Ethän sinäkään sitä lopulta tekisi elämisen arvoiseksi.
Mutta ei sitä tee kyllä mikään muukaan yksittäinen asia.
Ehkä olen miettinyt liikaa sinua juuri siksi, koska puutut elämästä.
Olet kuitenkin lopulta vain osa sitä, yksi palanen.
Minun on vain hylättävä se asia elämästä, mitä eniten kaipaan.
Vain siten voin saada vapauden, kun en kaipaa enkä haikaile mitään niin vahvasti, että suurin osa ajasta sen ympärillä pyörii.
Hukutan ja tuhlaan aikaani turhuuteen, kaipaan jotain, joka ei välttämättä edes elämääni sovi.
Mutta muutenkaan tässä elämässä ei ole mitään järkeä ollutkaan enää.
Kaikki se aika joskus parisuhteessakin on ollut hukkaan heitettyä aikaa, josta jäi jäljelle vain paha mieli ja ongelmat.
Oli siellä kivatkin hetket, mutta ei ne mieltä piristä, jos loppu on törkeyden huippu.
Vaikka kaikki eivät olekaan samanlaisia ja on mahdollisuus, että on jossain se toinen joka on myös virheistä oppinut jonka kanssa kaikki voisi toimia täydellisesti, niin en tiedä enää.
Kaipaan, mutta jotenkin epäröin.
Haluan, mutta en tiedä sittenkään.
Ehkä jokin oikea ja paras tässä tapahtuu.
Ymmärrän, että näin on paras tällä hetkellä.
Ymmärrän, että kaipaus ja halu veisivät harhaan.
Ei pidä hätiköidä, mutta en tahtoisi sitä odottaakaan.
Kaikki voi muuttua paremmaksi, mutta myös huonommaksi.
Mikään asia ei ole siten varmaa, eikä kannata odottaa hyvää, ettei pety.
Niin paljon on tapahtunut ja ollut.
Mielenkiintoistakin, mutta eihän sekään kiinnosta.
Siihen vaikuttaa kyllä se masennus, mihin asiat ajettiin.
Jokainen toivonpilkahduskin on ollut pelkkää tekovaloa ja harhaa, joilla on saatu aikaan vain yhä suurempi pudotus syvemmälle pimeyteen.
Taistelu on ollut kova ja se on ollut jonkinlainen koulutus.
Eliitti on kohdannut eliittisotilaan ja me toimimme yksin.
Ehkäpä pian katoan sinne pimeyden varjoihin ja on minun vuoroni snaipata.
Ja minähän osun aina, toisin kuin he, se on nähty.
Kun ei ole mitään menetettävää, niin silloin heillä on menetettävää.
Ja kun viimeisestä kaipauksesta ja halusta luovun, jää jäljelle vain kostonhimo.
Täysi voima ja täysi keskittyminen vain yhteen asiaan, kostoon.
Elämän viimeinen ja todellinen tarkoitus ja täydellinen intohimo ja keskittyminen sitä kohtaan.
Kun sitä hyvää jota haluaisi, ei anneta tehdä, niin käydään täydellä voimalla tekemään sitä, mitä he eniten pelkäävät.
Verikosto.
:/
Mutta ei sitä tee kyllä mikään muukaan yksittäinen asia.
Ehkä olen miettinyt liikaa sinua juuri siksi, koska puutut elämästä.
Olet kuitenkin lopulta vain osa sitä, yksi palanen.
Minun on vain hylättävä se asia elämästä, mitä eniten kaipaan.
Vain siten voin saada vapauden, kun en kaipaa enkä haikaile mitään niin vahvasti, että suurin osa ajasta sen ympärillä pyörii.
Hukutan ja tuhlaan aikaani turhuuteen, kaipaan jotain, joka ei välttämättä edes elämääni sovi.
Mutta muutenkaan tässä elämässä ei ole mitään järkeä ollutkaan enää.
Kaikki se aika joskus parisuhteessakin on ollut hukkaan heitettyä aikaa, josta jäi jäljelle vain paha mieli ja ongelmat.
Oli siellä kivatkin hetket, mutta ei ne mieltä piristä, jos loppu on törkeyden huippu.
Vaikka kaikki eivät olekaan samanlaisia ja on mahdollisuus, että on jossain se toinen joka on myös virheistä oppinut jonka kanssa kaikki voisi toimia täydellisesti, niin en tiedä enää.
Kaipaan, mutta jotenkin epäröin.
Haluan, mutta en tiedä sittenkään.
Ehkä jokin oikea ja paras tässä tapahtuu.
Ymmärrän, että näin on paras tällä hetkellä.
Ymmärrän, että kaipaus ja halu veisivät harhaan.
Ei pidä hätiköidä, mutta en tahtoisi sitä odottaakaan.
