6 vuotta menny ja vittu ei enää jaksa

Tullut tehtyä huonoja päätöksiä ja tuntuu vahvasti siltä että ne kantautuu koko loppu elämän. Valintoja joiden olen tiennyt vahingoittavan parisuhdetta ja muuten unelmien saavuttamista. Koen vihaa itseäni kohtaan niiden vuoksi enkä jaksa elää enää tekojeni tai itseni kanssa.

Anonyymi kirjoitti:

Tullut tehtyä huonoja päätöksiä ja tuntuu vahvasti siltä että ne kantautuu koko loppu elämän. Valintoja joiden olen tiennyt vahingoittavan parisuhdetta ja muuten unelmien saavuttamista. Koen vihaa itseäni kohtaan niiden vuoksi enkä jaksa elää enää tekojeni tai itseni kanssa.

Lue lisää

Se, että tulevaisuus tuntuu nyt mahdottomalta, ei tarkoita sitä, että se olisi mahdoton.
Masennus saa aikaan sen, että mikään ei tunnu miltään, tuntee olevansa itse syyllinen kaikkeen, tuntee olevansa huono ja kelpaamaton, jne. Masennus sen aiheuttaa.
Jokainen tekee myös huonoja päätöksiä elämässään, juttuja voi mennä pieleen, mutta siitä huolimatta suurin osa ihmisistä jatkaa elämäänsä, jättäen mokat ja väärät valinnat menneisyyteen.

Olet ilmeisesti aika nuori vielä, sinulla on elämä edessäsi. Elämään ei saa toista tilaisuutta, jos sen lopettaa. Masennuksella on kuitenkin yleensä tapana mennä ohi.
Iso ongelma on se, jos alkaa syyttelemään itseään kaikesta mahdollisesta, silloin tulee juuri se huonouden ja pärjäämättömyyden tunne, jopa viha itseä kohtaan.
Kehotan, että kyllä sinun kannattaa jonkun kanssa asioista puhua, jos jäät yksin ajatustesi ja tunteidesi kanssa, se vain pahentaa tilannetta.

Uskon, että sinussa ei ole ihmisenä mitään vikaa, sinulla on vain vaikeaa henkisesti. Jos saisit käsiteltyä puhumalla asioita, se helpottaisi, ja opettaisi sinua uskomaan ja luottamaan itseesi enemmän.

Oletko oikeasti miettinyt, mikä sinua ahdistaa ? Millainen tilanteesi on elämässä muuten, töitä, opiskelua, tms. ? Tai onko päihteiden kanssa ongelmaa ?
Jostain se paha olo johtuu, ei se tule ihan tyhjästä, eikä se ole sinun syy, et ole millään tavalla viallinen sen takia, jos on paha olla. Suosittelen keskustelua jonkun kanssa. Ammattiapuakin on mahdollista saada. Eikä avun hakemista ja vaikeuksista puhumista tarvitse mitenkään hävetä, avun hakeminen ei ole heikkoutta, päinvastoin, se on vahvuus.

Olin sinun ikäisesi, kun minulla oli todella vaikeaa ( kaikkein pahin aika kesti yli kymmenen vuoden ajan ), ja elämä todellakin heitteli, päihteet, mt-ongelmat, psykiatriset sairaalat, ym. Yritin myös itsaria monta kertaa.
Nyt jo pitkälti keski-iän ylittäneenä olen kiitollinen, että olen saanut pysyä hengissä ja päässyt pahimmista ongelmistani yli. Ja jos olisin jo nuorena kuollut, olisi jäänyt tosi paljon kaikkea hyvääkin kokematta, olisi jäänyt tutustumatta upeisiin ihmisiin, ja on ollut aikaa tutustua omaan itseeni.
Hetken mielijohteesta ei kannata tehdä koko elämän pituisia päätöksiä, liittyy ne sitten elämiseen tai kuolemiseen.
Toivon, että asiasi järjestyvät, ja toistan vielä, että uskon sen täysin mahdolliseksi.

