Ette kykene ymmärtämään muita ihmisiä , koska teillä ei oo empatiaa tai ymmärrystä ihmisiä kohtaan, teillä ei oo elämänkokemusta, jonka kautta ymmärtäisitte ihmisiä.
Moni mies kasvatettiin, että miehen pitää olla juro ja kylmä, vahva ja sotilas, mutta todellinen sotilas ei kiusaisi tai halventaisi muita ihmisiä netissä, se on raukkamaista, ja kertoo ihmisestä enemmän.
Moni nainen vaan hakee hyväksyntää seksistä, tai suhteista, teillä on paljon traumoja ongelmia, suhtaudutte miehiin heti sen kammottavimman esimerkin kautta, olette pelokkaita ja tiedätte, että ette voi luottaa miehiin.
Minäkin synnyin tähän maailmaan, mut kasvatettiin homofobiseksi ja ennakkoluuloiseksi, mutta tapasin ihmisiä, jo hyvin nuorena, ja opin aika pian pois noista arvoista.
Seuraavaksi ympäristön ja rajallisen tietoni takia päädyin tyypilliseksi r/niceguys "kiva mieheksi", mutta pian opin, että sekin oli vain tiedon puutetta.
Incel kanin kolonkin kävin läpi, ulkonäkö on vain puolet viehätysvoimasta, olet itse vastuussa siitä toisesta puolesta, ja mitä vähemmän katkeruutta ja negatiivista energiaa pidät sisälläsi, sitä enemmän houkutat hyvää puoleesi.
Ainoa mitä en koskaan oppinut, on miten hallitaan tunteita. Kun rakastan, ja tunnen, niin se yltyy myrskyksi, joka johtaa helposti siihen, että tuhoan kaikki ihmissuhteet tieltäni, tämän yhden ihmissuhteen vuoksi.
Mutta olen saanut uutta viisauden ja ymmärryksen voimaa, ehkä hallinta keinoni ovat vain väärät, ehkä minun pitäisi vain löytää ihmisiä, jotka edes väliaikaisesti tyydyttävät rakkauden tarpeeni, enne kuin etsin sitä suurta "oikeaa" rakkautta.
Tällä tavoin voin taata, että minusta ei tule vainoajaa tai stalkkeria, ja olla turvallisempi. En mä kyllä kiinny ihmisiin sillei takertuvasti ,jos heissä ei oo jotain erityislaatuista, kiinnyn vaa tosi harvaan niin vahvasti.
Taito jonka minä opin muutamia vuosia sitten oli ,että kaikki ihmiset eivät ole rakkauteni arvoisia, ja hyperfixaatiot voi nopeasti tuhota, kun miettii miten epäsopiva kyseinen ihminen on minulle.
Yksi ongelma tässä strategiassa on, minun hyvä ja positiivinen energia, "aito minä" manifestoituu vain rakkaudesta/tunteestani ihmistä kohtaan, joka ei oletettavasti halua olla tekemisissä.
Ja sitä tunnetta on vaikea ylläpitää ilman harhakuvitelmaa minun ja kaivattuni romanssista, kun se tunne kaikkoaa, niin kaikki tää kaunis kuolee minussa, ja minusta tulee tyhjä kuori. Mutta haluaisin kyetä manifestoimaan tätä energiaa pidempään, koska olen kehittynyt todella paljon ja muodostanut uusia ystävyyssuhteita, tämän energian ansioista.
Ihmiset rakastaa mua tällaisena, ja haluan olla tällainen, ei vain ole "kykyä" yksin. Auttakaa minua, niin jaan elämänviisautta, ja neuvoja teille.
Moni mies kasvatettiin, että miehen pitää olla juro ja kylmä, vahva ja sotilas, mutta todellinen sotilas ei kiusaisi tai halventaisi muita ihmisiä netissä, se on raukkamaista, ja kertoo ihmisestä enemmän.
Moni nainen vaan hakee hyväksyntää seksistä, tai suhteista, teillä on paljon traumoja ongelmia, suhtaudutte miehiin heti sen kammottavimman esimerkin kautta, olette pelokkaita ja tiedätte, että ette voi luottaa miehiin.
Minäkin synnyin tähän maailmaan, mut kasvatettiin homofobiseksi ja ennakkoluuloiseksi, mutta tapasin ihmisiä, jo hyvin nuorena, ja opin aika pian pois noista arvoista.