Kaikki voi muuttua paremmaksi, mutta myös huonommaksi.
Mikään asia ei ole siten varmaa, eikä kannata odottaa hyvää, ettei pety.
Niin paljon on tapahtunut ja ollut.
Mielenkiintoistakin, mutta eihän sekään kiinnosta.
Siihen vaikuttaa kyllä se masennus, mihin asiat ajettiin.
Jokainen toivonpilkahduskin on ollut pelkkää tekovaloa ja harhaa, joilla on saatu aikaan vain yhä suurempi pudotus syvemmälle pimeyteen.
Taistelu on ollut kova ja se on ollut jonkinlainen koulutus.
Eliitti on kohdannut eliittisotilaan ja me toimimme yksin.
Ehkäpä pian katoan sinne pimeyden varjoihin ja on minun vuoroni snaipata.
Ja minähän osun aina, toisin kuin he, se on nähty.
Kun ei ole mitään menetettävää, niin silloin heillä on menetettävää.
Ja kun viimeisestä kaipauksesta ja halusta luovun, jää jäljelle vain kostonhimo.
Täysi voima ja täysi keskittyminen vain yhteen asiaan, kostoon.
Elämän viimeinen ja todellinen tarkoitus ja täydellinen intohimo ja keskittyminen sitä kohtaan.
Kun sitä hyvää jota haluaisi, ei anneta tehdä, niin käydään täydellä voimalla tekemään sitä, mitä he eniten pelkäävät.
Verikosto.
:/
Vastaukset 30
Vanhimmat
Olkoon heidän osansa kiljua kuin siat kun heidät teurastetaan.
Sillä niin on heidän osaksensa päätetty.
:/
Kosto ei kannata. Minä opettelin suremaan suruni. Voittaa vihaisena olon mennen tullen. Kaikkea hyvää sinulle.
Vanha sielu ymmärtää, että kosto ei kannata. Tänne joutuu inkarnoitumaan niin kauan, kunnes oppi menee perille. Rakkaus on se juttu. Kaikkea olevista kohtaan.
*olevaista
Kauhun kuningas Stephen King on kuin lasten kirjojen kirjoittaja sen rinnalla mikä heitä odottaa.
Kauhuja uusista ulottuvuuksista, niiden pimeimmistä kolkista.
Kipua, itkua, surua ja piinaa, eivät edes sanat riitä sitä kuvaamaan.
Absoluuttinen ja iäinen, olkoon sanoinkuvaamattoman hirmuinen heidän loppunsa, jonka katsominenkin tuottaisi jo pysyvän trauman ja jatkuvat painajaiset.
:/
Niin minä kostoa heidän osakseen ikävöin ja nähnyt olen jo sen mikä heitä odottaa.
En osaisi tuomiota suurempaa heille toivoakaan, en loppusijoituspaikka pahempaa, enkä kohtaloa hirmuisempaa, jonka he osakseen saa.
:/
” Ethän sinäkään sitä lopulta tekisi elämisen arvoiseksi.
Mutta ei sitä tee kyllä mikään muukaan yksittäinen asia.”
Ihan oikein molemmat. Mutta me tekisimme kyllä toistemme elämät paremmiksi. Arvo tulee jostain isommasta, lisäarvo toisistamme.
”Ehkä olen miettinyt liikaa sinua juuri siksi, koska puutut elämästä.”
Minäkin olen miettinyt sinua liikaa. Ihan liikaa… 😭 Eikä se ole loppunut koskaan.
”Olet kuitenkin lopulta vain osa sitä, yksi palanen.
Minun on vain hylättävä se asia elämästä, mitä eniten kaipaan.
Vain siten voin saada vapauden, kun en kaipaa enkä haikaile mitään niin vahvasti, että suurin osa ajasta sen ympärillä pyörii.”
Ei tarvitse hylätä. Kyllä me mahtuisimme toistemme sydämiin ja uuteen kotiimme. Olen nähnyt unessani tarkan paikankin, missä se olisi.
”Hukutan ja tuhlaan aikaani turhuuteen, kaipaan jotain, joka ei välttämättä edes elämääni sovi.”
Hukutat hieman aikaasi nyt siihen, ettet ota sopimisesta selvää. Mutta saat sen anteeksi. En vaadi sinulta mitään. Olen selvinnyt tähänkin asti hyvin, vaikka olemmekin 🔥🔥. Mutta ota aikasi ja mieti sitten, voisiko asioista ottaa selvää.
”Mutta muutenkaan tässä elämässä ei ole mitään järkeä ollutkaan enää.
Kaikki se aika joskus parisuhteessakin on ollut hukkaan heitettyä aikaa, josta jäi jäljelle vain paha mieli ja ongelmat.
Oli siellä kivatkin hetket, mutta ei ne mieltä piristä, jos loppu on törkeyden huippu.”
