viljan hinnat nousussa

Ranskassa parin päivän aikana on nähty sääasemien mittauksissa
paljon yli 40 asteen lämpötiloja, joista Toulousen lähellä oleva
mittasi 42,4 astetta.
Maissin pölytysvaiheessa tulosena on tyhjiä tähkiä, eikä sen
ohittanut maissi selviä paljonkaan paremmin.
---
Ukrainan pohjoisosan vehnä on itänyt tähkässä ja ravistaa jyvät
peltoon.
Linkin alkuaan hyvin sateita saanut ja menestynyt vehnä tuottaa
vähän rehulaatuakin, - jos nyt tuota kannattaa edes korjata.
Rajan takana Venäjällä on sama tilanne
https://x.com/LatifundistCom/status/1954934501408383215

USDA asetti Ukrainan vehnän satotason 4 tonniin hehtaarilta, ja
satoa saataisiin 22 milj. tonnia.
Kummatkin arviot ovat jo nurin ja laatuhan on enimmiltään rehuvehnää.
---
Saksan ylikypsää vehnää, joka on jäänyt korjaamatta sateiden vuoksi.
Vehnässä ei vielä näy itämisen merkkejä, mutta tuskin täyttää
myllyvehnän vaatimukset.
Saksassa on ollut viikon ajan vähäsateista ja samaa ennustetaan
ainakin viikoksi.
https://x.com/AgronomSa81976

soija elo 10,23 syys 10,22
maissi syys 3,72 joulu 3,96 maalis 4,14
vehnäfutuurit
----Chicago Kansas Minneapolis
syys 5,07----5,06----5,76
joulu 5,28---5,27----5,95
maalis 5,46--5,45----6,14
touko 5,58---5,58----6,29
Pariisi vehnä
syys 194,50 joulu 195,75 maalis 202,75 touko 207
rapsi
marras 473,75 helmi 478,75 touko 480,75 elo 460,25
maissi
marras 187,50 maalis 195 kesä 198,50 elo 203,50

Viikolla 1-7.8. myytiin Usasta 722 800 t. vehnää ja laivattiin 340 800 t.
Kauden myynti kasvoi 11 milj. tonniin, josta laivaamatta 6,76 milj. t.
Myynti ylittää 2,16 milj. tonnilla vuodentakaisen tason, ja edustaa
46,2 % osuutta USDAn uusimmasta 23,81 milj. tonnin vientiarviosta.
---
Maissin myynti väheni 88 700 t. kuluvan kauden laivauksiin , ja kasvoi
seuraavan kauden osalta 2,047 milj. t. , - viikolla laivattiin 1,520
milj. tonnia.
Kauden myynti väheni 70,53 milj. tonniin, josta laivaamatta 6,12 milj. t.
USDA suurensi kauden vientiarvion 71,63 milj. tonniin joka jäänee
täyttymättä, - myyty vaan ei vielä laivattu osuuden vienti kun vaatisi
noin 2 milj. tonnin viikottaiset laivaukset.
Seuraavan kauden myynti kasvoi 13,82 milj. tonniin.
---
Soijan myynti väheni 377 600 t. kuluvan kauden laivauksiin, ja kasvoi
1,133 milj. t. seuraavan, - viikolla laivattiin 533 100 t.
Kauden myynti väheni 51,11 milj. tonniin, josta laivaamatta 2,69 milj. t.
Seuraavan kauden myyntiä on karttunut 4,71 milj. tonnia.
---
Usan vehnäkaupassa HRW vehnän myynti jatkui suurena, 343 600 tonnia
myytiin, mutta laivaukset jäivät 167 900 tonniin.
HRW vehnän myynnit ovat karttuneet 4,41 milj. tonniin, - vastaan 2,1
vuosi sitten.
Kevätvehnää on myyty 2,77 milj. t. jossa pieni miinus vuodentakaiseen.
SRW vehnä on hieman plussalla vuodentakaiseen 1,63 milj. t. on myyty.
WW vehnää on myyty tarkkaan vuodentakainen 2 milj. tonnin määrä,
- laivaukset ovat kuivuuden kutistamia, noin 0,4 milj. t. jäljessä.
Viikolla myytiin WW vehnää 275 000 tonnia, mutta laivauksiin saatiin
vain 17 900 tonnia.
---

Ranskan vehnän sadonkorjuu oli viime viikon lopulla noin 90 %
tuntumassa, ja nyt aletaan tunnustaa että sateiden alle jäänyt osa
on itämisen , alhaisen hehtopainon ja muun viotuksen vuoksi rehua.
Noin 10 % kylvöistä oli vielä korjaamatta ja siitä kerotaan että
vehnä on itänyt ja tietenkin muut vaivat lisäksi.
Korjaamaton osuus sijoittuu Ranskan parhaita satoja tuottavalle
hujakalle, mistä seuraa että sen osuus Ranskan tonneista on lähempänä
15 prosenttia.
Rukkaskurssin mukaan on mahdollista että noin 30 - 40 % osuus sadosta
on päätynyt rehuksi.
Ranskan tuottajien haluttomuus myydä nykyisiin hintoihin mainittiin
jopa USDAn raportissa.

Saksan, Puolan, Alankomaiden sekä muun lähialueen vehnän povataan
kärsineen vähintään vastaavat laatutappiot.

Liettuassa julistettiin maatalouden poikkeustila sateiden vuoksi.
Hallinnon palkoissa olevien arvio oli että 50-70 % sadosta olisi
joko vahingoittunut taikka menetetty.
Erään sääsivuston mukaan 14 viimeisimmän vuorokauden sateet eivät
poikenneet siitä mitä Saksassa ja Puolassa satoi.
Joten onkos nyt sama tilanne niissäkin ?
Saman ajan sateet olivat täällä Suomessa hieman suuremmat, joskin
syysviljatkaan eivät olleet kehityksessään yhtä pitkällä.
---
soija elo 10,08 syys 10,10
maissi syys 3,76 joulu 3,98 maalis 4,15
vehnäfutuurit
----Chicago Kansas Minneapolis
syys 5,04----5,05----5,72
joulu 5,25---5,26----5,92
maalis 5,42--5,44----6,11
touko 5,54---5,57----6,24
Pariisi vehnä
syys 197 joulu 197,75 maalis 204,25 touko 208,75
rapsi
marras 475,75 helmi 480,25 touko 481,25 elo 460
maissi
marras 189,25 maalis 196,50 kesä 199,75 elo 205,25

Viikolla 6. vietiin EU:sta 271 450 t. tavallista vehnää, ja sitä
tuotiin 151 184 tonnia, - eli nettovientiä oli vain 120 266 t.
Durumia vietiin 59 375 t. ja sitä tuotiin 47 186 t., - nettovienti
oli 12 189 tonnia
Ranskan numerot puuttuvat vieläkin.

Romania on tavallisen vehnän vientimäärän kärjessä, 0,963 milj. t.
on viety ja lisäksi durumia 296 236 tonnia.
Saksa kakkosena 172 283 tonnia tavallista, Bulgaria 129 221 t.,
Puola 91 578 ja Latvia 39 075 t.
Ainoastaan Romanian ja Bulgarian vienti on enimmiltään uutta satoa,
- muilta ei liikene lopussa olevasta vanhasta sadosta kuin rehulaatua.

Tämä näkyy parhaiten kun verrataan vientiä vuodentakaiseen.
Tavallisen vientiä on karttunut 1,433 milj. t. - vastaan 3,284 milj.t.
Ero on siksi suuri että Ranskan mahdollinen ilmoittamaton vienti
ei paljon asiaa muuta.
---

Kanadan vientikauden päätösnumerot numerot julkaistiin tänään.
Tavallisen vehnän vienti päätyi uuteen ennätykseen ja duruminkin
lähelle.

Viikolla 52. vietiin 299 400 t. tavallista ja 46 600 t. durumia.
Tavallisen vienti päätyi 22,348 milj. tonniin ja durumin 5,679 milj.
tonniin, - näiden yhteinen määrä tekee 28,07 milj. tonnia.

Tällä kertaa USDA onnistui asettamaan moneen otteeseen korjatun arvion
lähelle oikeaa eli 27,5 milj. tonnia, -tammikussa povattiin 26 milj.t.

Kauden loppuvaraston tilastoitu osuus päätyi 1,87 milj. tonniin,
josta alkupään varastoissa oli 769 600 tonnia epämääräistä laatua.
Durumia oli 234 800 tonnia, josta alkupään varastoissa 131 400 t.