Anonyymi kirjoitti:

Se, että tulevaisuus tuntuu nyt mahdottomalta, ei tarkoita sitä, että se olisi mahdoton.
Masennus saa aikaan sen, että mikään ei tunnu miltään, tuntee olevansa itse syyllinen kaikkeen, tuntee olevansa huono ja kelpaamaton, jne. Masennus sen aiheuttaa.
Jokainen tekee myös huonoja päätöksiä elämässään, juttuja voi mennä pieleen, mutta siitä huolimatta suurin osa ihmisistä jatkaa elämäänsä, jättäen mokat ja väärät valinnat menneisyyteen.

Olet ilmeisesti aika nuori vielä, sinulla on elämä edessäsi. Elämään ei saa toista tilaisuutta, jos sen lopettaa. Masennuksella on kuitenkin yleensä tapana mennä ohi.
Iso ongelma on se, jos alkaa syyttelemään itseään kaikesta mahdollisesta, silloin tulee juuri se huonouden ja pärjäämättömyyden tunne, jopa viha itseä kohtaan.
Kehotan, että kyllä sinun kannattaa jonkun kanssa asioista puhua, jos jäät yksin ajatustesi ja tunteidesi kanssa, se vain pahentaa tilannetta.

Uskon, että sinussa ei ole ihmisenä mitään vikaa, sinulla on vain vaikeaa henkisesti. Jos saisit käsiteltyä puhumalla asioita, se helpottaisi, ja opettaisi sinua uskomaan ja luottamaan itseesi enemmän.

Oletko oikeasti miettinyt, mikä sinua ahdistaa ? Millainen tilanteesi on elämässä muuten, töitä, opiskelua, tms. ? Tai onko päihteiden kanssa ongelmaa ?
Jostain se paha olo johtuu, ei se tule ihan tyhjästä, eikä se ole sinun syy, et ole millään tavalla viallinen sen takia, jos on paha olla. Suosittelen keskustelua jonkun kanssa. Ammattiapuakin on mahdollista saada. Eikä avun hakemista ja vaikeuksista puhumista tarvitse mitenkään hävetä, avun hakeminen ei ole heikkoutta, päinvastoin, se on vahvuus.

Olin sinun ikäisesi, kun minulla oli todella vaikeaa ( kaikkein pahin aika kesti yli kymmenen vuoden ajan ), ja elämä todellakin heitteli, päihteet, mt-ongelmat, psykiatriset sairaalat, ym. Yritin myös itsaria monta kertaa.
Nyt jo pitkälti keski-iän ylittäneenä olen kiitollinen, että olen saanut pysyä hengissä ja päässyt pahimmista ongelmistani yli. Ja jos olisin jo nuorena kuollut, olisi jäänyt tosi paljon kaikkea hyvääkin kokematta, olisi jäänyt tutustumatta upeisiin ihmisiin, ja on ollut aikaa tutustua omaan itseeni.
Hetken mielijohteesta ei kannata tehdä koko elämän pituisia päätöksiä, liittyy ne sitten elämiseen tai kuolemiseen.
Toivon, että asiasi järjestyvät, ja toistan vielä, että uskon sen täysin mahdolliseksi.

Lue lisää

Kiitos paljon kirjoituksesta. Tämä samaistuttavuus auttaa ainakin hetken lisää ja apuakin olen harkinnut hakevani. En vaan ole saanut aikaiseksi enkä koe että haluaisin muiden aikaa tuhlata omilla asioillani. Työpaikka löytyy mutta päihteiden kanssa riippuvuutta joka lähti muutama vuosi sitten käsistä kun hain pakokeinoa, nyt toki tämäkin painaa päälle. Pettymys itseeni ja luovuttamisen tarve on kasvanut siitä että myöhemmin olen tajunnut mihin kaikkeen olisin pystynyt jos olisin jaksanut, mutta nyt tuntuu jo liian myöhäiseltä. Mutta vielä kerran kiitos vastauksesta!

