Dokumentin mukaan SUOMESSA kuolee 3-7 naista synnytykseen tai sen aiheuttamiin komplikaatioihin vuosittain. Tuskin näistä naisista yksikään on asennoitunut raskausaikana siihen, että projektissa saattaa mennä henki. Miksei asiasta puhuta? Puhutaan kyllä siitä, että aids tappaa ja ihmisiä hukkuu ja ym.ym. ja miten niitä voitaisiin välttää. Mutta tietääkö joku mistä saisi oikeasti tietoa näistä synnytyskuolemista?
Miksei näistä
puhuta???
193648
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Niin, kun mainitsin asiasta synnytysvalmennuksessa. Terveydenhoitaja/kätilö hämillään vaikeni asiasta. Se tuntuu olevan eräänlainen tabu, josta EI SAA puhua! Toiset tulevat äiditkin menivät kovin vaikean näköiseksi. Aihe nousi esille keskustellessamme peloista. Minua pelotti kovasti raskauden aikana juuri tämä kuoleman mahdollisuus. Eräs tuttavani kuoli synnytyksen komplikaatioon noin vuosi sitten! Hyvä kysymys, miksei asiasta keskustella!!!!????
tiedän kahden äidin menehtyneen, mutta molemmat oli muualta tulleita, joille oli tehty se hirveä ympärileikkaus.
synnyttää. Komplikkaatioita toki on, mutta ei niitä on aina kaikissa terveyteen liittyvissä asioissa. Eivät varmaankaan halua pelotella. Toki rehellinen tieto olisi hyvä olla saatavilla, mutta väitän, että odottavat äidit olisivat hermoraunioita, jos tietäisivät mikä kaikki voi mennä pieleen. Edes lääkäritja kokeneetkaan kätilöt eivät osaa kaikkia asioita ennakoida. Minulla on ollut "kunnia" olla sellainen tapaus, joita ei pitäisi tapahtuakaan, siksi vika löytyi vasta hätäsektiossa, eikä vauvakaan ehtinyt menehtyä.
Jos haluatte tietoa, sitä on kyllä kirjastot pullollaan. Synnytyksissä on riskit, mutta ne ovat kyllä todella pienet. Mutta itse olen sitä mieltä, että ei tavallisen tallaajan tarvitse ihan kaikkea tietääkään...
Ei riitä syyksi, että yritetään kaikin keinoin suojella äitiyttä suunnittelevia totuudelta. En ymmärrä, miksi tupakka-askissa saa lukea että tupakka tappaa ja aiheuttaa tauteja ym.ym. kun synnytyskuolemista vaietaan VAIN sillä perusteella, että se on KOHTALAISEN harvinaista. Aivan käsittämätöntä. Mielestäni kaikilla halukkailla olisi oikeus saada tietoa. Eihän kuoleman vaarasta selitetä tienristeyksissäkään, eikä metroasemilla (!) silti jengiä menehtyy ja kaikki tietävät että riski on, tietoa ja tilastoa saa milloin tahansa niitä kaipaava. Painotan sitä, että erityisen kammoiset jo raskaana olevat voivat välttää tiettyjä artikkeleita jo ihan tietoisestikin. Meidän aika monien naisten kohdalla asiallinen tieto auttaisi jälkikasvun hankinnan suunnittelussa, kuten jättääkö lisääntyminen väliin jos omaa kohtalaiset riskitekijät. Tähän aiheeseen liittyvä kirjallisuus kertoo keskimäärin aiheesta noin muutaman rivin verran, jos sitäkään. Tiedon panttaus ei ole sivistyneen valtion merkki.
Puhut kyllä asiaa, ei näistä synnytyksiin kuolleista äideistä uutisoida julkisuuteen. Yksi myös tärkeä asia olisi kertoa äideille, että synnytys voi aiheuttaa pahoja vaurioita äidin alapäähän. Mulle ei neuvolassa puhuttu mitään näistä mahdollisista vaurioista, joita sitten pahaksi onnekseni sainkin. Nyt on seksuaalielämäni täysin piloilla, ei todellakaan tee mieli seksiä kun alapää on kuin ämpäri, kuset ja paskat tulee housuun. Vaikea päästä korjausleikkaukseen, ei lääkärit pidä sitä kovin vakavana juttuna. Täytyy varmaan säästää rahaa ja mennä yksityiselle sektorille. Julkinen terveydenhuolto hoitaa miehiä paremmin kuin naisia. Kuulin juuri tapauksesta, jossa nainen kuoli sydäninfarktiin apteekissa, hän haki lääkkeitä astmaan jotka terveyskeskulääkäri oli hänelle määrännyt. Siis määrännyt lääkkeitä astmaan, kun ei uskonut että naisella voisi olla sydänvaivoja. Ei vaivautunut ottamaan sydänfilmiä. Että näin meitä naisia kohdellaan.
Raskausmyrkytyksen aiheuttamana istukka irtos osittain, ja asuin korvessa josta lähimpään terveyskeskukseen oli matkaa 20 km ja lähimpään aluesairaalaan 300km.
Kävi niin et terveyskeskuksessa hätäsektiolla lähdettiin mun henki pelastaan ja kun oli suojelusenkeli mukan pelastu lapski joka tänä vuonna täysin terveenä täyttää 17v.
Nyt odottelen viidettä jonka LA 12.7 eli en hirveesti pelästyny vaikka läheltä liippas. Mielessä kyllä aina käy et mitä sitte jos... mut ei turhia paineita asiasta kannata ottaa.
"miehet ei synnytä, siksi tähän hommaan ei panosteta" -sanoi muuan mies salissa vaimonsa synnyttäessä ja totta oli joka sana!
Työskentelin aikaisemmin kardiologisella osastolla, jolla hoidettiin pääsääntöisesti infarktin saaneita miehiä ja lääketieteellinen hoito oli viety äärimmilleen. Yhtenä tavoitteena oli komplikaatioiden ehkäisy.
Synnytyssalissa...ajatellaan, että synnytys on normaalia ja komplikaatiotkin kuuluvat synnytykseen. Olematta kiihkofeministinen, niin sanoisin kyllä että PASKAT! Kyseessä on juuri se ilmiö, josta tämän synnyttäjän mies sanoi.
Nämä komplikaatiot aiheuttaa ihan suunnatonta tuskaa ja kärsimystä sekä ihan konkreettisesti kalliita korjausleikkauksia, kun tilanteisiin ei reagoida ajoissa ja asianmukaisesti ja lapsiluku ei kasva kun yhä enenevät määrät synnytysikäisiä naisia kokee sen aikaisempiin omiin tai toisten kokemuksiin perustuen täysin mahdottomana ajatuksena. Luulisi näiden seikkojen painavan päätöksentekijöiden päätöksissä, mutta ei.
Pienenä agitaationa vielä; mies pääsee helpommin yli 70-kymppisenä eturauhasleikkaukseen kuin samanikäinen nainen kohdunlaskeumaleikkaukseen, vaikka naisen oireet ovat pahemmat...(ja tämä on nyt tilastollinen fakta)
Naisia varten on kehkeytynyt kokonaan oma lääketieteen erikoisala erikoislääkäreineen. Miehillä on vain kirurgian erityispätevyys. Monen sairaalan operatiiviset päivystyssysteemit lähtevät nimenomaan synnytysosaston tarpeista, koska se vaatii käytännössä nopeimmin leikkaushoitoa. Ja kyllä sitä teknologiaa ja uutta tietoa sekä koulutettua henkilökuntaa löytyy synnärinkin suunnasta sekä äidin että lapsen tarpeisiin.
Ja mitä tekevät naiset (synnyttäjät)? Haluavat pysyä mahdollisimman kaukana kaikista "letkuista ja piuhoista". Haluavat kaikenlaista jalkapohjahierontaa, poreammetta, vesisynnytystä, hämäriä valoja, suitsukkeita ym "mumbo jumboa". Sitkeimmät luomumammat halúaisivat jopa lymyillä kotosalla koko projektin loppuun asti. Eli vaikka kuinka olisi tarkkaa seurantaa tarjolla, sitä ei huolita "Kun se näyttää niin epämukavalta". Kyllä teidän naisten ajatuksenjuoksua on joskua vaikea ymmärtää.
Usein on tiedossa riskit jo raskautta suunniteltaessa. Monet eivät vain ymmärrä ottaa varoitteluja vakavasti, ja lääkärit eivät voi Suomessa mitään sille, että raskaaksi tullaan/hankkiudutaan vaikka olisi minkälaisia riskejä tiedossa. Yrittävät vaan sitten parhaansa mukaan hoitaa mahdollisimman hyvin. Riskejä liittyy jokaiseen elämänvaiheeseen, ja kaikkea odottamatonta voi sattua. on kuitenkin aika hyvä onnistumisprosenntti, jos naisia kuolee "vain" 3-7 vuosittain.
Jos haluat tietoja riskeistä, niin ainakin kätilöiden oppikirjoissa on niistä paljonkin tietoa. En tiedä tarkkoja nimiä, mutta uskoisin, että kirjastosta löytyy.
Itse hoitoalalla työskentelevänä tiedän miten moni asia voi mennä pieleen. Valitettavasti joskus jokin asia opitaan erehdyksen kautta, oli sitten kysymys synnytyksistä tai vanhusten hoidosta. Se on valitettavaa, mutta synnytyskuolemia ei saada koskaan nollille.
kyllä se ikävä kyllä on niin, ettei synnytysvalmennuksessa puhuta tarpeeksi näistä ikävistä asioista. Hyvin harva synnyttäjä on kuullut valmennuksessa mistään negatiivisesta, mitä synnytyksessä voi tapahtua ja järkytys on aikamoinen kun asia selviää h-hetkellä. Tästä on annettu paljon palautetta neuvoloihin, mutta he haluavat suojella ja tehdä "odotuksesta mahdollisimman onnellista ja harmonista" ja faktojen kertominen ei sovi siihen yhtälöön.
Meillä salissa sitten joudutaan liian usein synnyttäjän kannalta tilanteeseen, jossa joudutaan esimerkiksi tekemään toimenpiteitä joista synnyttäjä ei tiedä mitään ja asian kertominen tilanteessa, jossa tilanne voi vaatia nopeita toimenpiteitä hengen ollessa uhattuna on kohtuuton vaatimus molemmille. Terkat perustelevat tiedon lisäävän tuskaa, mutta mielestäni ihmisillä on oikeus tietää näistä asioista. Kun nämä sitten tapahtuvat täysin yllättäen, kokee synnyttäjä (täysin aiheellisesti) synnytyksen kamalaksi, pelottavaksi ja kokemukseksi, jota ei ikinä enää halua kokea. En tiedä voiko ihmistä psyykkisesti valmentaa "kaikkeen mahdolliseen", mutta hoitohenkilökunnan tehtävänä ei ole sensuroida tietoa mukamas synnyttäjien hyväksi.
Niistä synnytykseen liittyvistä kuolemista;viime vuonna (jolta siis edelliset tilastot on) kuoli lapsivuodeaikana kolme synnyttäjää, kaksi epiduraalipuudutuksesta aiheutuneisiin komplikaatioihin (ulkomaalaisia molemmat) ja yksi ei raskauteen liittyneeseen pitkäaikaiseen sairauteen.
Kiitos hei Kätsy tästä, itse perheenlisäysasiaa vasta ajatuksissa pyörittelevänä juuri tällainen tieto on tärkeää. Ja sanon AIVAN HETI, että luettuani juttusi siitä, että viime vuonne kaksi kuoli epiduraaliin liittyen ja yksi pitkäaikaiseen muuhun sairauteen, saa minut ainakin tuntuvasti huojentumaan. Juuri tällainen asiallinen tilastotieto pitää OLLA KAIKKIEN SAATAVILLA!!
Minä en ainakaan aio hankkia lapsia, ennen kuin Suomessa ymmärretään, että nainenkin on ihminen, jolla on tiettyjä oikeuksia, mm. oikeus päättää, mitä omalle kropalle tehdään.
Käsitämätöntä, että joku Matti Vanhanen kehottaa naisia ryhtymään "vauvatalkoisiin", mutta samaan aikaan ei lainkaan pohdita, miksi syntyvyys on Suomessa niin alhaista. Yksi syy voisi olla, että naiset kokevat synnytyksen niin pelottavaksi (aiheellisesti), etteivät lapsia hanki.
Juu, sektio tulee kalliiksi yhteiskunnalle, mutta varmaan kalliimmaksi tulee se, ettei synny uusia veronmaksajia!!
Ei tosiaan naisen henki taida olla yhtä arvokas kuin miehen.
Eikö sinun mielestäsi syntyvällä lapsella ole mitään oikeuksia? Ja jos synnyttäjän ja syntyvän oikeudet menevät ristiin, kumman oikeudet pitää panna ensisijalle?
ovat mielestäni ensisijaisia.
En tiedä, olenko jotenkin erityisen huonotuurinen, mutta 2 (kyllä, 2 ja ihan nykyaikana, vuosina 2001 ja 2004) ystävääni on kuollut synnyttämiseen tai sen komplikaatioon. Ensimmäinen 3 päivää synnytyksen jälkeen ja toinen viime vuonna Kättärillä itse asiaan pöydälle. Synnytyksen jälkeen kuolleelta ystävältäni jäi 3 lasta orvoksi, nuorin 3 päivää vanha ja nimetön.
Lisäksi paras ystäväni joutui kaiekn maailman puoskareiden ja kustannussyiden takia tilaan, jossa kuolema ei enää ollut kaukana, kun hänet pakotettiin odottamaan 3 päivää raskausmyrkytyksessä sektiota. Tämän jälkeen hän sai vielä verenmyrkytyksen. Ihan oikeasti, vaikka kuinka moni sanoisi minulle nyt, kun olen itse vauvakuumeessa, että suomessa on turvallista synnyttää, en taatusti uskoisi. Se, miten meidän perheeseen saaadaan lapsia, onkin ongelma jota ei tuollaisia latteuksia laukomalla ratkaista.. Minä en ainakaan synnytä.
Maailmanlaajuisten tilastojen mukaan Suomessa ja Ruotsissa on kaikkein turvallisinta synnyttää.
Valitettavasti on aina niin, että tulee yllättäviä tilanteita, joihin ei etukäteen kyetä valmistautumaan ja sitten äiti tai vauva saattaa kuolla. Ja tähän ei vaikuta se, kuinka paljon rahaa satsataan järjestelmään.
Näistä asioista pitää kyllä ehdottomasti puhua.
Muuten: miten sinä uskallat liikkua missään, kun kaikenlaiseen liikkumiseen paikasta A paikkaan B liittyy todella suuri kuoleman/loukkaantumisen vaara. Ja Suomessa suurempi kuin esim Ruotsissa tai muissa pohjoismaissa. Onneksi sinulta ei jää orpolapsia jälkeen.
Oliko tuo mielestäsi tarpeellista? Olinko varmasti ansainnut kysymyksen, kuinka uskallan liikua Suomessa? No minäpä kerron, vielä koskaan Suomessa liikkuessa en ole meinannut kuolla / kukaan muukaan läheiseni ei ole kuollut. Lisäksi Suomessa liikkuessa todennäköisyys kuolemiseen on suorastaan suuri, jonain viikonloppunahan yksistään liikenteessä voi kuolla 10kin ihmistä. Tämä taas tarkoittaa sitä että liikkuessa kuoleminen on "odotettavissa" olevampaa kuin synnyttäessä kuoleminen.
Tämän älynväläyksesi jälkeen et edes halua tietää mitä oprolapsiin liittyvää haluaisin sinulle toivottaa..
haloo. miten mikään suomessa liikkuminen liittyy tähän. kommenttisi oli asiaton. ei toisen suruun lauota vittumaisuuksia perään. saisit pyytää anteeksi!
eiköhän sosiaali ja terveysministeriö edelleenkin kerää tietoa ja tulosta sitä erilaisina raportteina ulos? sieltä löytyy sairaalakuolemat sun muut ja synnytys siinä mukana.
ynnytys vaan ei ole mikään kuolinsyy vaan se on jokin muu. useimmiten taitaa olla kyse sydänviasta tai verisuoniviasta joka paljastuu vasta tuossa tilanteessa. asioita ei silloin etukäteen ole juuri tutkittavissa.
ja onko joku todella ihan oikeesti niin hölmö että kuvittelee synnytyksen raskaudesta puhumattakaan olevan vaaratonta? moniko on kuolla ja moniko lapsi kuolee esim istukan irtoamiseen?
pointti on tässä hommassa vaan se että riski on, mutta sen eliminoimiseksi ei ole mitään tehtävissä enempää kuin jo tehdään.