Loppuvarasto ei kuitenkaan ole kokonaan vanhaa satoa, ja tämän voi
päätellä tuottajien toimittamasta määrästä, joka oli viikolla 51.
vain 30 000 tonnia.
Se pompsahti viikolla 52. peräti 472 500 tonniin tavallista ja
67 300 tonniin durumia, - eli uutta satoa toimitettiin ja
luultavimmin syysvehnää Ontariosta ja Manitobasta.
---
soija syys 10,22 marras 10,42
maissi syys 3,84 joulu 4,05
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
syys 5,07-----5,06----5,71
joulu 5,27----5,28----5,89
maalis 5,45---5,46----6,09
touko 5,56----5,58----6,23
Pariisi vehnä
syys 195,50 joulu 195,25 maalis 201,50 touko 206
rapsi
marras 473,75 helmi 478 touko 479 elo 458,25
maissi
marras 188 maalis 195,25 kesä 198,75 elo 204

Baltian vehnän vienti on takistanut siksi pahoin että muutamat
viejät haluavat perua lähiajan laivauksiin tehtyjä kauppoja.
Varsinkin Liettuassa satoi siksi runsaasti että odotettua laatua
on hankalaa haalia kasaan.
Paikoin satoi 100 millin verran ja yleisemmin haarukassa 10-50 milliä.
Kaupanteko on pysäyksissä ja jatko on kiinni siitä mihin laatu päätyy.
Esimerkiksi hyvää laatua vaatinut Saudi-Arabia joutuu etsimään uuden
toimittajan, - se kun on aiempina kausina ostanut Baltiasta, Puolasta
ja Saksasta.
Kaikki nämä ovat olleet nyt samoissa sateissa.
---
Australiasta vietiin kesäkuussa 102 064 t, rypsiä, mikä jäi vain
kuudenteen osaan toukokuun viennistä.
Rypsin vientiä on karttunut tilastoon noin 5 milj. tonnia.
Mitään suurempaa vientiä ei odoteta vaikka rypsin satoa arvioidaan 6,24
milj. tonniin
Ranska sai vielä 60 000 tonnin laivauksen, - eli puolet kuukauden
viennistä.
---
Satamien laivaustietojen mukaan Ranskasta vietiin heinäkuussa vain
noin 300 000 t. vehnää.
Mitä lajia tai laatua vietiin ei epävarma uutinen kertonut.
Jos uutinen pitää paikkansa, jäi kesäkuun vienti silti alle puoleen
viime kauden vastaavasta.
---
soija syys 10,19 marras 10,40
maissi ----3,83 joulu 4,06 maalis 4,24
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
syys 5,02-----5,05---5,69
joulu 5,24----5,28---5,88
maalis 5,24---5,46---6,08
touko 5,56----5,58---6,19
Pariisi vehnä
syys 196,25 joulu 195 maalis 201,75 touko 206
rapsi
marras 475 helmi 479 touko 479,50 elo 460,25
maissi
marras 187,25 maalis 194,50 kesä 198,50 elo 203,75

Egyptin kerrotaan ostaneen noin 300 000 t. vehnää, josta 200 000 t.
Ranskasta.
Markkinapuheissa hinnaksi kerrotaan 265 - 275 doll. tonni , jossa
mukana rahti.
Linkin artikkelissa taas kerrotaan että Egyptin arvellaan ostaneen
Ranskasta enemmän, eli noin 400 000 tonnia.
Miksipä ei ostanut Venäjältä ?
Artikkeli sanelee että uuden sadon vehnää on erityisen rajoitetusti
saatavilla vientiin, ja syyksi tarjotaan sama vanha syy, eli että
tuottajien myyvät liian vähän.
Erityisen vähän myyvät vähintään 11 % valkuaisen omaavaa vehnää
jota vientiin kysytään.
UkrAgroconsult on vain eräs markkinapuhetta suoltava taho, joka
edustaa yleisesti hyväksyttyä vilunkia.
Mihin jää yhtälön isompi puoli, eli Venäjän oma kysyntä ?
Metsäveljen itsestään selvä tulkinta on että Venäjän kysyntä ensin,
- joko hyvällä taikka sitten pahalla, - ja vienti viimeiseksi.

Artikkelin lopussa kerrotaan että Venäjä myi Egyptille maaliskuussa
180 000 t. vehnää, mikä oli tarkoitus laivata touko-kesäkuussa.
Laivaukset saatiin täyteen vasta elokuun alussa.
Samasta syystä Egyptin vehnän tuontimäärät vähenivät vuoden
alkupuoliskolla 30 % ja egyptinrantaan saatiin 4,9 milj. tonnia.
https://ukragroconsult.com/en/news/egypt-purchased-a-large-amount-of-wheat-including-ukrainian/

Toinen UkrAgroconsult artikkeli otsikoi että Ukrainan vehnän vientihinnat
ovat säilyneet korkeina rajoitetun saatavuuden vuoksi.
Artikeli aloitetaan ihmettelemällä tilannetta jossa futuuripelin hinnat
ovat laskeneet 2-7,8 % kuukauden aikana, samalla kun Ukrainan hinnat
eivät ole.

Futuurihintojen laskulle haetaan selitystä vaisusta kysynnästä planeetan markkinoilla
ja Venäjän vehnäsadosta tehtyjen arvioiden lievästä noususta.

Nytpä on kuitenkin niin että planeetan kysyntää ei selvitetä missään
sen tarkemmin kuin mitä USDA saa omalla saatollaan selville.
Vuosittainen kysyntä on noussut tasaisesti vuosien mittaan, eikä
siinä ole mitään vähäisintäkään laskua odotettavissa.

Kysynnän koko on paremmin tedossa planeetan viljajäteillä, mutta
sitähän ei missään nimessä kerrota ulos.
Markkinapuheissa kysynnän puutteen merkkinä pidetään vain tehtyjä
kauppoja, jotka tehdään vain kulloisenkin saatavuuden pohjalla.
Myllyvehnä saatavuus on nyt huono, ja huononee lisää kaiken aikaa,
joten kauppojakaan ei synny.

Ukrainan kaupanteko on erityisen rajoitettua, mistä artikkeli ei vedä
minkäänlaista johtopäätostä.
Venäjän vehnän viennistä taas kerrotaan että elokuun alkupuoliskon
laivaukset jäivät 1,3 milj. tonniin, - vastaan 5,6 milj. t. vuosi
sitten, - lienee kuitenkin koko elokuun vienti kyseessä.
Vehnä jonka valkuainen on 12,5 % hinnoiteltiin 242 doll. t. FOB.

Ukrainasta on tähän mennessä viety 1,67 milj. t. vehnää, vastaan
saman ajanjakson 3,08 milj. tonnin vienti vuosi sitten.
Elokuun alun vienti putosi peräti 70 % vuodentakaisesta, ja tämä
laatuvajauksen vuoksi.
https://ukragroconsult.com/en/news/export-prices-for-wheat-in-ukraine-remain-high-amid-supply-shortage/

soija syys 10,12 marras 10,33
maissi ----3,79 joulu 4,03 maalis 4,20
vehnäfutuurit
----Chicago Kansas Minneapolis
syys 4,98----4,99---5,69
joulu 5,20---5,21---5,87
maalis 5,40--5,41---6,06
touko 5,52---5,54---6,19
Pariisi vehnä
syys 194,50 joulu 193,75 maalis 200 touko 204,75
rapsi
marras 472,75 helmi 477,50 touko 478,50 elo 458,50
maissi
marras 187 maalis 194,25 kesä 198,25 elo 204

Venäjän kevätvehnä on jälleen vaikeuksissa viime kesän tapaan.
Siperiassa Omskin alueen kuvernööri häätyi julistamaan poikkeustilan
runsaiden sateiden vuoksi.
---
Vehnän kysyntään tulee suuri lisä Iranin oman sadon pudottua kuivuuden
vuoksi 31 % vuodentakaista pienemmäksi.
Tonneissa tämä tekee 5 milj. tonnia, koska sato jäi 11 milj. tonniin,
sen oltua 16 milj. t. vuosi aiemmin.
Iranin tuottajien edusmiehen mukaan tuontia tarvitaan 4,5 milj. tonnia.
Aiemmin keväällä Iranin maatalousministeri arveli 6 milj. tonnin
tarvetta tuontiin.
Hallinto osti tuottajilta vuosi sitten 12 milj. tonnia vehnää, -nyt
ostot ovat päätyneet 7,6 milj. tonniin.
https://ukragroconsult.com/en/news/iran-to-need-to-import-4-5-mln-tons-of-wheat-by-end-of-year/

Viime kaudella Iran kehui saavuttaneensa omavaraisuuden vehnästä,
- vaikkakin se osti keväällä suurehkon määrän Venäjältä.
Tuolloin oman sadon kohtalo oli jo tiedossa, joten selvää vehnäpulaa
hoidettiin jo tuolloin.
Tiedossa ei ole onko vehnää jo saatu perille, - arvelin keväällä
että rehuvehnää ostettiin, sitä kun venäjällä riitti.
Sattaa kuitenkin olla että myllyvehnää ostettiin mutta ei olla vielä
saatu.
Turkin ostotarve kasvoi myös kuivuuden ja pakkasten vuoksi, ja sen
vehnän tuontitarpeen lisäys on arvioitu 3 milj. tonniin.
- Eli markkinapuheissa kysynnän puutetta valitetaan koska se
mukavasti painaa hintoja, ja jätetään hintoja nostava tarpeen lisäys
kokonaan kertomatta.
Pitää vielä huomata että pelkästään Iranin ja Turkin noin 8 milj.
tonnin lisäys entiseen kysyntään on kokonaan uutta.
Tämä kysyntä kohdistuu myllyvehnään, - samalla kun sen saatavuus
on jyrkässä alamäessä.
---
soija syys 10,14 marras 10,35
maissi-----3,80 joulu 4,04 maalis 4,22
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
syys 5,05-----5,00---5,70
joulu 5,28----5,22---5,89
maalis 5,47---5,41---6,08
touko 5,58----5,54---6,20
Pariisi vehnä
syys 194 joulu 193,25 maalis 199,50 touko 204,50
rapsi
marras 472 helmi 477,75 touko 478,75 elo 458,25
maissi
marras 187,50 maalis 194 kesä 198 elo 204