Tätäkin kirjoitan nyt kahvitauolla, masentaa ja työtäkään ei jaksaisi tehdä mutta ei ole muutakaan ja varmaan jos tätä paikkaa ei olisi en enää olisi täällä kirjoittamassa… ap

Anonyymi kirjoitti:

Kiitos paljon kirjoituksesta. Tämä samaistuttavuus auttaa ainakin hetken lisää ja apuakin olen harkinnut hakevani. En vaan ole saanut aikaiseksi enkä koe että haluaisin muiden aikaa tuhlata omilla asioillani. Työpaikka löytyy mutta päihteiden kanssa riippuvuutta joka lähti muutama vuosi sitten käsistä kun hain pakokeinoa, nyt toki tämäkin painaa päälle. Pettymys itseeni ja luovuttamisen tarve on kasvanut siitä että myöhemmin olen tajunnut mihin kaikkeen olisin pystynyt jos olisin jaksanut, mutta nyt tuntuu jo liian myöhäiseltä. Mutta vielä kerran kiitos vastauksesta!

Tätäkin kirjoitan nyt kahvitauolla, masentaa ja työtäkään ei jaksaisi tehdä mutta ei ole muutakaan ja varmaan jos tätä paikkaa ei olisi en enää olisi täällä kirjoittamassa… ap

Lue lisää

Ei ole hyvä ajatella, että tuhlaisi muiden aikaa, jos hakee apua.
Ammattilaiset ainakin on juuri sitä varten, työkseen antavat aikaansa apua tarvitsevalle.
Alkoholi on kaikkein huonoin lääke mt-ongelmiin, siitä ei seuraa mitään hyvää, kaikki vaan menee ajan myötä pahemmaksi. Kokemuksesta tiedän.

Vaikuttaa siltä, että isoin ongelmasi on heikentynyt itsetunto. Pidät ehkä itseäsi huonona ja epäonnistuneena ihmisenä. Sen asian pystyy korjaamaan, mutta vaikeaa se on, jos ei hae apua, eikä halua puhua kenellekään.
Itselläni alkoi itsetunto paranemaan vasta siinä vaiheessa, kun jätin alkoholin pois elämästäni. Päihdehuuruinen elämä sai minut häpeämään itseäni, ja elintapojani.

Kun itsetunto heikkenee, usein tulee ajateltua kaikesta tekemisestään ja sanomisestaan, mitä muut mahtavat ajatella, jos teen tai sanon, mitä tahansa. Se johtuu siitä, kun ei arvosta, eikä luota itseensä, ehkä pelkää mokaavansa ( kaikki mokailee joskus ).
Ihmisen ikääntyessä sekin muuttuu, jos tuollaisia ajatuksia on ollut. Tulee jossain kohtaa tilalle ajatus, että mitä väliä sillä on, mitä muut ajattelevat, jos ylipäänsä ajattelevat mitään juuri sinusta. Ihmisillä on yleensä omassa elämässään riittävästi pohdittavaa, ei ne ehdi muiden tekemisiin syventymään.

Anonyymi kirjoitti:

Kiitos paljon kirjoituksesta. Tämä samaistuttavuus auttaa ainakin hetken lisää ja apuakin olen harkinnut hakevani. En vaan ole saanut aikaiseksi enkä koe että haluaisin muiden aikaa tuhlata omilla asioillani. Työpaikka löytyy mutta päihteiden kanssa riippuvuutta joka lähti muutama vuosi sitten käsistä kun hain pakokeinoa, nyt toki tämäkin painaa päälle. Pettymys itseeni ja luovuttamisen tarve on kasvanut siitä että myöhemmin olen tajunnut mihin kaikkeen olisin pystynyt jos olisin jaksanut, mutta nyt tuntuu jo liian myöhäiseltä. Mutta vielä kerran kiitos vastauksesta!

Tätäkin kirjoitan nyt kahvitauolla, masentaa ja työtäkään ei jaksaisi tehdä mutta ei ole muutakaan ja varmaan jos tätä paikkaa ei olisi en enää olisi täällä kirjoittamassa… ap

Lue lisää

Eli mikään terapia tai juttelu terveydenhuollon ammattilaisen ei käy sulle? koska sä tunnet siitäkin huonommuutta vai etkö halua kohdata elämääsi ja tunteita joita se herättää sussa?