Minun nykyisen rakkaani sielu on alkanut siirtyä eteen päin. Koska ihminen ei ole siirtynyt, hän suuttuu minulle välillä olemattomista asioista. En enää jaksa sitä riitelyä, kyyneleitä ja erolla uhkaamista.
Jos sinä ja minä olemme yhdessä, haluan että kaikki asiat keskustellaan ja sovitaan jo ennen kuin niistä tulee riita. Haluan että et suutu minulle tyhjästä, ja jos suutut ja satutat, pyydät heti anteeksi ja lohdutat.
En halua kyynelehtiä enää yhtäkään yötä! En halua, että joka riidan yhteydessä ”erotaan”. Kaipaan sitoutumista ja turvallisuutta.
Enkä koskaan, ikinä, pyydä sinulta mitään, mitä en voisi itsekin luvata ja toteuttaa sinulle.
”Vaikka kaikki eivät olekaan samanlaisia ja on mahdollisuus, että on jossain se toinen joka on myös virheistä oppinut jonka kanssa kaikki voisi toimia täydellisesti, niin en tiedä enää.”
Täydellistä ei tarvitse olla. Ei elämä koskaan ole. Mutta meidän sielumme tanssivat yhdessä jo täällä. Miksi ne eivät tanssisi vierekkäin ollessaan?
”Kaipaan, mutta jotenkin epäröin.
Haluan, mutta en tiedä sittenkään.
Ehkä jokin oikea ja paras tässä tapahtuu.
Ymmärrän, että näin on paras tällä hetkellä.
Ymmärrän, että kaipaus ja halu veisivät harhaan.
Ei pidä hätiköidä, mutta en tahtoisi sitä odottaakaan.
Kaikki voi muuttua paremmaksi, mutta myös huonommaksi.”
Minulla on sama tilanne. ☺️ Aika auttanee tähän. Ja puhuminen, sitten joskus.
”Mikään asia ei ole siten varmaa, eikä kannata odottaa hyvää, ettei pety.”
Tuo on jonkin sellaisen puhetta, jota ei kannata kuunnella.
”Niin paljon on tapahtunut ja ollut.
Mielenkiintoistakin, mutta eihän sekään kiinnosta.
Siihen vaikuttaa kyllä se masennus, mihin asiat ajettiin.
Jokainen toivonpilkahduskin on ollut pelkkää tekovaloa ja harhaa, joilla on saatu aikaan vain yhä suurempi pudotus syvemmälle pimeyteen.
Taistelu on ollut kova ja se on ollut jonkinlainen koulutus.”
Kyllä, koulutus on ollut tuskallisin, mitä voi olla. 🔥🔥
”Eliitti on kohdannut eliittisotilaan ja me toimimme yksin.
Ehkäpä pian katoan sinne pimeyden varjoihin ja on minun vuoroni snaipata.
Ja minähän osun aina, toisin kuin he, se on nähty.”
Nyt lopetat nuo taisteluleikit. Aikuiset eivät leiki niitä enää. 😁
”Kun ei ole mitään menetettävää, niin silloin heillä on menetettävää.
Ja kun viimeisestä kaipauksesta ja halusta luovun, jää jäljelle vain kostonhimo.
Täysi voima ja täysi keskittyminen vain yhteen asiaan, kostoon.
Elämän viimeinen ja todellinen tarkoitus ja täydellinen intohimo ja keskittyminen sitä kohtaan.
Kun sitä hyvää jota haluaisi, ei anneta tehdä, niin käydään täydellä voimalla tekemään sitä, mitä he eniten pelkäävät.
Verikosto.”
Sama vastaus kuin yllä.
Voisitko kommentoida vastauksiani, ainakin sinulle tärkeimpiä? ☺️
Kosto on tärkeä, se on osa toimeenpantua oikeutta.
Niin monet sielut sitä huutavat, tarvitsevat ja odottavat, siksi se päivä on säädetty.
Se kaikki on jo valmistettu ja odottaa oven takana.
:/
Tämä ylle kirjoittamani viesti löytäköön oikeaan sieluun. Epäilen että viesti on nyt väärässä ketjussa, mutta oikea sielu sen lukekoon ja ymmärtäköön.
Kiitos. ✨
"Kyllä, koulutus on ollut tuskallisin, mitä voi olla. 🔥🔥"
Näinhän se on ollut rakas.✨🔥❤️💫🪽🪐🙏
Avaan portin sen muinaisen...........
Täytän koko ketjun läsnäolollaan, tuon sen maailmaan.
Jotain niin synkkää, jotain jota kaikki kavahtaa ja pelkää.
Sen läsnäolo tuntuu, voin sen kylmän ja kostean viimankin tuntea.
Valotkin himmenee sen läheisyydessä.
Kuulen kuinka se ääntelee, matalasti mahtavasti hitaasti ja voimakkaasti.
