Ei voi olla totta!

Tarvitaanko myös lapsen isän hyväksyntä? Jos vanhemmat ovat riidoissa ja äiti haluaa ehdottomasti jättää lapsen "perinnöksi" ystävälleen? Eikö isällä ole mitään oikeuksia?! Joutuuko isä hakemaan käräjien kautta oman lapsensa huoltajuutta? Mitkä ovat mahdollisuudet jos isä on kuitenkin kunnollinen ihminen (ei siis juoppo, narkkari, rikollinen tms.)?

krääks! kirjoitti:

Tarvitaanko myös lapsen isän hyväksyntä? Jos vanhemmat ovat riidoissa ja äiti haluaa ehdottomasti jättää lapsen "perinnöksi" ystävälleen? Eikö isällä ole mitään oikeuksia?! Joutuuko isä hakemaan käräjien kautta oman lapsensa huoltajuutta? Mitkä ovat mahdollisuudet jos isä on kuitenkin kunnollinen ihminen (ei siis juoppo, narkkari, rikollinen tms.)?

Lue lisää

vanhemmat ei aviossa: äiti on huoltaja
vanhemmat aviossa: molemmat vanhemmat huoltajia

oikeudessa voidaan määrätä muukin järjestely.
huoltajan/huoltajien kuollessa ratkaisee lapsen etu, ensisijaisesti ei testamentit. adoptiovanhempien on luonnollisesti molempien oltava vanhemmiksi halukkaita ja kelvollisia.

Onko siis ihan oikeasti jossain joku laki tms jonka nojalla pystyy testamenttaamaan lapsensa? Nyt mie oon pihalla...:)

hayman kirjoitti:

vanhemmat ei aviossa: äiti on huoltaja
vanhemmat aviossa: molemmat vanhemmat huoltajia

oikeudessa voidaan määrätä muukin järjestely.
huoltajan/huoltajien kuollessa ratkaisee lapsen etu, ensisijaisesti ei testamentit. adoptiovanhempien on luonnollisesti molempien oltava vanhemmiksi halukkaita ja kelvollisia.

Lue lisää

asiahan on niin että vaikka ei olisi naimisissa niin voi olla yhteinen huoltajuus äidillä ja isällä...

äimän käki kirjoitti:

Onko siis ihan oikeasti jossain joku laki tms jonka nojalla pystyy testamenttaamaan lapsensa? Nyt mie oon pihalla...:)

Lapsen jäädessä ilman huoltajaa esimerkiksi vanhempien kuollessa tai lapsen ollessa vain toisen vanhemman huollossa tämän kuollessa, on lapselle määrättävä huoltaja. Tästä tulee kunnan holhouslautakunnan huolehtia. Asiasta päättää käräjäoikeus.Huoltajaa määrättäessä annetaan etusija sellaiselle henkilölle, jota edesmenneet huoltajat ovat esittäneet. Jos ketään ei ole nimetty, annetaan etusija alaikäisen sukulaisille. Kuitenkin huoltajaa määrättäessä on sekä holhouslautakunnan että käräjäoikeuden pidettävä ratkaisevana lapsen etua arvioitaessa huoltajan sopivuutta tehtäväänsä. Pelkästään nimeäminen tai sukulaisuus ei tässä suhteessa ole ratkaisevia tekijöitä, vaan asiaa arvioidaan kokonaisuutena. Tietenkin nimeämisen mahdolliset perusteet voivat selventää harkinnan perusteita myös tuomioistuimen kannalta.Huoltajan nimeäminen voi tapahtua hyvin myös testamentilla. Testamentin laadinnasta on laissa omat tiukat määräyksensä. Testamentti tulee tehdä kirjallisesti ja se on testamentin tekijän (antajan) itse omakätisesti allekirjoitettava. Testamentin laatimisen todistaa samalla kaksi esteetöntä todistajaa, jotka myös allekirjoittavat todistuksen siitä, miten testamentin laadinta on tapahtunut.Kun kuitenkin testamentin merkitys on tekijän tahdon tulkinnan ja ymmärtämisen kannalta tärkeä asiakirja ja kun joku sanavalinta testamentissa voi väärin ymmärrettynä vaikuttaa myös sen sisältöön, niin suosittelen, että testamentin muotoilee ja laatii henkilö, joka todella osaa sen tehdä, jotta se pätee.Testamentin tarve on harkittava siinä tarkoituksessa, onko tarpeen määrätä perinnöstä lakisääteisestä perintöjärjestyksestä poikkeavalla tavalla. Lapseton henkilö voi testamentata omaisuuttaan ns. vapaasti. Sen sijaan henkilö, jolla on lapsia, ei voi testamentilla määrätä muuta kuin puolesta omaisuudestaan, jos lapset vaativat lakiosansa. Sama koskee lasten kuoltua heidän lapsiaan.