, joihin ihminen ei pysty.
Eri eläinlajit ovat kehittyneet sopeutuakseen erilaisiin ympäristöihin ja tarpeisiin, mikä on vaikuttanut niiden älykkyyden ja kognitiivisten kykyjen kehittymiseen. Esimerkiksi linnut voivat havaita ultraviolettivaloa, jota ihminen ei näe, ja lepakot käyttävät kaikuluotausta suunnistaakseen ja löytääkseen ruokaa. Nämä ovat esimerkkejä siitä, miten eläimet voivat olla älykkäitä omalla tavallaan, vaikka heidän älykkyytensä ei näyttäisi samalta kuin ihmisillä.

Ainakin valtioitten johtohenkilöt tarvitsisivat enemmän viisautta nyt
kuin heillä on.

Siihen ei ainakaan älyä tai viisautta tarvita et joka päivä haukkuu hallitusta ja persuja tällä palstalla, sensijaan sitkeää ja kovapäistä typeryyttä runsain mitoin kylläkin.

Viisaaksi tullaan sillä että pysähtyy epäselvän asian tai vastoinkäymisen edessä. Mistä tuli, miten saan selväksi, mitä opin. Pohtimalla asioita ja perehtymällä kirjallisuudesta, netistä, lehdistöstä, vertaistuesta. Itse koen että olen tullut viisaammaksi, pystyn suhtautumaan asioihin objektiivisesti järjellä, ei tunteella eikä varsinkaan mutulla. Viisaammaksi olen myös tullut itseäni viisaampien ihmisten seurassa, joita onneksi olen saanut kohdata työpaikoilla. Viihdyn heidän seurassaan erinomaisesti ja opinkin.
Maailma tarvitsisi enemmän epäitsekkyyttä. Sitä että päättäjät käyttäisivät järkeään, yhteisten asioiden hoitamiseen, kaikki päättäjät yhdessä, eikä itsekkäästi omien ja oman puolueen etujen hoitamiseen välittämättä siitä että joku toinen ryhmä kärsii tai peräti suorastaan toivoen sitä. Kaikki puolueet syyllistyvät tähän. Useimmilla on riittävästi viisautta ja järkeä kun sitä vain käyttäisivät oikein joten lisää ei tarvita.
Eläin elää vaistojensa ja halujensa varassa ja selviää sillä pitkälle. Viisautta on kun sisiliskon jättää häntänsä, eläimen paetessa vihollistaan, petoeläimen saaliin vainu, vaaniminen ja oikea-aikainen hyökkäys. Joten eläin on viisas.
Eläin ja ihminen tarvitsevat eri asioita, omilla reviireillään ovat yhtä viisaita.

Eläimet oppivat asioita. Oppiminen on tärkeä osa eläinten selviytymistä ja sopeutumista ympäristöönsä. Eläimet voivat oppia monenlaisia asioita, kuten uusia taitoja, ruoanhankintastrategioita, sosiaalisia vuorovaikutuksia ja jopa reagoimaan uhkiin.

Eläinten oppimista voidaan tarkastella monesta näkökulmasta:
1. Perinteinen ehdollistuminen: Eläimet voivat oppia yhdistämään tiettyjä ärsykkeitä seurauksiin. Esimerkiksi, jos koira saa herkkupalan aina, kun se istuu, se oppii yhdistämään istumisen herkkupalaan ja istuu todennäköisemmin, kun sille annetaan käsky.
2. Operantti ehdollistuminen: Eläimet voivat oppia käyttäytymään tietyllä tavalla, jos se johtaa haluttuihin seurauksiin (palkinto) ja välttämään käyttäytymistä, joka johtaa epämiellyttäviin seurauksiin (rangaistus).
3. Havainnoimalla oppiminen: Eläimet voivat oppia tarkkailemalla muiden eläinten käyttäytymistä. Esimerkiksi, nuoret linnut voivat oppia laulamaan kuuntelemalla vanhempia lintuja.
4. Sosiaalinen oppiminen: Eläimet voivat oppia monimutkaisempia asioita sosiaalisissa tilanteissa, kuten ruoan jakamista tai puolustautumista.
5. Kognitiivinen oppiminen: Jotkut eläimet, kuten simpanssit, papukaijat ja varislinnut, voivat oppia käyttämään työkaluja, ratkaisemaan ongelmia ja jopa ymmärtämään syy-seuraussuhteita.
Eläinten oppiminen on monimutkainen prosessi, joka on sopeutunut eläinlajin tarpeisiin ja elinympäristöön. On tärkeää huomioida, että eläinten oppiminen ei ole samanlaista kuin ihmisten oppiminen, ja jokaisella lajilla on omat erityiset oppimismekanisminsa.

Eläinten oppiminen on erilaista, mutta kaikki eläimet oppivat elämänsä aikana
erilaisia asioita.
Oppimista tarvitaan siihen, että eläin selviää hengissä ja
pystyy hankkimaan itselleen ruokaa luonnossa. Eläimen
pitää myös opetella rakentamaan itselleen pesä tai löytämään
suojainen nukkumapaikka.

Käytätte amatööriporukkojen sanaa viisas
joka on huonosti määritelty

Psykologiaan on tullut tutkimusala jossa yritetään selvittää miksi äly ei suojaa "hulluudelta" vähän tieteellisempää sanaa käytetään siellä, mutta emme tällänpskalistall auppoudu siihen sanon vain senettä ELOSSA on puolisen tusinaa älykköä eli nobelistia jotka ovat "hulluja" kuolleet sitten vielä päälle

Ja yhden "hullunobelistin" ideaa käytän itse aminohapoista koska teoriani voi olla väärä mutta mielenkiintoinen

Joku viisas on joskus sanonut, että silloin ihminen on viisaudessaan valmis, kun hän pystyy vaikeutensakin kantamaan päänsä päällä kuin seppeleen.

koska viisaus on nimenomaan kykyä selvitä, ei vain kykyä tietää.

Joo. Usassa ei paljon kouluja käydä kun yliopisto maksaa mutta siellä keksitään kaikki ja lyödään rahoiksi

Suomessa opiskellaan humanismia valtiotiedettä psykologiaa filosofiaa teologiaa ... veronmaksajaraukkojen laskuun eikä keksitä mitään kuin ansiosidonnainen

Monet ihmiset teeskentelevät olevansa viisaita ja tietäviä.

Olen huomannut, että siinä missä älykkäät ihmiset pyytävät tarkennusta,
kun eivät ymmärrä jotain asiaa, useimmat muut nyökkäilevät ja teeskentelevät ymmärrystä. Teeskentelevät älykästä ja tietävää. Eikä siinä mitään, onhan sekin sallittua. Teeskentely on vain niin kovin kuormittavaa.

On helpottavaa, kun ei tarvitse teeskennellä älykästä eikä ymmärtämistä. Olen vain oma yksinkertainen itseni ja sanon kun en ymmärrä. Joskus olen ollut ongelmineni yksin, mutta monesti puhuja on esimerkiksi puhunut epäselvästi ja muutkin kuuntelijat ovat olleet ihan yhtä pihalla.

Ymmärrys ja viisaus syntyy todellisuuden hyväksymisestä — oman tietämisen ja tietämättömyyden tunnistamisesta, oman ymmärtämättömyyden myöntämisestä. Siitä, että kysyy ”en ymmärrä, voisitko tarkentaa?”.

Nöyryys vauhdittaa oppimista ja kasvua.

Vaikka ei tavoittelisi loputonta ymmärrystä, elämä on yksinkertaisempaa ja helpompaa, kun teeskentely ja viisaan ja tietävän esittäminen jäävät pois.