Viikolla 8-14.8. myytiin Usasta 519 800 t. vehnää ja laivattiin 360 600 t.
Kauden myynti kasvoi 11,52 milj. tonniin, josta laivaamatta 6,92 milj. t.
Myynti ylittää 2,18 milj. t. vuodentakaisen, ja edustaa 48,4 % osuutta
USDAn vientiarviosta.
Ylityksestä vastaa lähinnä HRW vehnän myynti, joka ylittää 2,61 milj.
tonnilla vuodentakaisen tason.
---
Maisin myynti väheni 27 100 t. kuluvan kauden laivauksiin, ja kasvoi
2,860 milj. tonnia seuraavan, - viikolla laivattiin 1,041 milj. t.
Kauden myynti väheni 70,50 milj. tonniin, josta laivaamatta 5,05 milj. t.
Seuraavan kauden myynti kasvoi 16,68 milj. tonniin.
---
Soijan myynti väheni 5 700 tonnia kuluvan kauden laivauksiin, ja kasvoi
1,142 milj. tonnia seuraavalle, - viikolla laivattiin 517 900 t.
Kauden myynti väheni 51,05 milj. tonniin, josta laivaamatta 2,17 milj. t.
Seuraavan kauden myynti kasvoi 5,85 milj. tonniin.
---
Usan vehnäkaupassa HRW vehnän myynti edusti peräti 81 % osuutta viikon
myynnistä, - laivaukset olivat 168 200 t.
HRW vehnän laivaukset ovat saavuttaneet 2 milj. tonnin rajan, mikä
on tuplat enemmän vuodentakaisesta.
Laivaamaton osuus on 2,82 milj. t. - vastaan 1,12 vuosi sitten.

SRW vehnän laatu meni siksi huonoksi että sitä ei kannattaisi myydä
kuin rehulaatuisena, nyt myytiin 33 200 t. ja laivattiin 82 600 t.
Kevätvehnän myynti oli vain 82 200 t. ja laivaukset 96 300 t.

WW vehnän myynti väheni 17 700 tonnia ja sitä laivattiin 13,5 milj. t.
Tämä vehnälaji on ollut kuivuuden tilassa käytännössä koko kasvukauden,
ja seurauksena USDAn vientiennustekin saattaa osoittautua liian
suureksi.
---
Ranskan vehnän laatuvaje tunnustetaan nyt mutkan kautta, eli sen
joutuu päättelemään itse.
Nyt hallinnon virasto kehuu että 52 % vehnästä on huippuhyvää
"superior" laatua ja 13 % "premium" laatua, - eli nämä yhteensä
edustavat yhteensä 65 % osuutta sadon tonneista.
Vuosi sitten nämä luokat olivat 49 % tasolla, eli 16 % siirtymä
parempaan laatuun.
Vuosi sitten satokin oli paljon huonompi, joten prosentit eivät ole
sinällään vertailukelpoisia.
Ranskan vehnäsato on vielä arvioitu epäilyttävän suureksi, noin
33 milj. tonnin hujakalle, - mikä olisi jo raamatullinen ihme.
Jos arvio otetaan todesta, niin 65 % osuus siitä olisi 20,8 milj.
tonnia.
Eli oliko rehulaadun osuus peräti 12 milj. tonnia ?
Asia tarkentuu ajan mittaan, mutta mitään suurta juhlinnan aihetta
ei ranskanmaalla ole.
---
soija syys 10,33 marras 10,55
maissi-----3,88 joulu 4,12 maalis 4,30
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
syys 5,07-----5,05---5,69
joulu 5.30----5,27---5,90
maalis 5,47---5,45---6,09
touko 5,58----5,58---6,22
Pariisi vehnä
syys 197,25 joulu 195,75 maalis 201,50 touko 206
rapsi
marras 476,75 helmi 482,25 touko 483 50 elo 463,50
maissi
marras 189,75 maalis 197 kesä 200,25 elo 206,50

Viikolla 7. vietiin EU:sta 245 797 tonnia tavallista vehnää, mikä
nosti kauden laivaukset 1,779 milj. tonniin.
Vuosi sitten oli viety 3,761 milj t. - eli 1,981 milj. t. enemmän.
Nytpä kuitenkin Ranskan vienti puuttuu tilastosta, jota lienee noin
0,5 milj. tonnin hujakalla.
Silti vienti on noin 1 milj. t. alle vuodentakaisen määrän.
EU:n alueelle on tuotu Ranskan viennin verran, eli 0,586 milj. t.
tavallista vehnää, joten vehnän nettovienti jää noin 1,7 milj. tonniin.

Romania on ykköspaikalla 1,22 milj. tonnin viennillä, seuraavina
Saksa 0,209 milj.t. Bulgaria 0,129 milj.t. ja Puola 0,127 milj.t.
Satokatastrofin kokenut Liettua on vienyt vain 39 075 tonnia.
Viejien listassa kiinnittää huomiota Bulgaria, jonka vienti ei ole
saavuttanut vuodentakaista tasoa.

Vehnän saajien kärjessä on Saudi-Arabia 254 478 tonnilla, seuraavina
Nigeria 128 836 t, Jordania 117 247 t. Egypti 103 094 t ja Algeria
93 783 tonnia,
---
Mitäpä tähänastisen viennin perusteella voi päätellä ?
Ainakin sen että poikkeuksellisia aikoja eletään, ja syytkin ovat
poikkeuksia.
Viime kauden sato oli huonohko ja laatuvaje laajalti yli Euroopan.
Seurauksena vietiin ja syötiin itse oma myllyvehnä erityisen vähiin.
Niimpä alkukauden vienti ei voinut käyttää vanhan sadon jämiä,
- mutta suurempi viennin este on oma välitön myllyvehnän tarve.
Ruokaputken täyttö ei ole ohi ja sen normaalin tason saavuttamisen
hidasteena on jälleen huonoksi päätynyt laatu.

Huonoksi päätynyt laatu estää vientiä Saksan, Puolan ja Baltian
maiden osalta, - jotka ovat Ranskan ja Romanian hujakan ohella
EU:n vientiin kykeneviä maita, - muut ovat pieniä kaloja.

USDA povaa EU:n vehnän vientiä 32,5 milj. tonniin jossa mukana durum.
Miinustetaan nyt tuosta alkajaisiksi 8 milj. tonnia, ja seurataan
katseella josko lisämiinusta tarvitaan.
---
soija syys 10,36 marras 10,58
maissi-----3,88 joulu 4,11 maalis 4,29 touko 4,46
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
syys 5,04-----4,97---5,69
joulu 5,27----5,20---5,90
maalis 5,44---5,38---6,08
touko 5,55---5,51---6,21

Pariisi huumoripörssi pitää ranskalaisen "superion" laatuisen
vehnän rehumaissin arvoisena.
Pörssissä huseeraavat yksituumaiset ja viljajättien kätyreinä toimivat
rahastot, joten kurssit seuraavat muutaman sentin tarkkuudella Usan
läpimätää pörssipeliä.
Pariisi vehnä
syys 196,50 joulu 193,75 maalis 199,50 touko 204
rapsi
marras 475,50 helmi 481,50 touko 483,25 elo 467
maissi
marras 189 maalis 195,50 kesä 198,75 elo 205,50

Australian vehnänviennistä on julkaistu tiedot 9 kuukauden yli, eli
heinä-elo ja syyskuu on vielä tilastoimatta.
Kesäkuussa vienti oli vielä vauhdikasta, yhteensä vietiin 2,54 milj. t.
josta konteissa 0,155 milj. t.
Kesäkuun viennissä Afrikan maat olivat edelleen mukana, ja Kiinakin
osti 106 750 tonnia, - vaikka omakin sato oli juuri saatu.

Kauden vientiä on karttunut 17,58 milj. tonnia, - josta kolme suurinta
ostajaa olivat Indonesia 2,78 milj.t. Filippiinit 2,12 ja Kiina 1,36.

Metsäveljen muinainen arvio oli että 16 milj. t. viedään, mutta jos
rehuvehnä käy kaupaksi, niin 20 milj. t. vienti on mahdollista.
Australiassa on ollut pyrkimys päästä vehnästä eroon ennen pohjoisen
pallonpuoliskon sadon valmistumista.
Lienee nytkin toimittu samoin, joten viennin määrä tulee laskemaan
kauden loppua kohti.
https://www.graincentral.com/markets/australias-oct-jun-wheat-exports-hit-17-58mt/

Metsäveljen vakiosaarna on urputtaa Usan täysmädästä pörssipelistä,
jota lähinnä edustavat Chicagon ja siihen muutama vuosi sitten
Kansasin pörssin yhdistelmä.
Tämä pelsepuupi on nimetty "CME Group" nimellä entisten "Chicago
mercantile exhance" ja "Kansas city board of trade" sijasta.