Anonyymi kirjoitti:

Kiitos paljon kirjoituksesta. Tämä samaistuttavuus auttaa ainakin hetken lisää ja apuakin olen harkinnut hakevani. En vaan ole saanut aikaiseksi enkä koe että haluaisin muiden aikaa tuhlata omilla asioillani. Työpaikka löytyy mutta päihteiden kanssa riippuvuutta joka lähti muutama vuosi sitten käsistä kun hain pakokeinoa, nyt toki tämäkin painaa päälle. Pettymys itseeni ja luovuttamisen tarve on kasvanut siitä että myöhemmin olen tajunnut mihin kaikkeen olisin pystynyt jos olisin jaksanut, mutta nyt tuntuu jo liian myöhäiseltä. Mutta vielä kerran kiitos vastauksesta!

Tätäkin kirjoitan nyt kahvitauolla, masentaa ja työtäkään ei jaksaisi tehdä mutta ei ole muutakaan ja varmaan jos tätä paikkaa ei olisi en enää olisi täällä kirjoittamassa… ap

Lue lisää

"päihteiden kanssa riippuvuutta joka lähti muutama vuosi sitten käsistä kun hain pakokeinoa, nyt toki tämäkin painaa päälle."

Tästä voisi alkaa lähestymään ongelmiasi. Toki täytyy myöntää että Suomen hoitojärjestelmä ei ole paras ratkomaan mt-ongelmien ja päihderiippuvuuden samanaikaista ilmenemistä ja aineiden syöttö ei ratkaise tätä ongelmaa.. Mutta riippuvaisena päihteettömyys on aika must jos haluaa voida paremmin. Vaikka elämäsi olisi millälailla, jos riippuvuus pyörittää elämääsi, et voi voida oikeasti hyvin. Tärkeää on päästä ongelman työstössä alkujuurille ja ymmärtää se että riippuvaisena esim päihteistä se on tärkeää katkaista.

Elintavat on myös tärkeässä roolissa. Säännöllisyys, kohtuullisuus. Traumainformatiivisyys itsensä hoidossa kannattaa tiedostaa. Esim joillain päihderiippuvuutta ajaa tarve tasata ylikierroksilla jylläävää hermostoa. Kannattaa lukea traumaattisten tapahtumien vaikutuksista hermostoon. Siihen auttaa autonomista hermostoa tasaavat harjoitteet jotka monesti toimii parhaiten fyysisinä harjoitteina. Esim Bessel van der Kolkin ajatuksia kannattaa lukea jos samaistuu tähän. Hän näkee trauman työstön etenkin fyysisyyden kautta erittäin järkevänä.

Kannattaa kysyä mikä elämässä tökkii, mikä omissa käytösmalleissa tökkii. Jos joku olisi eri lailla voisitko voida paremmin. Mikä luonteenpiirre saa aikaan sitä että kärsii? Milloin kaikki on alkanut? Mistä kaikki on alkanut?

Vain ongelmien alkujuurille pääsy voi mahdollistaa niiden ratkaisemisen.

Anonyymi kirjoitti:

"päihteiden kanssa riippuvuutta joka lähti muutama vuosi sitten käsistä kun hain pakokeinoa, nyt toki tämäkin painaa päälle."

Tästä voisi alkaa lähestymään ongelmiasi. Toki täytyy myöntää että Suomen hoitojärjestelmä ei ole paras ratkomaan mt-ongelmien ja päihderiippuvuuden samanaikaista ilmenemistä ja aineiden syöttö ei ratkaise tätä ongelmaa.. Mutta riippuvaisena päihteettömyys on aika must jos haluaa voida paremmin. Vaikka elämäsi olisi millälailla, jos riippuvuus pyörittää elämääsi, et voi voida oikeasti hyvin. Tärkeää on päästä ongelman työstössä alkujuurille ja ymmärtää se että riippuvaisena esim päihteistä se on tärkeää katkaista.

