Olihan keskustelua "velkahelvetistä" ja toimeentulosta. Mielestäni on jo toinen ellei kolmas sukupolvi tottunut elintasoon joka on yhteiskunnan varoilla tuotettu. Miksi ihminen alentuu ja hyväksyy sen elintavan. Meillä kaikilla on ollut mahdollisuus itse vaikuttaa valintoihimme. Itsekin olen vaatimattomasta kodista mutta työn tekoon, rehellisyyteen ja ahkeruuteen kannustettiin. Ei niinkään koulutukseen. Kuitenkin opiskelin kun olin jo perheellinen ja se kannatti. Kyllä minuakin ärsyttää ns. yhteiskunnan elättämät, töitä vieroksuvat. Ymmärrän toki vammaisia, sairaita ja muuten työkyvyttömiä jotka vaivojensa vuoksi ovat estyneet työelämään. Meille kaikille voi käydä niin. Suomessa on hyvä sosiaalihuolto, joidenkin kohdalla liiankin. Olen ylpeä siitä että lapseni ovat kouluttautuneet akateemisesti, ansaitsevat elantonsa. Olen myös tyytyväinen näin eläkkeellä ollessani; olen elossa vaikka läheltä piti . Eläkkeeseen oikeuttavaa työuraa tuli reilut 42 vuotta. Harmittaa kun nuorempana tehty työ ei kerryttänyt eläkettä. Mieheni työura oli muutamaa kuukautta vaille 47 vuotta. Alkuvuosista ei eläke kertynyt. Sanoisin näin; ei suuret tulot vaan järkevät menot; hyvin pärjää kun osaa mitoittaa menot tuloihin. Jää tilillekin ja pääsee matkustamaan. Työttömille on tuloja, sienestys, marjastus jne.
toimeentulo
Anonyymi-ap
0<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.