Linkin artikkelista selviää seikka jota jokin aika ihmettelin, - eli
miksi Minneapoliksen kevätvehnä katosi CME pelsepuupin sivulta.
Katosi siksi että Miamissa toimiva MIAX toimija osti Minneapoliksen
pelipaikan ja poisti sen kokonaan CME:n nykyään sähköisenä, eli
netin välityksellä tehdyn kaupanteon piiristä.

Artikkelissa eräs Usalainen kommentoi että kyseessä oli Daavid ja
Goljat taisto, jonka MIAX voitti.
Toisaalta mainitaan että Minneapoliksen pörssin päivittäinen vaihto
on kutistunut vähäiseksi, ja on ollut alimmillaam muutama tusina
futuuria päivässä, - eihän rahasta muita peluuttava CME tienaa
mitään noin vähäisellä nappikaupalla, joten hyvin jouti mennä ?
Pörssiin pelattaviksi asetettujen futuurien määräkin oli kutistunut
600 kappaleeseen.
Miksipä kutistus ? - metsäveli saarnaa että kevätvehnän laatuvaje
vie halut, ja - kel kevätvehnää on, se kevätvehnän kätkeköön.

MIAX siis jatkaa kevätvehnän parissa mutta ei pääse eroon ADM ja
Cargill viljajättien yksituumaisesta "Cargill Ardent Mils"
kompuksessa jauhavien myllyjen vaikutuksesta.
Tämä porukka tietenkin liimautuu mukaan vaikka jussien vastaiseen
ompeluseuraan.

Jonkin verran päästään eroon perusteettomasta spekuloimisesta , jota
on viljalti harrastettu CME:n peluuttamien SRW ja HRW vehnän kiusana.
Sitä moititaan ansaitusti "market making" hengestä, eli käytännössä
kurssien vedättämisestä ilman perusteltua syytä.
Moitetta muotoillaan lisää:
“There is no sense of commercial involvement, and for the product to
thrive, you need a commercially supported hedger, whether it’s the
end user or the elevator,” Nussmeier said.
Edellisen lainauksen sisällön voi tiivistää toteamukseen että
irti käytännön elämästä olevan menon sijasta markkinat tarvitsevat
vallitsevan todellisuuden ankkurikseen, - mikä löytyisi sieltä
missä viljan kanssa toimitaan.
Tuottajarievusta ei tietenkään mainittu mitään.

CME pelsepuupi näyttää katuneen Minneapoliksen menetystä, koskapa
järjesti käristysjuhlat ja kestitykset kevävehnän kuntokatsastuksen
yhteydessä, - tarkoituksena houkutella siihen osallistuneita noin
50 myllytoimintaa hoitavaa yritystä osallistumaan pikaisesti esiin
manatun CME Global Trading systeemin futuuripeliin.
Huonolla menestyksellä.
https://ukragroconsult.com/en/news/cmes-new-spring-wheat-contract-hits-bumps-due-to-low-volume/

soija syys 10,25 marras 10,47
maissi-----3,89 joulu 4,12
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
syys 5,07----4,97---5,71
joulu 5,29---5,21---5,92
maalis 5,47---5,40---6,11
touko 5,58----5,54---6,23
Pariisi vehnä
syys 195 joulu 195,50 maalis 201 touko 205,75
rapsi
marras 477,25 helmi 483 touko 484,50 elo 467,25
maissi
marras 190 maalis 196,25 kesä 199,50 elo 203

Usassa tilastoidaan erikseen "export inspection", eli laivauksiin
menevä vehnä kirjataan viikottain tilastoon.
Nämä julkaistaan muutama päivä ennen kauppatilastoa.
Nyt hälistiin ennätystason laivauksia jotka olivat peräti 946 000 tonnia.
Usan oman kulutuksen etunojan hoitaminen on kasannut myyty vaan ei vielä
laivattu osuuden kiusallisen suureksi, joten jossain vaiheessa on
pakko kiriä erotusta pienemmäksi.
---
Usan kevätvehnän korjuun edistymistä pitää seurata siitäkin syystä
että selviäisi mikä osuus ehditään saada varastoihin, joiden tasoa
USDA kyselee syyskuun alussa.

Elo 24. tasolla Usan kevätvehnästä oli korjattu 53 % osuus.
Suurin tuottaja P-Dakota oli tasolla 40 % , Minnesota 73 % ,
E-Dakota 84 % ja Montana 58 %.
Kevätvehnän kunto on pysynyt hyvänä muualla paitsi Montanassa, jossa
täydellisen kadon osuus on 14 % ja huonon 35 % sekä kohtalaisen
32 %.
Montanan kevätvehnän kylvöala oli 2,3 milj. acrea, P-Dakotassa 5 milj.
acrea, Minnesota 1,21 milj. ja E-Dakota 0,66 milj. acrea.
---
Soija syys 10,28 marras 10,49
maissi----3,87 joulu 4,09
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
syys 5,09-----4,92-- 5,66
joulu 5,31----5,17---5,89
maalis 5,49---5,37---6,09
touko 5,60----5,51---6,22
Pariisi vehnä
syys 195 joulu 195,25 maalis 201,50 touko 206
rapsi
marras 471,25 helmi 476,50 touko 479,25 elo 464,25
maissi
marras 190,75 maalis 197 kesä 200 elo 203

Sovecon arvioi Venäjän vehnän viennin jäävän heinä-elokuussa 36 %
vuodentakaisesta, eli nyt vietäisiin 4 milj. t. - vastaan 6 milj.t.
vuosi sitten.
Ukrainasta vietiin heinäkuussa 0,8 milj. t. , eikä vauhti voi
paljoakaan kasvaa laatuvajeen vuoksi.
Vuosi sitten vietiin noin 1,5 milj. t. ja elokuussa noin 2,2 milj. t.
EU:n viennissä on lähelle samaa tasoa oleva miinus.

Soija syys 10,27 marras 10,48
maissi-----3,82 joulu 4,06
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
syys 5,02-----4,86---5,51
joulu 5,24----5,15---5,76
maalis 5,42---5,34---5,97
touko 5,54----5,47---6,10
Pariisi vehnä
syys 192,50 joulu 194 maalis 200,75 touko 205,50
rapsi
marras 476 helmi 481,75 touko 482,75 elo 466
maissi
marras 189,50 maalis 196,25 kesä 199,75 elo 204

Viikolla 15-21.9. myytiin Usasta 579 800 t. vehnää ja laivattiin
1,005 milj. tonnia.
Kauden myynti kasvoi 12,1 milj. tonniin, josta laivaamatta 6,5 milj. t.
Myynti ylittää 2,23 milj. tonnilla vuodentakaisen, ja edustaa 50,8 %
osuutta USDAn vientiarviosta.
HRW vehnää oli myyty 5,02 milj, t. , mikä ylittää vuodentakaisen 2,63
milj. tonnilla, - laivaamaton määrä osuu samoin 2,63 milj. tonniin.
---
Maissin myynti väheni 17 800 t. kuluvan kauden laivauksiin, ja kasvoi
seuraavalle 2,089 milj. tonnia, - viikolla laivattiin 1,149 milj. t.
Kauden myynti on tasolla 70,47 milj. t. josta laivaamatta 3,88 milj.t.
Syyskuun alusta alkavan kauden myynti kasvoi 18,77 milj. tonniin.
---
Soijan myynti väheni 189 200 t. kuluvan, ja kasvoi seuraavan kauden
laivauksiin 1,372 milj. t. , - viikolla laivattiin 408 800 t.
Kauden myynti on tasolla 50,86 milj. t. josta laivaamatta 1,57 milj. t.
Syyskuun alusta alkavan kauden myynti kasvoi 7,22 milj. tonniin.
---
Usan vehnäkauppa jatkui edelleen vauhdilla, ja laivauksetkin ylsivät
hieman yli 1 milj. tonnin-
Laivauksissa näkyi jälleen piirre jossa hätäinen ostaja sai samalla
laivaukset järjestymääm.
Tämä näkyi nyt selvimmin kevätvehnän osalla jota on korjattu pari
viikkoa.
Kevätvehnää myytiin 132 000 tonnia ja laivattiin 218 000 t.
HRW vehnää myytiin 185 800 t. ja laivattiin 377 500 t.