Seuraavaksi ympäristön ja rajallisen tietoni takia päädyin tyypilliseksi r/niceguys "kiva mieheksi", mutta pian opin, että sekin oli vain tiedon puutetta.
Incel kanin kolonkin kävin läpi, ulkonäkö on vain puolet viehätysvoimasta, olet itse vastuussa siitä toisesta puolesta, ja mitä vähemmän katkeruutta ja negatiivista energiaa pidät sisälläsi, sitä enemmän houkutat hyvää puoleesi.
Ainoa mitä en koskaan oppinut, on miten hallitaan tunteita. Kun rakastan, ja tunnen, niin se yltyy myrskyksi, joka johtaa helposti siihen, että tuhoan kaikki ihmissuhteet tieltäni, tämän yhden ihmissuhteen vuoksi.
Mutta olen saanut uutta viisauden ja ymmärryksen voimaa, ehkä hallinta keinoni ovat vain väärät, ehkä minun pitäisi vain löytää ihmisiä, jotka edes väliaikaisesti tyydyttävät rakkauden tarpeeni, enne kuin etsin sitä suurta "oikeaa" rakkautta.
Tällä tavoin voin taata, että minusta ei tule vainoajaa tai stalkkeria, ja olla turvallisempi. En mä kyllä kiinny ihmisiin sillei takertuvasti ,jos heissä ei oo jotain erityislaatuista, kiinnyn vaa tosi harvaan niin vahvasti.
Taito jonka minä opin muutamia vuosia sitten oli ,että kaikki ihmiset eivät ole rakkauteni arvoisia, ja hyperfixaatiot voi nopeasti tuhota, kun miettii miten epäsopiva kyseinen ihminen on minulle.
Yksi ongelma tässä strategiassa on, minun hyvä ja positiivinen energia, "aito minä" manifestoituu vain rakkaudesta/tunteestani ihmistä kohtaan, joka ei oletettavasti halua olla tekemisissä.
Ja sitä tunnetta on vaikea ylläpitää ilman harhakuvitelmaa minun ja kaivattuni romanssista, kun se tunne kaikkoaa, niin kaikki tää kaunis kuolee minussa, ja minusta tulee tyhjä kuori. Mutta haluaisin kyetä manifestoimaan tätä energiaa pidempään, koska olen kehittynyt todella paljon ja muodostanut uusia ystävyyssuhteita, tämän energian ansioista.
Ihmiset rakastaa mua tällaisena, ja haluan olla tällainen, ei vain ole "kykyä" yksin. Auttakaa minua, niin jaan elämänviisautta, ja neuvoja teille.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Kirjoitat kuin parikymppinen. Eli nuori itsekin.
Oon vasta 25 vuotias, mutta tuntuu, että mulla on elämänviisautta ja tunneälyä paljon verrattuna muihin ikäisiini. Tuntuu, että vasta kolmekymppisillä on tän verran ymmärrystä asioista, mitä mulla on.
No, samaa kirjoittelin, että nuori.
Itse jälkeenpäin ajatellen, olin jo tuossa iässä vastanut itse tekemisistäni 10 v, kotoolta ei apuja herunnut, eikä ollut tukiaisia siihen ja tähän, elämä oli ja on vieläkin pelkkää kituuttamista, mutta olen selvinnyt, tullut kekseliäämmäksi selvimisen kanssa ja mikä hassuinta, en tunne vieläkään itseäni vanhaksi. Omaan kyllä kummallisen asenteen, olen positiivinen luonne. Ei ole tullut mieleen itsari, en ole tarvinnut "pää"lääkäriä tai lääkkeitä.
Lapduus oli kaikkea muuta kuin hyvä, mutta minä päätin jo nuorena, ettei minua nujerreta, eikä ole nujerrettu vaikka elämä on tuonut kaiken mahdollisen paskan eteen ja mikä tärkeintä, positiivisuus on säilynyt. Liekö se, seauttava voima?
Eipä tuo elämänviisaus tai tunneäly aikaan yhtään viesteistäsi välity. Pikemmin päinvastoin.
Ihmiset ystävystyvät myös paremmin sellaisten ihmisten kanssa, jotka paljastavat heille omia asioitaan ja ajatuksiaan, sillä se kertoo halusta olla ystäviä. Ystävyyssuhde lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta, vähentää stressiä, lisää onnellisuudentunnetta, itseluottamusta ja kohottaa itsetuntoa.
