Ylilaudan Tukiaiskeskustelun pohjalta näätien kannattaa vilkaista vaikka Wikipediasta Suomessa suoritettavia psykologian yliopistotutkintoja. Tässä perusasiat:
"Psykologian alalla voi Suomessa suorittaa seuraavat yliopistotutkinnot:
-psykologian kandidaatti (psykol. kand. ja PsK[1]) (alempi korkeakoulututkinto)
-psykologian maisteri (psykol. maist. ja PsM[1]) (ylempi korkeakoulututkinto)
-psykologian lisensiaatti (psykol. lis. ja PsL[1]) (tieteellinen jatkotutkinto)
-psykologian tohtori (psykol. toht. ja PsT[1]) (tieteellinen jatkotutkinto)
Psykologian maisterin tutkinnon suorittanut voi hakea Valviralta laillistuksen, joka oikeuttaa harjoittamaan psykologin ammattia.
Psykologia, psykiatria tai psykoterapeuttia ei tule sekoittaa toisiinsa. Psykologi on peruskoulutukseltaan psykologian maisteri. Psykiatri taas on psykiatriaan erikoistunut lääkäri, ja psykoterapeutti on puolestaan joko psykologi tai psykiatri tai muun soveltuvan ammatin harjoittaja, esimerkiksi sairaanhoitaja tai teologi, joka on suorittanut perustutkintonsa lisäksi psykoterapeuttikoulutuksen. Psykoterapeutin nimikesuojatun ammattinimikkeen käyttämisen edellytyksenä on yliopiston tai yliopiston yhdessä muun kouluttajaorganisaation kanssa järjestämä psykoterapeuttikoulutus.[24] Koulutuksen pituus on yleensä 3–4 vuotta."
"Psykologian alalla voi Suomessa suorittaa seuraavat yliopistotutkinnot:
-psykologian kandidaatti (psykol. kand. ja PsK[1]) (alempi korkeakoulututkinto)
-psykologian maisteri (psykol. maist. ja PsM[1]) (ylempi korkeakoulututkinto)
-psykologian lisensiaatti (psykol. lis. ja PsL[1]) (tieteellinen jatkotutkinto)
-psykologian tohtori (psykol. toht. ja PsT[1]) (tieteellinen jatkotutkinto)
Psykologian maisterin tutkinnon suorittanut voi hakea Valviralta laillistuksen, joka oikeuttaa harjoittamaan psykologin ammattia.
Psykologia, psykiatria tai psykoterapeuttia ei tule sekoittaa toisiinsa. Psykologi on peruskoulutukseltaan psykologian maisteri. Psykiatri taas on psykiatriaan erikoistunut lääkäri, ja psykoterapeutti on puolestaan joko psykologi tai psykiatri tai muun soveltuvan ammatin harjoittaja, esimerkiksi sairaanhoitaja tai teologi, joka on suorittanut perustutkintonsa lisäksi psykoterapeuttikoulutuksen. Psykoterapeutin nimikesuojatun ammattinimikkeen käyttämisen edellytyksenä on yliopiston tai yliopiston yhdessä muun kouluttajaorganisaation kanssa järjestämä psykoterapeuttikoulutus.[24] Koulutuksen pituus on yleensä 3–4 vuotta."
Vastaukset 10
Vanhimmat
Sofian koulutus kesti 2 tuntia.
Minäkään en tiedä miksi tämä aloitus on tehty.
Hienosti kopioitu! Kiitos. Mihin muka tarvitaan tekoälyä, koska #sinä
😭😭
MIKÄÄN ei auta Tuksunäätien tiedon puutteeseen
Toisin kuin Suomessa, Ruotsissa saa lain mukaan adoptoida huostaanotetun lapsen, vaikka lapsen biologiset vanhemmat vastustaisivat adoptiota. Tällainen pakkoadoptio on mahdollinen vain hyvin poikkeuksellisissa tapauksissa, esim. kun lapsi on asunut sijaisperheessä hyvin pitkään eikä paluu biologisten vanhempien luokse ole realistisesti mahdollista. Toisessa lähteessä konkretisoitiin pitkää aikaa vähintään kolmella vuodella. Adoptiota haluavien sijaisvanhempien sopivuus myös kyseisen lapsen adoptiovanhemmiksi arvioidaan samalla tavalla kuin muutkin adoptiovanhemmiksi haluavat.
Föräldrabalk (1949:381)
8 § Ett barn får inte adopteras utan samtycke från den förälder som är vårdnadshavare.
Något samtycke behövs inte om
1. föräldern är varaktigt förhindrad att samtycka till följd av en psykisk sjukdom eller något annat liknande förhållande,
2. föräldern vistas på okänd ort, eller
3. det finns synnerliga skäl.
Innan ett samtycke lämnas ska föräldern få information om innebörden av en adoption och ett samtycke.
Det som anges om en förälder som är vårdnadshavare i första- tredje styckena gäller även en särskilt förordnad vårdnadshavare, en tillfällig vårdnadshavare eller någon annan som på grund av lag eller sedvänja i en annan stat får anses ha trätt i föräldrarnas ställe. Lag (2021:528).
Vanhempainlaki (1949:381)
8 § Lasta ei saa adoptoida ilman huoltajana olevan vanhemman suostumusta.
Suostumusta ei tarvita, jos
1. vanhempi on pysyvästi estynyt antamasta suostumustaan mielenterveysongelman tai muun vastaavan tilan vuoksi,
2. vanhempi oleskelee tuntemattomassa paikassa tai
3. on poikkeukselliset syyt.
Ennen suostumuksen antamista vanhemmalle on kerrottava adoption ja suostumuksen merkityksestä.
Mitä ensimmäisessä, kolmannessa kappaleessa sanotaan huoltajana olevasta vanhemmasta, koskee myös erityisesti määrättyä huoltajaa, väliaikaista huoltajaa tai henkilöä muuta, jonka lain tai tavan mukaan toisessa valtiossa voidaan katsoa tulleen vanhempien tilalle. Laki (2021:528). (Konekäännös)
Niin että se Rita ei ookkaan tohtori?! Ai kaameeta.
Tohtori ja minkä alan tohtori sitten mahtaa ollakin 😂?
Selvittäisitkö aloittaja meille myös sen, että mikä koulutus tai tutkinto vaaditaan puistokemistin ammattinimikkeeseen?
Vai onko kyseessä kenties arvonimi? Elikkä... jos joku ryyppää, rällää ja per$€ilee parikymmentä vuotta putkeen, niin voiko silloin kyseistä tyyppiä tituleerata puistokemistiksi? Siis vaikkei hän olisi kemiaa missään eikä koskaan opiskellutkaan.
Puistokemistin tittelin voi kuka tahansa ansaita omilla elämän tavoillaan ja valinnoilla.
Siihen ei koulutusta eikä tutkintoja tarvitse suorittaa. Ei edes kemian opintoja.
Kun ympäristö, geenit ja luonne sattuu kohdilleen, niin urapolulle voi hakeutua jo hyvinkin nuorena. Ja kun on sen urapolun on valinnut, niin sitten voikin lasketella kohti loppuluisua niin kauan ja kovaa, kuin lompakko, pää ja maksa kestää.
Lompakko/mahdollistaja on tietty hyvä sitouttaa ennen vinhaa loppuluisua, siten puistokemisti varmistaa, että vauhtia riittää loppuun asti.
Lettutieteen Vihtori