Päähenkilö: Petra, (teini)Ja petran perhe, eli :
vanhemmat Meri ja Esko
kaksoissisarukset,Mira ja Eemeli (Lapsia)
Viherlaaksoon oli juuri muuttanut pieni perhe, Lasinen. Perheen teinillä, Petralla oli vaikeuksia sopeutua. Maristen hän oli suostunut siihen, että hänen huoneensa oli piennin talon huoneista, sillä hänen kaksossisarilleen Miralle ja Eemelille oli varattu isoin makuuhuone ja keskikokoinen huone oli taas heidän vanhemmilleen. Kolmikerroksisen talon ylin kerros oli sisustettu mukavasti juuri Petran tyyliseksi. Julisteita seinillä, tietokone nurkassa.. oikeastaan siihen huoneeseen ei olisi mahtunutkaan enempää kuin tietokone ja sänky. Petra pomppasi väsyneenä huoneeseensa ja kaivoi tyynynsä alta lempikirjansa ja alkoi lukea. "Petraa! Koulubudssi odottaa! Mira ja Eemeli menivät jo!" Petran äiti, Meri huusi alimmasta kerroksesta, "E.V.V.K!" Petra kiljaisi nopeasti ja hautasi kasvonsa tyynyyn. Petra kuuli lähestyvät askeleet portaista ja syöksyi huoneen ovelle ja veti kahvasta, ettei ovea saisi auki "Sä et tänne tule!" Petra uhosi. "Älä sitten, pysy siellä" kuului vaimea Merin ääni ja sitten kaikkonevat askeleet. Huokaisten tyttö suuntasi tietokoneelleen ja avasi mesen. Petran harmikseen kukaan hänen vanhoista ystävistään ei ollut paikalla. Petra sulki koneen ja vilkaisi ikkunasta ulos. Koulubussi odotti häntä yhä. Petra antautui ja juoksi Bussiin. Meri katseli bussinperään ylpeänä. Petra oli lähtenyt vapaaehtoisesti kouluun.
Kello yksi kotiin palasivat että esko, perheen isä, myös Petra. "Miten meni koulussa?" Meri kysyi. Petra vilautti kymppin todistustaan. "Hyvä! Tiesin että saisit sen!" Meri kannusti ja yitti halata tytärtään. "Mä en mee sinne enää koskaan." Petra mutisi ja kiemurteli irti äitinsä otteesta. Nopeasti tyttö loikki yläkertaan ja saatuaan huoneensa oven kiinni aloitti lohduttoman itkun.
Kello kolme Petra istui tietokoneella ja vanhemmat kokkasivat yhdessä. Petran sisarukset palasivat koulusta, ja heti alkoi hirveä mekastaminen. Petra erotti myös tuntemattoman äänen alakerrasta. "PEETRAA! Syömään!" Esko huhuili. "Ei nyt!" Perta kieltäytyi. hän jutteli parhaan ystävänsä kanssa mesessä, joka asui täysin eri kaupungissa.
Petran ovi avautui. Säikähtäen petra sulki keskustelun nopeasti ja kiljaisi sitten:"Eemeli!" Petra vilkaisi ovelle. Ovella seisoi tyystin tuntematon poika, hänen ikäloukkaansa. "Mitä sä teet täällä?!" Petra kiljui. Poika hymyili häijysti ja piti suunsa kiinni. "Mene pois" Petra sanoi. Hänestä se tuntui aavemaiselta. se, että tuntematon poika seisoi hänen huoneessaan ja tuijotti häntä pitkään. Petran oli pakko tarkistaa, että hänellä olisi vaatteet päällä. Hän tarkisti, että hänen hiuksensa olivat suorat. lopulta petra työnsi pojan pois huoneestaan. Petra näki ikkunasta kuinka poika katosi talon taakse. "Älä tule uudestaan." Petra uhosi itsekseen. Kuului terävä kiljaisu ja itkua. pikkuisten lasten itkua. Perta laskeutui alas huoneesaan ja jäärkyttyi nähdessään sen, mikä häntä odotti portaikon alapäässä. "ISÄ!" Petra kiljaisi kauhuissaan.