WW vehnän osalla nähtiin ihme, eli Australia osti 55 000 t. , saattaa
kuitenkin olla että ausseissa on myyty vastaavaa laatua liikaa, ja
ostettu vehnä ei käykään Australiassa, vaan laivaus menee suoraan
muualle.
Muutenkin WW vehnän laivausten lista panee epäilemään että tässä
hoidetaan Australian laatuvajetta, - eli Indonesiaan laivattiin
107 100 tonnia , Filippiineille 62 000 t. ja E-Koreaan 105 000 t.
Muistellaan vaikka miten vähän Usan viljajätti Cargillin omistama
Grain Corp yhtiö sai ostetuksi vehnää, mikä sitten hääti metsäveljen
povaamaan vehnän vientiä kerettiläisen pieneksi.
---
Ranskan vehnäsadon ja sen viennin takistuksen mysteerit selviävät linkin
taulukon perusteella, joka on peräisin Ranskan hallinnon FraceAgriMer
virastolta, - taulukko kuvaa vehnäsadon valkuais pitoisuutta.
Esimerkiksi Pariisin pörssin laatuvaatimus futuuria vastaan toimitetusta
vehnästä on että sen tulee ylittää 11 % taso.

Kannattaa huomata että taulukko oli laadittu ovelasti tasolta jossa
91 % vehnästä oli korjattu, - loputhan likosivat pitkään sateissa.
Taulukon tolppien alla on ilmoitettu miltä % väliltä tolpat kuvaavat,
ja nämä parittaiset tolpat ilmoittavat erikseen pitkän ajan keskiarvon
ja uuden sadon prosenttiosuuden.
Eli ensimmäinen kertoo että 11 % tason alittavaa vehnää oli saatu uudesta
sadosta peräti 31 % , - vastaan pitkän ajan keskiarvo 17 %
Eli lähes kolmannes sadosta ei kelpaa myllyvehnänä vientiin eikä omaan
kulutukseen.
"Oli saatu" , - mutta sateisiin likoamaan jäänyt nostaa rehuvehnän
osuuden 40 % tasolle.
Seuraava tolppapari ilmaisee 11-11,5 % vehnän osuuden 38 % tasolle,
- mutta tätäkin pitää sepittää alemmaksi koska reuvehnää saatiin enemmän,
- mikä sitten painaa alemmaksi muiden osuuksia.
Loput tolpista ovat jo tämänkin sepustuksen mukaan aiempaa keskiarvoa
merkittävästi pienempiä, - mikä pudottaa potentiaalisen asiakasjoukon
huomattavan harvaksi.
Ranskan hallinnon lukuun tehty ja metsäveljen tulkinnalla pilattu
kuvaaja synkistää jonkin verran metsäveljen aiempaa arviota rehuvehnän
osuudesta.
Kannattaa vielä huomata että heikko hehtopainokin riittää viennin
esteeksi.
https://x.com/sizov_andre/status/1961089651424301326
---
soija syys 10,30 marras 10,48
maissi-----3,87 joulu 4,10 maalis 4,28
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
syys 5,11-----4,87---5,55
joulu 5,29----5,16---5,77
maalis 5,47---5,37---5,98
touko 5,57----5,50---6,12
Pariisi vehnä
syys 189,50 joulu 192,50 maalis 199,75 touko 204,75
rapsi
marras 465,50 helmi 472,25 touko 475,75 elo 463,25
maissi
marras 188,75 maalis 195,50 kesä 199,25 elo 203,50

Viikolla 8. vietiin EU:sta 244 938 t. tavallista vehnää, ja 103 905 t. durumia.
Tavallisen vehnän vienti kasvoi 2,177 milj. tonniin, - vastaan 4,154 milj. t.
vuosi sitten ja 5,658 milj. t. sitä edeltävällä.
Ranskan vienti puuttuu yhä tilastosta.

Eipä paljon viety muualtakaan, Saksan osuus viikon viennistä oli 69 998 t.
Romanian 35 585 t, ja Bulgarian 54 000 t.
---
Kanadan viljojen sadosta tehtiin alustava ennuste, joka perustuu heinäkuun
lopun tilanteeseen, ja tämä satelliittien mittausten, sateisuuden ja
lämpötilojen perusteella.
Ensimmäisestä linkistä löytyy kartta sateisuudesta, ja tämä millimetreinä
joko plussana tai miinuksena pitemmän ajan keskiarvosta, sekä alkaen
huhtikuun alusta.
Enimmäkseen on ollut kuivaa, mutta heinäkuun lopulla kasvusto oli vielä
keskimäärin kohtalaisen hyvässä kunnossa.

Kevätvehnää arvellaan saatavan 25,99 milj. t. jossa 2 % miinus vuosi sitten
saatuun satoon.
Durumia saataisiin 6,07 milj. t. jossa 4,7 % miinus.
Syysvehnää saataisiin 3,47 milj. t. jossa 14,3 % plussaa.

https://www150.statcan.gc.ca/n1/daily-quotidien/250828/dq250828c-eng.htm
taulukkomuodossa.
https://www150.statcan.gc.ca/n1/daily-quotidien/250828/t001c-eng.htm
---

soija syys 10,36 marras 10,53
maissi-----3,98 joulu 4,20 maalis 4,37
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
syys 5,16----4,92---5,59
joulu 5,33---5,19---5,80
maalis 5,51--5,40---5,99
touko 5,62---5,54---6,13
Pariisi vehnä
syys 191,50 joulu 194 maalis 201 touko 206
rapsi
marras 462,50 helmi 469 touko 472,75 elo 460,75
maissi
marras 462,50 helmi 469 touko 472,75 elo 460,75

Viikolla 3. vietiin Kanadasta 318 200 t. tavallista vehnää, ja32 200 t.
durumia, - edellisen viikon numerot olivat 374 200 ja 64 400 t.
Kauden vienti kasvoi 1,03 milj. tonniin, mikä vastaa vuodentakaista
tasoa.

Omaa kulutusta on nyt karttunut huomattavan vähän, - vain 284 400
tonnia, vastaan 439 700 tonnia vuosi sitten.
Suuri ero kielii myllyvehnän puutteesta, jota tilastoinnin piirissä oleva
kulutus suurelta osin on.
Tuottajien toimituksissa alkupään varastoihin on myös näkyvissä miinusta
vuodentakaiseen, - tähän mennessä on toimitettu 537 700 t. - vastaan
818 100 t. vuosi sitten.
Jonkin verran vehnää on jo korjattu, josta syysvehnän osuus on vielä
merkittävä.
---

Australiassa oli elo 31. pakkasta laajalti NSW:n ja Queenslandinkin
puolella.
Kovin pakkanen osui NSW:n pohjoisosaan jossa ilman lämpötila painui
paikoin miinus 3,5 asteeseen.
Tosin nämä osuivat hieman ohi tuotannon painopisteestä, mutta kyllä
tähkällä olevaa vehnääkin jäi alle.
Muualla lämpötila oli enimmäkseen nollan tuntumassa, mikä tietää
muutaman asteen pakkasta kasvustossa.
Aiemmat vastaavat pakkaset olivat elokuun 17 päivän hujakalla.
---
Usan pörssit olivat maanantaina kiinni.
Pariisissa pelättiin oikean vehnän toimitusta syyskuun futuuria
vastaan.
Pariisi vehnä
syys 187 joulu 191,75 maalis 198,75 touko 203,75
rapsi
marras 467,25 helmi 474 touko 477 elo 464
maissi
marras 187,50 maalis 193,75 kesä 198,25 elo 202,50

ABARES arvioi Australian kasvamassa olevaa vehnäsatoa 33,8 milj. tonniin.
Abaresin aiempi arvio oli kesäkuussa 30,6 milj.t. , - nykyisen arvion
mukainen sato jäisi silti hieman viimeksi saatua pienemmäksi.

Australiassa oli jälleen pakkasta NSW:n alueella jossa kasvuston lämpötila
saattoi pudota muutamaan pakkasasteeseen.
Australian markkinapuheissa ei pakkasista kerrota mitään, mutta selvää
on että ilman satomiinusta ei olla selvitty.
Metsäveljen harmiksi erinomaisen kätevä sääsivu ei enää toimi, ja
uusien käyttö on vielä opettelua.
---
Venäjällä sateisuus vie kevätvehnän laatua rehuksi ja varsinkin Siperian
alueen kevätvehnästä tarjotaan kolmanneksen huonompaa hintaa.
Lähempänä kuluttajia olevasta vehnästä tarjotaan Venäjän käyttöön lähes
samaa kuin millä viejät sitä houkuttelevat.
Viennin ei ennusteta vielä nousevan elokuun lukemista, vaan 3-4 milj.
tonnin vienti jäisi 15 -2 milj. t. vuodentakaisesta.
---
Linkistä löytyy kuvaaja Chicagossa pellattavan SRW vehnän short asemista,
sekä punaisella merkitty futuuripelin hintakäyrä.
Kyseessä on viljajättien rahastojen kepulipeli joka on jatkunut peräti 165
viikkoa yhtä soittoa alkaen vuoden 2022 kesäkuulta.
Kuten näkyy,- ovat hinnat seuranneet orjana ylhäältä annettua määräystä.
Määräys se on siksi että alenevien hintojen esteeksi asettuja menettää
varmimmin rahansa.
https://x.com/RoryDeverell/status/1959919828690432238

Käytännön hintataso elää jo toisessa todellisuudessa, mutta ei vielä
ole tehnyt pesäeroa ruokahuollon katastrofiin johtavasta sirkuksesta.
Eipä silti, - tulee se muutenkin vaikka muuta yritettäisiin.
---
Muutama kuukausi sitten oli tiedonpimityksen puolella artikkeli jossa
erästä professoria haastateltiin planeetan väestömäärän kasvun ongelmista.
Proffa uskoi väestön kasvun ongelma on jo eräässä mielessä ratkaistu,
mutta ratkaisukeinon avaaminen jäi toteamukseen että ennemmin tai
myöhemmin väestön määrä tulee laskemaan.

