Oodi Nurmeksen jääkaapille

Oli Nurmeksessa kerran keittiö niin,
missä jääkaappi vanha vain murisi.
Se kylmänä piti maidon, juuston, voin,
mutta unelmoi salaa aivan toisin tavoin.

Se ei haaveillut vain uusista ruuista,
tai pakastimen tyhjistä luukuista.
Ei, sen sielu, jos kaapilla sellainen on,
oli vanki olosuhteen armottoman.

Se kuuli kutsun Jurttivaaran huipuilta,
missä rinteet on jäässä kesätuulilta.
Missä heinäkuussakin suksi luistaa,
ja aurinko nietoksia muistaa.

"Voi, kunpa oisin siellä!" kaappi vaikeroi,
ja kompressorinsa täysille laukaisi.
"En jäähdyttäis vain piimää tai kaljaa,
vaan koko rinteen, ettei lumi sula paljaaks!"

Niin Nurmeksen kaappi, tuo sankari arjen,
lähetti viileän tervehdyksen harjulle.
Ja jos joskus näet huurretta keittiön lattiassa,
se on vain Jurttivaaran kaiho jääkaapissa.