kun Mestari niistä huolehtii.
Muistan vielä ajan kun tienhoitokunta ei välittänyt pätkääkään teiden kunnosta eikä tehnyt mitään niiden eteen.
Mitäköhän niille Ho Tshi Minheille nykyään kuuluu? Mullan alla?
Muistan vielä ajan kun tienhoitokunta ei välittänyt pätkääkään teiden kunnosta eikä tehnyt mitään niiden eteen.
Mitäköhän niille Ho Tshi Minheille nykyään kuuluu? Mullan alla?
Vastaukset 22
Vanhimmat
Näin se on. Lahollamäelläkään ei ole tietä.
Kuopiossa on lähiö, jolla on vaarallinen maine. Vietimme siellä päivän ja näimme nykytilanteen omin silmin. Mukana oli kokenut poliisi, joka kertoi hurjimmista rikoksista.
Nämä ei koskaan tunne mestarin vapautta.
Ensiluokkaisessa kunnossa tiet nyt
Juilakunnossa. Ensiluokkaisessa juilassa.
Eihän se ukkeli kuin ajelee edestakaisin pää pyörien ja pilaa tien aina. Ei kai tuo ole hoitokunnasakaan, en ole ainakaan nähnyt kokouksissa. Haukkuu vaan kanavansa kautta. Pois poikkeen vaan.
Älä vikise kun et osaa.
Kun Mestari pyydettiin hoitokuntaan, niin alkoi hommat sujua!
Vanhat juilat laitettiin sivuun.
Taitaapi olla vanhat juilat täällä kommentoimassa
sano muuta ..ja ilmeisesti läheltä koska kuuluvat samaan tiehoitokuntaan ?
Väkäleuan valittaminen tienhoidosta ja kunnosta loppui kuin seinään,kun laitettiin ite vastuuseen tien pidosta.
ja nyt tie onkin hyvässä kunnossa.
Moi pirre!
Mies joka ei ole kymmeneen vuoteen saanut edes säkkitien raviojia kaivettua tuskin on mikään tiemestari.
Kuka tahansa Kosulan kyläläisistä joilla on traktori osaisi tiehoitokunnan tielanaa tratorinsa perässä vetää ja päätään pyöritellä.
Jospa vain hoitokunta ehdotti Youtubessa tien huonosta kunnosta valittanutta mäkättäjää tien lanaajaksi kun sillä on eniten joutilasta aikaa vahdata tien kuntoa.
Eikä varmastikaan edes ilkeä pyytää korvausta työstään, pääasia, että saa silloin tällöin tuntea olevansa jottaen.
Kova kateus edellisellä kun ei ole lanoja eikä koneita eikä taitoja.
Jokainen joka on noussut ison traktorin ohjaamoon on tuntenut miltä tuntuu olla jottaen.
Mutta ajatelkaa miltä tuntuu ajaa isolla leikkuupuimurilla kylän läpi kullan keltaiselle suurelle ohrapellolle, kauniin syyspäivän iltapäivänä kylän tyttärien heiluttaessa.
Sitä tunnetta ei raivaussahoineen risukoissa rämpivä metsätyömies koskaan tunne, eikä Bernerin hikipajan myrkynkeittäjä.
Houreet vaan jatkuu, on sulla elämää selvästi.
"Houreet vaan jatkuu, on sulla elämää selvästi."
Sinulla ne houreet jatkuvat, mitä sinä olet tämän suomalaisen maaseudun puolesta tehnyt?
Vi##uillut, aivan samaa kuin teidän isät ja ukit tekivät slellä Euroopan uuden aikaisemman koulun pihamaalla
Minäkin haluvaisin olla metriheikki ja juila. Katoin peilstä että naamaa ossaan vääntää ja oon valmiiks tosi vittumaisen näkönen mutta 30 cm liian pitkä.
Meillä oli myös haaveita ja unelmia mutta pellot oli saatava kasvamaan, karja ja metsät tuottamaan, tuotantorakennukset oli rakennettava.
Muuten eivät unelmat toteuneet.
Meidän haaveet eivät olleet peräkamarissa tietokoneella pelaaminen, eikä 40 vuotta hikipajassa palkkaorjana eläminen.
Eivätkä varmasti olleet teidänkään, jo pieni vanha traktori saa palkkaorjan leuan kohoamaan ja pään pyörimään:
"Näkköökö kukkaan"
Meille traktorit olivat vain koneita joilla saatiin työkoneet toimimaan.
Ylpeyttä tunnettiin siitä, että ohikulkijatkin näkivät mitä pelloilla ja metsissä oli tehty, vai oliko aika kulunut vain hupia ajellessa ja peräkamarissa joutavaa vätvöessä.
Niin eikä naisia ollut tien varressa heiluttamassa, eikä ole nytkään. Emännät käy muualla töissä eikä puintimies muusta unelmoi kun poutapäivistä ja ohran hinnan noususta.
Tiet on hyviä vaikka kappeita totesi vieraskin.