Elintavat on myös tärkeässä roolissa. Säännöllisyys, kohtuullisuus. Traumainformatiivisyys itsensä hoidossa kannattaa tiedostaa. Esim joillain päihderiippuvuutta ajaa tarve tasata ylikierroksilla jylläävää hermostoa. Kannattaa lukea traumaattisten tapahtumien vaikutuksista hermostoon. Siihen auttaa autonomista hermostoa tasaavat harjoitteet jotka monesti toimii parhaiten fyysisinä harjoitteina. Esim Bessel van der Kolkin ajatuksia kannattaa lukea jos samaistuu tähän. Hän näkee trauman työstön etenkin fyysisyyden kautta erittäin järkevänä.

Kannattaa kysyä mikä elämässä tökkii, mikä omissa käytösmalleissa tökkii. Jos joku olisi eri lailla voisitko voida paremmin. Mikä luonteenpiirre saa aikaan sitä että kärsii? Milloin kaikki on alkanut? Mistä kaikki on alkanut?

Vain ongelmien alkujuurille pääsy voi mahdollistaa niiden ratkaisemisen.

Lue lisää

Ja yksi tärkein on myös se että suhtautuu itseensä ymmärtäväisesti. Elämme yhteiskunnassa missä on monia arvoja mitkä ei lisää hyvinvointia. Ne kannattaa tiedostaa ja rakentaa elämäänsä hyvinvoinnille mikä kantaa.Kannattaa reflektoida niitä arvoja mitkä huomaa itsessään mitkä lisää pahoinvointia jotka voivat siis olla peräisin yhteiskunnan toksisista arvoista. Esim. hirveä suorituskeskeisyys, materialismi jne.

Moni vain ajelehtii tietämättä mikä itselle on tärkeää juosten vain tilanteesta toiseen kuin viimeistä päivää. Pysähdy. Mieti mikä sinulle on tärkeää. Kirjoita vaikka elämäsi kantavat arvot paperille. Kun elää arvojensa mukaista elämää, sillä voi olla positiivisia seurauksia elämälle.

Sisäinen puhe on myös tärkeää ja erilaiset mindfullness tyyliset harjoitteet voi auttaa siinä. Eli se että oikeasti opit katselemaan ajatuksiasi myös ulkopuolelta, opettelet päästämään niistä irti ilman että kuljet kuin tuuliviiri tunteidesi mukana tauotta. Mindfullness on yksinkertaisimmillaan sitä että alat kasvattaa tietoisuutta sen sijaan siitä mitä ympärillä tapahtuu jäämättä pääsi sisään vangiksi. Mietit miltä maa tuntuu jalkojesi alla, mietit miltä linnut kuulostaa kun ne laulavat. Miltä joku pinnan tekstuuri tuntuu. Huomaat että päähäsi tulee ikäviä ajatuksia, hengität syvään ja päästät hetkeksi irti. Eli saatat tämän myötä alkaa herätä siihen että ahaa, tämä ajatus tuli mieleeni ja toisaalta päästämään siitä irti. Kyseenalaistamaan sitä. Kuin katsoisit jossain elokuvateatterissa ajatuksiasi siitä filminauhalta ja päästät niistä irti. Se mitä päässäsi pyörii rakentaa todellisuuttasi. Negatiivinen itsepuhe muuttuu todellisuudeksi. Tällaiset taidot on äärimmäisen tärkeitä.

Yksi tärkeimmistä asioista mikäli haluaa pärjätä elämässä on se että oppii kestämään vastoinkäymisiä. Eli vaikka tulee turpaan, jatkaa yrittämistä. Moni ihminen joka onnistuu jossain on jounut kohtaamaan ettymyksiä ja epäonnistumisiakin ennen.

Yksi asia mikä voi monella olla hankala sietää on se että elämään sisältyy kärsimysulottuvuus. Nuorena oikeasti vaikuttaa se kasvaminen psyykeeseen. Se ei ole helppo prosessi. Siinä vaikuttaa ihan jo kaikki hormonitkin. Voi tuntua että oma elämä on eniten perseestä ja käy jotenkin suurilla tunteilla. Ja se on ihanaakin kun on tunteita. ja suuria sellaisia. Se kuuluu nuoruuteen. Mutta kannattaa tulla sinuiksi kärsimyksen kanssa. Elämässä perustila ei ole olla onnellinen, elämässä perustila on vain olla - mieli arvottaa asiat, onko asiat negatiivisia vai positiivisia. Tottaki osa asioista on hirveitä ja niistä tulee automaattisesti negatiivisia tunteita mutta joissain asioissa suhtautuminen voi vaikuttaa.

