Avaimenperän sydän oli hukassa pitkään ja löytyi jälleen

Anonyymi-ap kirjoitti:

Pysythän sinä tallessa.
Rakas. Tahtoisin painautua sinua vasten, nojata rintaasi vasten ja kuunnella sydämesi lyöntejä.

Juuri nyt kaipaan sinua niin, että tuntuu kuin sydämestäni irtoaisi taas uusi palanen.

Ehkä olen kokonainen ilmankin (sinua) tai haluaisin olla., Mutta se tunne, aina kun lähdit luotani, oli niin kummallisen rikkova ja riipaiseva, teki niin kipeää, kuin osa minusta katoaisi jonnekin.

Olen elänyt ihan onnellista elämää. Nauttinut elämisestä ja niin teen vieläkin. Kai se rakkaus sua kohtaan elää minusta tai teoistani riippumatta, on olemassa, vaikka meitä ei olekaan.

Kunpa joku jossain antaa sulle kaiken sen, mitä minä en voi. En minä sitä epäile. Saathan rakastaa.

Jos jotain saisin toivoa, sitä, mikä sattuu eniten. Sitä, mitä en oikeastaan enää edes muista, vaikka muistan kuitenkin.

Että vielä joskus suutelisit mua niin, juuri niin kuin suudella pitää, että jalat menee alta, että tietäisi taas, miltä se voi tuntua. Kirjoittaisin nimesi, mutta kuiskaan sen vain..

Mutta sen varalta, jos lukisit. Tämä on juuri sinulle hurmurini. Saisinpa vielä nähdä sinut.

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä