trendi on mitä masentavin asia

olla suosion huipussa ja yrittää voimalla pitäytyä siellä
samaan aikaan kun ihminen vanhenee ja putoaa kärryltä
IT:ssä vanhenee hyvin nopeasti, 5 vuotta?
Kuvataiteessa vanhenee vähän hitaammin.

Sellainen joka ei ole suosiossa mutta tekeytyy olevansa on aika ruma ilmestys.

Monen taiteilijan tuntu on vastenmielinen.
Harvemmin tulee taiteilijan kanssa toimeen kuin kaksi idioottia yhdessä, ei siitä mitään tulee.

Pahempi, voin arvata, on jossa pelkät huiput yhdessä tekemässä taidetta.

Kyllä taidetta voi tehdä, mutta se tuntuu oudolta.
Ei ole taiteesta kyse, mutta politiikasta, suhteista.

Tai kun ei tunnusta trendiä omakseen, mutta silti tekee sen.
Jos hyväksyy jotakin erilaista, niin hyvin hitaasti huomaamatta.

Naisten trendiys on näkyvämpää, pinnallisempaa.
Naiset avoimesti matkivat toisiaan, heillä kun joku ryhmään kuuluminen luonnostaan.
Matkinen ei ole edes naisilla rikollista, mutta terapiaa.
Naisilla "tehdä niin kuin muut" on korkeinta päämäärää taiteessa.
Miehellä taas tehdä miten itse tahtoo.
Sitten jos naiset ovat taidevallassa, miehellä on pienet chanssit päteä.
Tyhmempää taidetta ei enää löytänyt kuin naisten.
Lisänä on sukupuolirooliset mielenkiinnon kohteet.


Trendin juuret ovat kaukana globalisaatiossa, että ei Suomesta käsin näe alkuja, miksi esimerkiksi jotakin paskaa on ruvettu ylistämään. Ehkä henkilökohtaisesti en pidä tyylistä, mutta jos olen trendipelle, niin hyväksyn muita nopeammin trendin. Pitää olla menestyvällä taiteilijalla outo luonne, niin kuin homolla. Voi olla että vain homot pärjäävät taiteessa taloudellisesti.

Heterotaiteilijat eivät pärjää, eikä taidepolitiikka tunne armoa, ei koskaan. Se on elitistinen ammatti. Voi miettiä syitä miksi se on. Taide on paska luonteensa takia. Oksettaa koko ala. Jottei yrjöä niin pitäytyy varmuuden vuoksi muista taiteilijoista poissa, vaikka sitäkään ei tarvi tehdä, koska eivät ne muutenkaan tule toimeen.

Ammattitaiteilija on niin ammattilainen, että ei tiedä mitä tehdä, koska ei tule mitään järkeviä taidetilauksia yhteiskunnalta. Niin ainoa on se, mitä itse keksii taiteessa ja se on aika leveä vaatimus ilman aikatauluja.