Karu tosiseikka on ettei elämä ainakaan helpota ajan kanssa. Elämä testaa resilienssiämme. Tulee menetyksiä ja muuta. Se on elämän luonne. Sen kanssa pitää tehdä jonkinsortin rauha jos haluaa säilyttää sisäisen rauhansa.

Kiitollisuusajattelu on hyödyllistä. Arvostaa ja olla kiitollinen siitä mikä on toisaalta ymmärtäen myös se että mikään ei ole pysyvää eikä mihinkään siten kannata takertua liikaa. Nämä asiat tulevat iän myötä selvemmäksi.

Anonyymi kirjoitti:

Ja yksi tärkein on myös se että suhtautuu itseensä ymmärtäväisesti. Elämme yhteiskunnassa missä on monia arvoja mitkä ei lisää hyvinvointia. Ne kannattaa tiedostaa ja rakentaa elämäänsä hyvinvoinnille mikä kantaa.Kannattaa reflektoida niitä arvoja mitkä huomaa itsessään mitkä lisää pahoinvointia jotka voivat siis olla peräisin yhteiskunnan toksisista arvoista. Esim. hirveä suorituskeskeisyys, materialismi jne.

Moni vain ajelehtii tietämättä mikä itselle on tärkeää juosten vain tilanteesta toiseen kuin viimeistä päivää. Pysähdy. Mieti mikä sinulle on tärkeää. Kirjoita vaikka elämäsi kantavat arvot paperille. Kun elää arvojensa mukaista elämää, sillä voi olla positiivisia seurauksia elämälle.

Sisäinen puhe on myös tärkeää ja erilaiset mindfullness tyyliset harjoitteet voi auttaa siinä. Eli se että oikeasti opit katselemaan ajatuksiasi myös ulkopuolelta, opettelet päästämään niistä irti ilman että kuljet kuin tuuliviiri tunteidesi mukana tauotta. Mindfullness on yksinkertaisimmillaan sitä että alat kasvattaa tietoisuutta sen sijaan siitä mitä ympärillä tapahtuu jäämättä pääsi sisään vangiksi. Mietit miltä maa tuntuu jalkojesi alla, mietit miltä linnut kuulostaa kun ne laulavat. Miltä joku pinnan tekstuuri tuntuu. Huomaat että päähäsi tulee ikäviä ajatuksia, hengität syvään ja päästät hetkeksi irti. Eli saatat tämän myötä alkaa herätä siihen että ahaa, tämä ajatus tuli mieleeni ja toisaalta päästämään siitä irti. Kyseenalaistamaan sitä. Kuin katsoisit jossain elokuvateatterissa ajatuksiasi siitä filminauhalta ja päästät niistä irti. Se mitä päässäsi pyörii rakentaa todellisuuttasi. Negatiivinen itsepuhe muuttuu todellisuudeksi. Tällaiset taidot on äärimmäisen tärkeitä.

Yksi tärkeimmistä asioista mikäli haluaa pärjätä elämässä on se että oppii kestämään vastoinkäymisiä. Eli vaikka tulee turpaan, jatkaa yrittämistä. Moni ihminen joka onnistuu jossain on jounut kohtaamaan ettymyksiä ja epäonnistumisiakin ennen.

Yksi asia mikä voi monella olla hankala sietää on se että elämään sisältyy kärsimysulottuvuus. Nuorena oikeasti vaikuttaa se kasvaminen psyykeeseen. Se ei ole helppo prosessi. Siinä vaikuttaa ihan jo kaikki hormonitkin. Voi tuntua että oma elämä on eniten perseestä ja käy jotenkin suurilla tunteilla. Ja se on ihanaakin kun on tunteita. ja suuria sellaisia. Se kuuluu nuoruuteen. Mutta kannattaa tulla sinuiksi kärsimyksen kanssa. Elämässä perustila ei ole olla onnellinen, elämässä perustila on vain olla - mieli arvottaa asiat, onko asiat negatiivisia vai positiivisia. Tottaki osa asioista on hirveitä ja niistä tulee automaattisesti negatiivisia tunteita mutta joissain asioissa suhtautuminen voi vaikuttaa.

