Poltin, vaikka olen lopettanut

Olin aikoinaan vuoden verran polttamatta, mutta aloitin uudestaan. En ole sen jälkeen edes yrittänyt lopettamista.
Joskus on ollut tilanteita, että on tullut oltua jopa viikkokin ilman tupakkaa, mutta aina se jatkuu uudestaan.
Ei kannata itseensä pettyä, jos retkahtaa polttamaan, ainahan voi yrittää uudestaan lopettamista, jos haluaa.

ja poika polttaa myös. Ei ole oppinut isältään tätä tapaa?

Poltan kesät sikareita ja talven en.

Vielä kun saisi kunnon Kuuba atomit ai ai

Kyllä näitä retkahduksia on tapahtunut omassakin tuttavapiirissä aika monelle ja monella röökinpoltto on alkanut uudestaan.
Kolme tuttua oli useamman vuoden polttamatta ennen uudeleen aloittamista. Pahin tapaus heistä oli 9 vuotta polttamatta ennen kun aloitti uudestaan.
Niin ja itse olin viime vuonna yli 6kk polttamatta, vaikka mieli teki usein ja välillä NIIN helvetisti. Mutta kestin kuitenkin, kunnes loppuvuodesta tuli yksi oikein "luonnon päälle köynyt" tilanne, jolloin ajattelin, että kai sitä nyt yhden vitutustupakan kestää polttaa...Virhe...
Nyt poltellut jonkun verran viime vuoden marraskuulta lähtien.
Tosin määrät ovat olleet murto-osia entisestä. Ennen poltin 1-3 askia päivässä, nykyään 1-5 savuketta ja välillä on savuttomiakin päiviä. Toki joku satunnaispäiväkin on ollut, kun olen polttanut yli askillisen.
Toki nyt olen taas pääsemässä eroon kaiketi, siltä ainakin näyttäisi, mutta tässä on kuitenkin melkeinpä kirjaimellisesti palanut kuukausia hukkaan retkahdukseni takia.
Mulla ei siis juurikaan tee mieli, eli tulee oikeastaan tavan ja tilanteiden vuoksi poltettua juurikin tuo pari savuketta päivässä ja pahalta se maistuu silloinkin. Eli nyt olisi kaiketi helpompi lopettaa kokonaan, on vain sen verran nössö luonne kaiketi.. Tosin olen nyt myöskin käyttänyt jonkun verran nikotiinipusseja, mikä kaiketi aiheuttaa tuon, ettei mulla ole varsinaisesti mitään vieroitusoireita itse tupakoinnista. Myrkkyä pussitkin ovat, mutta on kai ainakin vähän pienempi paha kuin polttaminen ja tärkeintä nyt olisikin, että pääsisi uudestaan tupakoinnista kokonaan eroon. Pusseista sitten voi vieroittautua myöhemmin ja uskoisin sen olevan ainakin hieman helpompaa kuin tupakoinnin lopettamisen. Ehkä..
Syy, miksi lopetin viime vuonna tupakoinnin tympivyyden lisäksi oli ihan se, että sairastuin mykoplasman aiheuttamaan keuhkokuumeeseen, mikä oli todella raju. Olin sairaalassakin jonkun aikaa ja hengenlähtökin oli aika lähellä. Ja uskon siitä jääneen jotain vikaa mun keuhkoihinkin, vaikka toivuin siitä nyt muuten kuitenkin suht hyvin ja vaikka siihen menikin aikaa. Keuhkokuumehan usein jättää ainakin jotain arpikudosta keuhkoihin..
Eli tuonkin vuoksi mun ei auttaisi polttaa henkostakaan enää ikinä.
Neuvoisin ihan saman asaina kanssa kamppailevana, että pidä tiukasti nyt vain kiinni siitä, ettet polta enää henkostakaan, vaikka miten hitosti tekisi mieli. Ja kun käsitin kirjoituksestasikin, että retkahduksesi jäi kuitenkin tuohon yhtenä päivänä poltettuun muutamaan savukkeeseen.
Voisit ehkä varuksi hommata 1-2 purkkia nikotiinipusseja sen varalle, että voit imeskellä yhden pussin joskus, jos olo tuntuu menevän liian tuskaiseksi tupakanhimon kanssa. Pussien ei tarvitse olla kovin vahvojakaan välttämättä, eikä niitä tarvitse koko aikaa imeskellä, mutta tosiaan tarvittaessa-tilanteeseen olla yhtenä varana varmistamaan, ettet alkaisi polttamaan taas säännöllisesti.
Ja voisit ehkä sanoa tupakoiville läheisillesi, etteivät polttaisi lähelläsi tai jättäisi tupakoitaan lojumaan näkyville, ettei sinulle tulisi kiusausta polttaa ainakaan sen vuoksi, että haistat tai näet "vartioimattoman" tupakka-askin.

On, joka kerta. "Onnea" 🙄
Täällä kohta 2v. Ilman. Löytyi vielä vanhaa tupakkaa, mitä tuijotellut pöydällä jo noin puoli vuotta. Ei uskalla polttaa, vaikka tekee mieli koko ajan kun niitä tuijottaa.

Monta kertaa. Nyt kyllä ollut jo 9vuotta,paitsi viime jouluna vetäsin muutaman.