Hyvä sinä. Nauti elämästä ja jatka samoin eteenpäin. Elämä vie eteenpäin ja aukaisee uusia ovia niin työmarkkinoilla kuin muissakin asioissa. Hymyile ja menesty.
"Yksi ongelma tässä strategiassa on, minun hyvä ja positiivinen energia, "aito minä" manifestoituu vain rakkaudesta/tunteestani ihmistä kohtaan, joka ei oletettavasti halua olla tekemisissä."
1. Sinun hyvä ja positiivinen minäsi on kauneinta sinussa. Älä pidättele sitä. Päästä se irti kuin lehmä laitumelle keväällä ja sano, että laukkaa kauas ja nauti vihreästä ruohosta.
2. Voit päästää irti oletuksesta, etteivät sellaiset ihmiset haluaisi tutustua sinuun, jotka saavat todellisen minäsi esiin. Teet tuon oletuksen, koska pelkäät kyseisten ihmisten hylkäävän todellisen minäsi. Mutta ne ovat kaksi eri maailmaa: todellista minää ei voi hylätä, se on loogisesti, energeettisesti ja ihan konkretiankin tasolla mahdotonta.
🕉️
Olipa sekava kirjoitus. Kaikesta päätellen on kaksi vaihtoehtoa Sinusta. Joko olet itse hyvin nuori, tai "aika kultaa muistot" eli et enää muista sitä, minkälainen olit itse nuorena.
Yksinkertaistettuna: nuorena elää hetkessä, mutta kun ikää tulee, alkaa ajattelemaan jo eteenpäin tulevaisuuttaan. Elämä opettaa koko ajan.
😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂kenellä noin kenellä ei. Millainen kohtelu ja tulaveisuus odottaa ketäkin. Väärin
Ihmisen aivot kehittyy vielä 25-30 vuotiaaksi. Ihan näin infromaationa vain.
Olet siis hyvin tyypillinen 25:nen, ainakin viesteistäsi päätellen. Ylikorostoneet kuvitelmat omasta erilaisuudesta jne. Kyllä se siitä helpottaa, kun vielä vähän kasvat.
Mutta kyllähän silloin ties kaikesta kaiken, vaikkei sitten tiennytkään
Huomaatko että ajattelustasi heijastuu että et itsekään pysty siihen mistä arvostelet muita siis nuoria. Jokainen ihminen on yksilö, voi olla hyvinkin nuoria jotka ovat jo luonnostaan ajattelevaisia ja ajattelevat todella "aikuismaisesti" jne. vastaavasti olen kohdannut vanhempia ihmisiä jotka käyttäytyvät ja ajattelevat hyvinkin "lapsellisesti ja kehittymättömästi" toki kasvatuksella, ympäristöllä, elämällä ja yksilön omilla valinnoilla on näppinsä pelissä kuinka haluaa, pystyy ja voi tässä elämässä.
Siis voi kehittyä ja kasvaa henkisesti tässä elämässä.
Etpä vaikuta itsekään olevan yhtään sen parempi kuin ne keitä tällä haukut
Pitiköhän sinun laittaa tämä kirjoitus Reddittiin tms.?
Täällä kun kirjoittajien keskimääräinen ikä tänä päivänä vaikuttaa olevan tuossa 45 vuoden kieppeillä.
Eletty elämä kerryttää kokemusta ja tiivistää moninaisia taitoja, jotka liittyvät arkiseen tekemiseen, vuorovaikutukseen, itsestä huolehtimiseen ja asennoitumisen tapaan erilaisissa asioissa ja tilanteissa. Elämäntaidot rakentuvat, kehittyvät ja vahvistuvat vuosien myötä.Toiset nuorempana ja toiset vanhempana. Varmaan myös ovat mielen hyvinvoinnin perustaa. Elämäntaidot auttavat asettamaan asioita tärkeysjärjestykseen, näkemään mahdollisuuksia ja nauttimaan nykyhetkestä. Myönteiseen suuntaaminen ja huumori tuovat keveyttä ja synnyttävät sujuvuutta. Kun tarkastelet, mitä kaikkea olet elämäsi varrella kokenut ja oppinut, voit löytää avaran ja myönteisen tavan katsoa itseäsi ja omaa elämääsi. Arvosta elämänkokemustasi ja ole siis rohkeasti oma itsesi.
Omannäköinen elämä tekee onnelliseksi.