Karu tosiseikka on ettei elämä ainakaan helpota ajan kanssa. Elämä testaa resilienssiämme. Tulee menetyksiä ja muuta. Se on elämän luonne. Sen kanssa pitää tehdä jonkinsortin rauha jos haluaa säilyttää sisäisen rauhansa.

Kiitollisuusajattelu on hyödyllistä. Arvostaa ja olla kiitollinen siitä mikä on toisaalta ymmärtäen myös se että mikään ei ole pysyvää eikä mihinkään siten kannata takertua liikaa. Nämä asiat tulevat iän myötä selvemmäksi.

Lue lisää

Yksi tärkeä asia olisi tunnetaidot. Mitä paremmin tunteitaan osaa käsitellä, sen paremmin voi pärjätä.

En sano että vielä silloin mitään sen vakavampaa, tyhmiä valintoja ja itsensä moittimista lähinnä. Siitä asti vain alkanut kertyä lisää näitä valintoja pieniä ja suuria, jotka alkaa vähitellen käymään vain liian raskaiksi. Mitään uskoa elämän tarkoituksellisuuteen ei ole tämän aikana ollut ja vaika usko että tulee enää olemaan.

Anonyymi kirjoitti:

En sano että vielä silloin mitään sen vakavampaa, tyhmiä valintoja ja itsensä moittimista lähinnä. Siitä asti vain alkanut kertyä lisää näitä valintoja pieniä ja suuria, jotka alkaa vähitellen käymään vain liian raskaiksi. Mitään uskoa elämän tarkoituksellisuuteen ei ole tämän aikana ollut ja vaika usko että tulee enää olemaan.

Lue lisää

Eli sä mietit edelleen mitä oot tehnyt 13-vuotiaana. En tiedä elämänhistoriaasi mutta voiko jotain olla taustalla jos et osaa toimia elämässä? Jokainen tekee elämässään vääriä valintoja mutta virheistä voi oppia. Jos sulla on hankaluuksia elämänhallin kanssa niin hae siihen apua. Näet itsemurhan helppona tapana ohittaa ongelmat ja tunteet joita ne sussa herättää. Koska en tiedä mitä sulla taustalla niin en enenpää kommentoi.

Anonyymi kirjoitti:

En sano että vielä silloin mitään sen vakavampaa, tyhmiä valintoja ja itsensä moittimista lähinnä. Siitä asti vain alkanut kertyä lisää näitä valintoja pieniä ja suuria, jotka alkaa vähitellen käymään vain liian raskaiksi. Mitään uskoa elämän tarkoituksellisuuteen ei ole tämän aikana ollut ja vaika usko että tulee enää olemaan.

Lue lisää

Onko sinulla mahdollista saada apua näihin valintatilanteisiin? Kysyä neuvoa muilta?

Anonyymi kirjoitti:

Onko sinulla mahdollista saada apua näihin valintatilanteisiin? Kysyä neuvoa muilta?

Näin sinua vanhemman ihmisen perspektiivistä olet hyvin nuori. Käytännössä sinulla on mahdollisuus kääntää koko elämäsi suunta ja hirveä määrä ovia vielä avoinna. Kaikenlainen itsepuhe jossa joku on mennyt pieleen kannattaa kyseenalaistaa koska se käytännössä on se mikä voi pitää sinut vankina ja torpata mahdollisuutesi saada asioita mitä haluat.

Ei herran jestas. Eli selvännäkijällä pitäis käydä ennemmin kuin esim terapiassa. Kyllä järkevä ihminen tajuaa että menneisyyden tapahtumislla voi olla vaikutusta. Ei siihen selvännäkijää tarvita sitä sanomaan. Sä voit elää sun omassa kuplassa . Ihan vaan tiedoksin sulle että terapiassa käydään asioita läpi jotta elämää voi ymmärtää ja kyllä rentoutumiskeinoja on monia. Mutta hienoa että sulla riittää asiakkaita ja ovat saaneet sulta avun