Niinhän se sen tekeekin mutta miksi, - sitäpä ei tullut mieleen selittää.
Ruokahuollonkin tilaa käsiteltiin, ja siitä proffa saneli että eipä
huolta, - selvitään samoilla keinoin kuin on selvitty tähänkin asti.
Mitähän ne keinot mahtoivat olla, - sepä jäi kokonaan käsittelemättä,
- eikä mitään kysymystä itänyt siitä puolesta että vieläkö ne vanhat
keinot tehoaisivat taikka riittäisivät.
"Meidän pitää vain globaalina yhteiskuntana keksiä keinot, miten me
tulemme toimeen vielä jonkin verran kasvavan väestön kanssa", - väisteli
proffa.

Poffa oli tietenkin täysin pihalla rumasta tilanteesta, ja on autuaasti
unohtanut "kasvun rajat" raporttien manaaman synkän tulevaisuuden.
Metsäveli asiaa pyöritellyt aiemmissa katsauksissa ja päätynyt kokonaan
toiselle kannalle proffan näkemyksistä.
Pihalla olevan proffan sepustusta pitäisi jaksaa ruotia enemmänkin,
mutta jääköön toiseen kertaan taikka unohdukseen.
"Pimeys meitä jo saartaa" - tuli mieleen proffan muistakin näkemyksistä.
---
soija syys 10,25 marras 10,40
maissi-----4,03 joulu 4,23
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
syys 5,13-----4,83---5,54
joulu 5,28----5,11---5,74
maalis 5,45---5,32---5,95
touko 5,54----5,46---6,09
Pariisi vehnä
syys 183 joulu 190 maalis 197,50 touko 202,75
rapsi
marras 469 helmi 475,50 touko 478 elo 463,25
maissi
marras 186 maalis 192,50 kesä 197,25 elo 201,50

Voisit vähitellen lopetella paskapuhees,kun ei noilla ole vaikutusta yhtään mihinkään

Argentiinan seuraava vehnäsato kylvettiin ajoissa ja sen orastumisessa
ei ollut vaikeuksia , joten markkinapuheissa kehutaan vehnää erinomaiseksi.
Sitä se ei enää ole sademäärien oltua viimeisten kahden viikon aikana
80 -150 milliä.
Suuret kylvöalat ovat tulvien alla ja oraat tuhoutuvat hapen puutteeseen.
Linkin video on kuvattu ennen viikonlopun sateita, joita tuli noin 35-60
milliä.
Tasaiset maisemat ovat saaneet kuukaudessa 150-200 milliä vettä, ja
samaa tasoa olevia sademääriä löytyy lajalti muualtakin Argentiinaa.
https://x.com/LuchoBugallo/status/1962604882528989661
https://x.com/BichosdeCampo/status/1962634854283022635
https://x.com/PatriciaG9dj/status/1962657836510388602

Linkkien teksteissä mainittu "9 de Julio" ei tarkoita päivämäärää, vaan
nimeä käytetään eräästä Buenos-Airesin niemimaalla sijaitsevasta
paikkakunnasta, joka osuu niemimaan vehnäntuotannon painopisteen
hujakalle, - linkistä löytyy sen sijainti.
https://es.wikipedia.org/wiki/9_de_Julio_(Buenos_Aires)
---
soija syys 10,16 marras 10,31
maissi----3,97 joulu 4,18
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
syys 5,04-----4,82---5,53
joulu 5,22----5,10---5,73
maalis 5,38---5,30---5,93
touko 5,48---5,44---6,07
Pariisi vehnä
syys 182,25 joulu 190,25 maalis 197,75 touko 202,75
rapsi
marras 464,50 helmi 470,50 touko 473,50 elo 460,50
maissi
marras 187 maalis 193,50 kesä 199 elo 201,50

Weekly weather and crop bulletin kertoo että elo 31. päätyneellä
viikolla länsi-Australiassa miinus 2 asteen halla saattoi hieman puraista
rypsiä, mutta vehnä oli vasta liittymässä eikä vahinkoa syntynyt.
Tämän tiedonsirun kirjaaminen on hyödyksi seuraavien hallojen taikka
pakkasten vaikutuksen arvioimisessa.
Etelä-Australiassa ja Viktoriassa vehnän kerrotaan olevan vielä
oraiden vahvistumisen vaiheeessa.
Pohjoisen NSW:n ja Queenslandin vehnä alkaa olla jo bulletinin mukaan
tähkällä.
Bulletin arvioi että äskettäiset pakkaset eivät ole merkittävästi
haitanneet.

Australiassa on harrastusta suorittaa vehnän kylvöja erittäin
aikaisin alueilla jossa on lihan ja maidon tuotantoa.
Eräs tällainen tapaus oli noin kuukausi sitten tähkällä, mutta sitten
satoi paksu kerros märkää lunta joten vehnä päätyi karjan syötäväksi.
Samalla alueella oli äskettäin ilman lämpötilakin 3-4 astetta pakkasella,
joten jyviä ei saada myöhemminkään kylvetyistä.
Eipä haittaa mitään koska kylvöt oli tehty karjanrehun saamiseksi.
---
Usan kevätvehnästä oli elo 31. tasolla korjattu 72 % osuus kylvöistä.
Mahtituottaja P-dakota oli vasta 62 % tasolla, Minnesota 89 %,
E-Dakota 91 5 ja Montana 73 %.
Näiden prosenttien kirjaamisesta on hyötyä seuraavan varastoraportin
katsastuksen yhteydessä.
---
soija syys 10,12 marras 10,33
maissi-----3,99 joulu 4,20
vehnäfutuurit
-----chicago Kansas Minneapolis
syys 5,02----4,79----5,49
joulu 5,20---5,07----5,70
maalis 5,36---5,27---5,91
touko 5,47----5,41---6,04
Pariisi vehnä
syys 182,25 joulu 189,75 maalis 196,50 touko 201,25
rapsi
marras 461,25 helmi 468,25 touko 470,50 elo 460
maissi
marras 186,25 maalis 193 kesä 197,75 elo 200

Viikolla 22-28.8. myytiin Usasta 313 000 t. vehnää ja laivattiin 890 600 t.
Kauden myynti kasvoi 12,41 milj. tonniin, josta laivaamatta 5,92 milj. t.
Myynti ylittää 2,3 milj. tonnilla vauodentakaisen, ja edustaa 52,1 %
osuutta 23,81 milj. tonnin vientiarviosta.
Ylitys osuu nyt kokonaan 2,67 milj. tonnin määrällä HRW vehnään, - muilla
on vaihtelevia määriä miinusta.
---
Maissin myynti vaheni kuluvan kauden laivauksiin 280 900 tonnilla, ja kasvoi
seuraavalle 2,117 milj. tonnia, - viikolla laivattiin 1,741 milj. tonnia.
Kuluvan kauden 70,1 milj. tonnin myynnistä jäi vielä laivaamatta 1,86 milj. t.
Seuraavan kauden myynti kasvoi 20,89 milj. tonniin.
Laivaamaton määrä saataisiin 2 milj. tonnin viikottaisilla laivauksilla
kohti horisonttia marraskuun puolivälissä, - käytännössä joku onneton
joutuu odottamaan päälle puoli vuotta.
---
Soijan myynti väheni hieman kuluvan kauden laivauksiin, ja kasvoi syyskuun
alusta alkavalle 818 500 tonnia, - viikolla laivattiin 457 000 tonnia.
Soijan myynti väheni 50,84 milj. tonniin, josta laivaamatta 1,09 milj. t.
Seuraavan kauden myyntiä on karttunut 8,04 milj. tonnia.
---
Usan vehnäkaupassa näkyy Nigerian vaikeus saada Venäjältä ja EU:sta vehnää.
Nyt ostettiin ufomiehiltä 117 100 t. HRW vehnää ja 41 100 tonnin laivauskin
saatiin.
Ecuador sai ostetuksi ufomiehiltä 24 300 t. HRW vehnää ja Etelä-Afrikkaan
myytiin ja samalla laivattiin 33 400 t. HRW vehnää , - ufomiesten HRW
vehnän potti väheni viikolla peräti 193 700 tonnilla.
Kevätvehnää myytiin vain 53 400 tonnia, mutta suoraan puimureista vietiin
274 300 tonnia.
Viikon myyntilistan ykkönen oli Nigeria 117 100 tonnilla, ja laivausten
kärjessä oli Meksiko 208 600 tonnilla.
---
Kanadan vehnän vienti jäi viikolla 4. vain 205 900 tonniin.
Tuottajien toimitukset pompsahtivat vehnän korjuun aloittamisen myötä
662 200 tonniin, eli kolminkertaiseksi edelliseen viikkoon verraten.
Uuden sadon tultua saataville myös Kanadan oma tilastoinnin kattama
kulutus kasvoi 102 800 tonniin.
---
Länsi-Australiaan on kehittymässä hallaan taikka pakkasta syys 8. hujakalla.
Metsäveljen ennusteet ovat nyt huonolla pohjalla koska kätevä sääsivusto
katosi.
Kuitenkin rukkaskurssin mukaan ensi viikon lopulla saattaisi pakastaa
ausseissa pahemmin.
---
soija syys 10,06 marras 10,26
maissi ----3,97 joulu 4,18
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
syys 5,01-----4,81--- 5,45
joulu 5,19----5,04--- 5,66
maalis 5,35---5,25---5,87
touko 5,46----5,39---6,01
Pariisi vehnä
syys 183,75 joulu 189 maalis 196 touko 201,50
rapsi
marras 461,25 helmi 468,50 touko 471,25 elo 463,50
maissi
marras 186 maalis 192,50 kesä 197,50 elo 199,75