Jatkanko`? Kommentteja! Anteeksi kirjotusvirheet, ette arvaakkaaan kuinka väsynyt olen...
vanhemmat Meri ja Esko
kaksoissisarukset,Mira ja Eemeli (Lapsia)
Viherlaaksoon oli juuri muuttanut pieni perhe, Lasinen. Perheen teinillä, Petralla oli vaikeuksia sopeutua. Maristen hän oli suostunut siihen, että hänen huoneensa oli piennin talon huoneista, sillä hänen kaksossisarilleen Miralle ja Eemelille oli varattu isoin makuuhuone ja keskikokoinen huone oli taas heidän vanhemmilleen. Kolmikerroksisen talon ylin kerros oli sisustettu mukavasti juuri Petran tyyliseksi. Julisteita seinillä, tietokone nurkassa.. oikeastaan siihen huoneeseen ei olisi mahtunutkaan enempää kuin tietokone ja sänky. Petra pomppasi väsyneenä huoneeseensa ja kaivoi tyynynsä alta lempikirjansa ja alkoi lukea. "Petraa! Koulubudssi odottaa! Mira ja Eemeli menivät jo!" Petran äiti, Meri huusi alimmasta kerroksesta, "E.V.V.K!" Petra kiljaisi nopeasti ja hautasi kasvonsa tyynyyn. Petra kuuli lähestyvät askeleet portaista ja syöksyi huoneen ovelle ja veti kahvasta, ettei ovea saisi auki "Sä et tänne tule!" Petra uhosi. "Älä sitten, pysy siellä" kuului vaimea Merin ääni ja sitten kaikkonevat askeleet. Huokaisten tyttö suuntasi tietokoneelleen ja avasi mesen. Petran harmikseen kukaan hänen vanhoista ystävistään ei ollut paikalla. Petra sulki koneen ja vilkaisi ikkunasta ulos. Koulubussi odotti häntä yhä. Petra antautui ja juoksi Bussiin. Meri katseli bussinperään ylpeänä. Petra oli lähtenyt vapaaehtoisesti kouluun.
Kello yksi kotiin palasivat että esko, perheen isä, myös Petra. "Miten meni koulussa?" Meri kysyi. Petra vilautti kymppin todistustaan. "Hyvä! Tiesin että saisit sen!" Meri kannusti ja yitti halata tytärtään. "Mä en mee sinne enää koskaan." Petra mutisi ja kiemurteli irti äitinsä otteesta. Nopeasti tyttö loikki yläkertaan ja saatuaan huoneensa oven kiinni aloitti lohduttoman itkun.
Kello kolme Petra istui tietokoneella ja vanhemmat kokkasivat yhdessä. Petran sisarukset palasivat koulusta, ja heti alkoi hirveä mekastaminen. Petra erotti myös tuntemattoman äänen alakerrasta. "PEETRAA! Syömään!" Esko huhuili. "Ei nyt!" Perta kieltäytyi. hän jutteli parhaan ystävänsä kanssa mesessä, joka asui täysin eri kaupungissa.
Petran ovi avautui. Säikähtäen petra sulki keskustelun nopeasti ja kiljaisi sitten:"Eemeli!" Petra vilkaisi ovelle. Ovella seisoi tyystin tuntematon poika, hänen ikäloukkaansa. "Mitä sä teet täällä?!" Petra kiljui. Poika hymyili häijysti ja piti suunsa kiinni. "Mene pois" Petra sanoi. Hänestä se tuntui aavemaiselta. se, että tuntematon poika seisoi hänen huoneessaan ja tuijotti häntä pitkään. Petran oli pakko tarkistaa, että hänellä olisi vaatteet päällä. Hän tarkisti, että hänen hiuksensa olivat suorat. lopulta petra työnsi pojan pois huoneestaan. Petra näki ikkunasta kuinka poika katosi talon taakse. "Älä tule uudestaan." Petra uhosi itsekseen. Kuului terävä kiljaisu ja itkua. pikkuisten lasten itkua. Perta laskeutui alas huoneesaan ja jäärkyttyi nähdessään sen, mikä häntä odotti portaikon alapäässä. "ISÄ!" Petra kiljaisi kauhuissaan.
Jatkanko`? Kommentteja! Anteeksi kirjotusvirheet, ette arvaakkaaan kuinka väsynyt olen...
Vastaukset 6
Vanhimmat
Koska jäi kiinostamaan, mitä siinä tapahtui.
Jatka ihmeessä! TOOOOSI HYVÄ NOVE!
..jatka ihmeessä! =)
JATKA NIIN NOPEESTI KUN PYSTYT!
Mä jatkan kun kerkeän, mutta älkää sitten pettykö liikaa. ;)
..........