Viikolla 9. vietiin EU:sta 332 118 t. tavallista vehnää 69 492 t. durumia.
Kauden vienti kasvoi tavallisen osalta 2,57 milj. tonniin, - vastaan
4,59 vuosi sitten ja 5,65 milj. t. sitä edeltävällä.
Ranskan tiedot puuttuvat yhä tilastosta, - arvataan että ne lisäämällä
EU:n vienti on 3 milj. tonnin hujakalla, - mutta tavallista on tuotu
0,8 milj. t. mikä miinustaa vehnän nettoviennin noin 2,5 milj. tonniin.

Sateiden alle jäänyt Liettua on vienyt 150 000 t. jotain laatua vehnää,
naapurimaa Latvia 227 407 tonnia, Puola 164 141 t. ja Saksa 297 411 tonnia.
Kärjessä on Romania 1,46 milj. tonnin viennillä.

Ohran vienti on tasolla 1,59 milj. tonnia, - Ranskan vienti puuttuu tästäkin.
Määrässä on vuodentakaiseen plussaa 21 %.
Ohran viennin ykkösenä on Romania 1,28 milj. t. , toisena Bulgaria 144 010 t.
---
Pakistanissa tulvat ovat peittäneet laajalti peltoja ja noin miljoona
asukasta on joutunut siirtymään evakkoon.
Kesäsatoja on tuhoutunut ja karjaa hukkunut, mutta lisäksi viljavarastoja
on tuhoutunut.
Eräs arvio on että noin 30 % viimeksi saadun vehnäsadon varastoista
on menetetty ja että vehnän tuontitarve kasvaa vastaavasti, - sekä lisää
kun vehtuotivehnällä korvataan muiden ruokakasvien menetystä.
Vehnän tuontitarvetta oli jo ennestään, - vaikka Pakistanin hallinto
oli vielä elokuun lopulla sillä kannalla että tuontia ei tarvita.
Tilanne pahenee vielä lisää koska sateita on tulossa lisää.
---
Linkin artikkeli käsittelee Kazakhstanin uuden vehnäsadon laatuvajetta,
mutta samalla selviää lisää Venäjänkin kevätvehnän laadusta koska
ne ovat olleet samoissa säissä, - taikka vieläkin huonommissa.
Kazakhstanin Grain union julkaisi viikko sitten tiedotteen jossa valitettiin
vehnän laadun jäämistä odotettua huonommaksi.
Vehnän sadonkorjuun alkupään osalta valkuainen on pudonnut 11-12 % tasolle,
- gluteenin osuus valkuaisesta on jäänyt 14-17 % tasolle, ja tavanomaista
suurempi osuus on neljännen ja viidennen luokan vehnää.
Sadonkorjuu on myöhästynyt sääolojen vuoksi noin 7-10 päivää ja syyskuun
alussa oli käyty läpi vasta 28,5 % viljojen kylvöalasta.

Korjatun vehnän osuus sen kylvöaloista on pienempi ja arvaan sen 20-25 %
tasolle.
https://ukragroconsult.com/en/news/kazakhstan-wheat-quality-below-expectations-but-yields-remain-high/

soija syys 10,13 marras 10,34
maissi-----4,03 joulu 4,21
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
syys 5,05----4,92---5,56
joulu 5,42---5,17---5,76
maalis 5,41--5,37---5,97
touko 5,52---5,51---6,10
Pariisin huumoripörssissä syyskuun futuuri putosi peräti 10,5 euroa
tonnilta, ja syynä oli pelko että hätäisesti 11 % vehnää toimitetaan
suuret määrät futuureita vastaan.
Toisaalta peli on mädätetty futuurien asettajien ja rahastojen sopupeliksi
jossa kumpikaan ei häviä pelissä.
Pariisi vehnä
syys 173 joulu 191 maalis 197,50 touko 202,5
rapsi
marras 460 helmi 466,75 touko 468 elo 457,50
maissi
marras 186,50 maalis 193 kkesä 198 elo 200,25

Jatketaan vielä erään professorin näkemysten parissa koskien planeetan
väestönkasvua.
Näkemykset julkaistiin Helsinngin Sanomissa , - alla linkki artikkeliin josta
näkeen otsikon lisäksi vain alkua, - loput näkyy vain tilaajille.
https://www.hs.fi/maailma/art-2000010930571.html

Metsäveli ehti lukea artikkelin ennenkuin se siirtyi maksumuurin taakse,
ja seuraavaksi siitä muistinvaraisesti kommentointia.
Proffa ei kertonut mitään niistä vanhoista keinoista joilla noin
10,5 miljardiin kasvava väestö tulee toimeen.

"Meidän pitää vain globaalina yhteiskuntana keksiä keinot, miten me
tulemme toimeen vielä jonkin verran kasvavan väestön kanssa", - väisteli
proffa.
Väistely pitää nyt ymmärtää siten että proffalta ovat keinot lopussa, - mutta
avuksi otetaan ongelman vaatimien keinojen keksimisen ulkoistus "hemmoille".
Ihan niikuin edellisen vinkupissis hallituksen aikana täällä täällä Suomessa.
Tehtiin komeita ja "vastuullisia" päätöksiä tuosta tai tästä, ja tämä
sillä uskon varmuudella että "kyllä ne hemmot sen hoitaa kun me käsketään".

Proffa perusteli omaa toiveikkuuttaan pilkkaamalla "vastarannan kiiskejä", -
sanelemalla että aiemmat ennusteet nälänhädistä ja massavaelluksista ja
niin edespäin, - eivät ole toteutuneet.

Ihanko totta ? - ihmettelee metsäveli-riepu jonka pitkä ja vihainen muisti
todistaa planeetan kantokyvyn ja resurssipohjan rapautumisen vuoksi
tapahtuneista myllerryksistä.
Kuten sodista, nälänhädistä, kansanmurhista, yhteiskuntien tuhoutumisista
ja väestöjen liikkeistä.
Eikä olla nähty vielä mitään.
Proffa taas on vielä kommunistien alkeistasolla: "Kysymyshän on pikemminkin
siitä, miten me jaamme kaiken tämän, mitä maapallolla on".

Ei anneta asian häiritä vaan aloitetaan vanhasta keinosta joka on
tehokkuudeltaan ykköstilalla tähän asti selvinneen apinansuvun kannalta
katsoen.
Sehän on Kiinan "yhden lapsen" politiikka, joka aloitettiin noin
60 vuotta sitten.
Kiinan toimien alkamisen syynä lienee "Population Bomb" kirjan julkaisu
vuodella 1968, vaikka väestökasvun haitallisuutta oli pidetty esillä
aiemminkin.
Vaikka kampanja vaikutti vain noin 34 % osuuteen Kiinan väestöstä, niin
se ja muut tekijät ovat suuresti hillinnneet väestön kasvua, - ja nyt
ennustetaan että Kiinan väestö alkaa vähin erin laskea.

Kiinan tähän saakka kasvanut väestö on vaatinut valtavan osuuden
planeetalla tuotetusta ruuasta, - Kiinan oman kasvaneen tuotannon
kokonaan ja lisänä suuren määrän tuontia, eli muualla tuotettua.
Ja tämä siitä huolimatta että yhden lapsen politikka vähensi syöjien
määrää noin 250-300 miljoonalla, jotka siis muutoin olisivat nyt jakamassa
planeetan vähiä eväitä.

Kun proffa näkee että vanhat keinot riittävät, niin missä aloitetaan
seuraava yhden lapsen kampanja, - Nigeriassako tai muualla Afrikassa ?
Jääpi aloittamatta arvelee metsäveli.
Käyn vähin erin läpi muitakin vanhoja keinoja, - joista ei kannata ihmeitä
odottaa.
---
soija syys 10,11 marras 10,30
maissi-----4,01 joulu 4,19
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
syys 5,00-----4,87---5,52
joulu 5,19----5,09---5,74
maalis 5,36---5,30---5,93
touko 5,48----5,43---6,07
Pariisi vehnä
syys 170,25 joulu 188,75 maalis 195,25 touko 200,25
rapsi
marras 464,50 helmi 470,50 touko 471,75 elo 460
maissi
marras 185,75 maalis 192,50 kesä 196,50 elo 200,25

Kanadassa julkaistiin viljojen varastotiedot elo 31. tasolta, jolloin
edellinen kausi päättyi.
Vehnän osalta viennin ennätys veti varastot 22,1 % alemmaksi vuosi
sitten olleista.
Kaikkiaan varastoissa oli 4,1 milj. t. vehnää, joka jakaantui tuottajien
ja kaupallisten osalta 1,7 ja 2,4 milj. tonniin.
Kaupallisten miinus oli 10,1 % ja tuottajien peräti 34 %.
Varastomäärä jakaantuu edelleen durum ja tavallisen vehnän osiin niin
että durumia oli 0,496 milj. t. ja tavallista 3,6 milj. tonnia.
Tavallinenkin jakaantuu kevät ja syysvehniin, mutta niistä ei julkaista
erottelua, - eikä myöskään erotella rehuvehnää erilleen.

Rypsin kova menekki Kanadan omaan käyttöön sekä vientiin laski sen
varastot 1,6 milj. tonniin, josta kaupallisissa 1,2 milj. t. ja
tuottajilla 0,378 milj. tonnia.
Kaupallisten miinus oli 37,9 % ja tuottajien 70,1 %. , - näiden yhteinen
miinus oli 50,5 %.

Miksipä näin pääsi käymään?
Kanadassa on heitetty vanha värssy heikosta kysynnästä hatelikkoon, ja
vähää vaille värssykirjakin lensi perässä.
Sensijaan päästellään että vehnän vienti kasvoi 15,4 % ja että se tapahtui
vahvan globaalin kysynnnän vaikutuksesta.

Rypsin osalta Kanadan oma käyttö kasvoi ennätykseen, - siihen riitti 3,4 %
käytön lisäys joka päätyi 11,4 milj. tonniin.
Rypsin vienti kasvoi 9,3 milj. tonniin, jossa plussaa edelliseen 39,7 %
Tässäkin myönnetään ankara kysyntä vientiin.

Metsäveljen kommentti edelliseen on että kysyntä olisi riittänyt paljon
suurempaan vientiin, - mutta myytävä pääsi ikävästi loppumaan.

https://www150.statcan.gc.ca/n1/daily-quotidien/250909/dq250909a-eng.htm
taulukkomuodossa:
https://www150.statcan.gc.ca/n1/daily-quotidien/250909/t001a-eng.htm
---
Alkaneen kauden värssyt ovat markkinapuheissa entiset, - kysyntää puuttuu
ja hintojen lasku on tämän seurauksena.
Mistähän markkinahemmot kysynnän puutteen tietävät ?.
Eivätpä mistään, ja tämä johtuu siitä että kysyntä ja tarve on ostajien
varjelema tieto, eikä sitä paljasteta kunnolla edes ostotarjouksissa.
Toisaalla planeetan myyjäpuolella ovat tuppisuina viljajätit, joiden
intresseissä on piilottaa todellinen kysyntä vehnän hankintahintoja
nostamasta.
Piilossa julkisuudesta käydään keskusteluja "hyvässä hengessä" ostajien
kanssa, ja varoitetaan tarvittaessa tekemästä ostotarjousta tyhjiltä
markkinoilta, jollainen toimi nostaisi vain hintoja eikä auttaisi
millään tavalla ostajaa.

Tähän liittyy merkillinen viritelmä eli USAn ufomiehet, joiden tarpeellisuus
markkinoilla saattaa olla ihmettelyn aihe.
Miten voi olla kenellekään hyötyä yhdelle ylimääräiselle toimijalle,
joka vetää voittoja kaupoista jotka viljajätit voisivat vallan hyvin
itsekin hoitaa ?
Kuka myy ufomiehille ? - kylläpä kyseessä ovat viljajätit, ja tämän voi
päätellä mahtikokoisista määristä jotka ilmenevät USDAn kauppatilastoista.
Mitkään ufomiesten omat ostomiehet eivät niitä onnistuisi haalimaan
kasaan.
Nykyisenlainen viljakauppa voi toimia vain menetelmällä jossa kaupat
tehdään ennalta tiedettyjen laivausten ajankohdan mukaan, ja tämä monista
hyvistä syistä johtuen.
Kuitenkin moni ostaja ilmaantuu hätäisenä ostajana markkinoille ja
vaatii vehnää hetimiten ja sassiin.
Herättäisi muissa ostajissa kiukkua ja korvausvaatimuksia jos näille
tyrkättäisiin sovittu laivaus vaikka sitä jo itsekin hartaasti odotellaan.
Tässä tilanteessa viljajätti ottaa yhteyttä hyvin tuntemiinsa ufomiesten
joukkoon, ja hätäinen ostaja saa lisähinnalla laivauksen ja usein samalla
viikolla, - kuten on nähty metsäveljen vahtimalla kauppatilaston sivulla.
Ufomiesten operaatiot osuvat usein harvemmin USAn kaupoissa nähtyihin
ostajiin, ja lisääntyvät muutoinkin ranttalia vaille pulan aikoina,
- laatuvajekin näkyy riittävän tähän.
Monista syistä johtuen ufomiesten toiminta on ollut varsin vauhdikasta
viime kevään ja alkaneen kaudenkin puolella.
Jossain määrin tätä seikkaa voi pitää mittarinakin todellisen kysynnän
määrästä.
---
soija syys 10,05 marras 10,25
maissi-----3,98 joulu 4,17
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
syys 4,95-----4,85---5,48
joulu 5,15----5,06---5,69
maalis 5,32---5,27---5,89
touko 5,43----5,41---6,03
Pariisi vehnä
joulu 188 maalis 195 touko 199,75 syys 206
rapsi
marras 467,75 helmi 472,50 touko 473,25 elo 461
maissi
marras 185,25 maalis 192 kesä 197 elo 199

Viikolla 29.8.-4.9. myytiin Usasta 305 400 t. vehnää, ja laivattiin 356 500 t.
Kauden myynti kasvoi 12,72 milj. tonniin, josta laivaamatta 5,87 milj. t.
Myynti ylittää 2,1 milj. tonnilla vuodentakaisen, ja edustaa 53,4 % osuutta
vientiarviosta.
---
Maissia myytiin alkaneen kauden puolella 539 900 t. ja laivattiin 687 300 t.
Elo 31. päättyneen kauden laivaukset päätyivät 69,081 milj.tonniin, mutta
laivaamatta jäi 1,169 milj. tonnia, -mikä siirtyi alkaneen kauden huoleksi.
Uusi kausi alkoi 21,914 milj. tonnin vastuilla, jotka ovat lähes kokonaan
laivaamatta.
Jos arvataan että alkaneella kaudella viedään samantasoinen määrä maissia,
- niin ennakkoon myyty on siitä jo noin 30 % .
---
Soijan vanha kausi päätyi 50,105 milj. tonnin laivauksiin, ja lisäksi
767 000 tonnin laivaukset siirtyivät alkaneen kauden huoleksi.
Uuden kauden vastuut ovat karttuneet 9,12 milj. tonniin.
---
Usan vehnäkaupan ja laivausten kiri löi pahasti hapoille, ja molemmat
päätyivät enemmän kestävälle tasolle.
Myyntejä tulisi hillitä enemmänkin, koska viimeisimmän viikon tasoisena
ne johtaisivat 24,7 milj. tonnin vientiin, mikä ei olisi terveellistä
Usan ruokahuollon kannaltakaan.
---
Huomenna julkaistaan uudet raportit ja aloitan uuden katsausletkan.
---
soija syys 10,15 marras 10,34
maissi-----3,99 joulu 4,19
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
syys 5,03-----4,87---5,50
joulu 5,21----5,10---5,71
maalis 5,38---5,30---5,91
touko 5,49----5,44---6,04

Pariisin huumoripörssissä joulukuun futuureita on pelattavana peräti
400 000 kappaletta.
Kun yksi futuuri on kooltaan 50 tonnia, niin pelattavana on 20 miljoonaa
tonnia mielikuvitusvehnää, - ja nämä pelkästään joulukuun futuureina.
Määrä on siksi iso että Ranskan kesällä saadusta sadosta on joulukuussa
jäljellä vähemmäm myllylaatuista vehnää kuin on futuureiden mielikuvitusta.
Nykyisellään pelillä on vain nimellisesti tekemistä oikean vehnän kanssa,
ja peli sisältää vain eri positioiden riskejä tai voiton toiveita.
Mitään tasa-arvoa ei peliin osallistuvie kesken ole, ja tämä koska
riskien kestäminen on erilainen.
Viljajättien shorttaajilla ei käytännössä ole lainkaan riskiä, eli
pappa maksaa tappiot.
Joltain pienemmältä viedään vaikka talo ja tavarat riskin lauetessa käsiin.
---
Pariisi vehnä
joulu 189,50 maalis 195,50 touko 200,50 syys 206,50
rapsi
marras 466,50 helmi 470,75 touko 471,75 elo 460,25
maissi
marras 185,50 maalis 191,75 kesä 197 elo 199

Pientä kausivaihtelua. Edellenkin hinnasta puuttuu puolet.