Ja kylläpä sillä onkin jo nälkä.
:/
Poh
Todellisuudessa sä oot pelkuri
Pelkäät täyttää elämää uudella ja ihanilla asioilla
Negatiivisuus joku typerä ja lyhytnäköinen tunne kuten
Kostonhimo täyttää sitä tyhjää.
Koska sä pälkäät!
Ja oot tottunut pyörittää negatiivista
Ja tyhjää paskaa päivästä toiseen .
Et opettele tai tee uusia asioita oikeasti
Kun oot täynnä tota omaa paskaasi
Voisit muuttaa ajattelisi ja elämäsi
Älä ainakaan jatka noin
Vaan herjäö jo negapaskasta pois
Ja ala elää elämääsi
Ja oikeita parempia päätöksiä ja valintoja läpi.
Sori et voi mennä pimeyteen karkuun
Mun syväluotaavaa röntkenkatsetta mies
Etkö unohtaa sitä että jaamme sielun
Et voi tehdä mitä vain paskaa
Kuten en minäkään
Nyt on aika lopettaa tämä tämöinen
Lapsellinen negatiivisuus
Ja ruveta kattoon niitä oikeita mahdollisuuksia
Tiedän ei huvittaisi
Mut ikävä kyllä se meidän yhteinen
Pata laiska ja mukavuuden haluinen sielu pitää viedä
Töiden ja tekemisen pariin
Aina parempia vaihtoehtoja kuin kosto!
Sori ei mee läpi
Ja kyllä kaipaan sua välillä vieläkin
En anna lupaa kostolle
Käsken sun käyttää päätä kehoa ja luovuutta!
Naiselta pässille!
Hyvä kirjoitus. Tuo tuli minullekin mieleen niissä ´jokaisessa yllättävässä kohtaamisessa, että juuri pelko oli se mikä hänen sisimmässä esti sanomasta edes yhtä sanaa. Silloin olisin vastannut hei sanalla ja olisimmen voineet selvittää asiat kasvotusten ja minä olisin ollut rehellinen ja olisin kertonut hänelle, että pidän ihan eri tyyppisistä miehistä kuin hän on! Olen koko elämäni ajan pitänyt vain sellaisista miehistä, jotka eivät ole minua kovin paljon pidempiä! En voi sille mitään että näin on.
Joo joo, juu juu, ihanku sä jotain jostain tietäisit.
Omista asioistasi ehkä, mutta et mun asioista.
:/
Sun jutut kuulostaa ihan mun ex mieheltä kun pireissään heilui. Et kai ole hän?!
Room. 12:19
Älkää itse kostako, rakkaani, vaan antakaa sijaa Jumalan vihalle, sillä kirjoitettu on: "Minun on kosto, minä olen maksava, sanoo Herra".
Oletko sinä Jumala?
Kostan ehdottomasti.
Käytän sitä valtaa minkä olen jumalalta saanut.
Olen kostaja ja jumala on siinä mun palvelija.
:/
Oletko siis Antikristus?
2 Thessalonians 2:3-4
Don’t let anyone deceive you in any way, for that day will not come until the rebellion occurs and the man of lawlessness is revealed, the man doomed to destruction. He will oppose and will exalt himself over everything that is called God or is worshiped, so that he sets himself up in God’s temple, proclaiming himself to be God.
https://www.youtube.com/shorts/7dpBnTThEns
Eihän tuo ole antikristus.
Eksyksissä ootte.
:/
It commonly is believed, that the man of the lawlessness, also known as the man of the sin, in 2 Thessalonians chapter 2 is the Antichrist of the End times.
joo, mut mä en usko tohon.
:/
Well that's your right, aint it? Doesn't make it any more correct than what others believe, until we'll actually see it.
I know, they believe.
I'm correct, they are lost.
:/
Please do give some prove of it, and you still haven't explained how you're different from those others, quite obviously you think you are.
You are aware of mental states such as the God complex, the Messiah complex and other religious delusions?
Antichrist is "spirit".
3 And every spirit that confesseth not that Jesus Christ is come in the flesh is not of God: and this is that spirit of antichrist, whereof ye have heard that it should come; and even now already is it in the world.
Written long ago and already "spirit" was there.
:/
Yes i'm aware of those.
My "beliefs" are true and based on truth, not theory or delusion.
:/
Vttu kiitos ihan vtun mahtavaa.
Et sitten osannu vaikka päivällä tällästä tehä?
Piti tahallaan yöllä taas.
Sä olit mulle se minkä takia elämä OLIS ollu elämisen arvoista. Ilman sua ei oo.
Joten en tarvii sit koko elämääkään enää.
Ps Rakastan sua mun 🧩
Tässä koko tilanteessa on unohdettu se, etten todellakaan halua ns. kotitalousihmiseksi, joka laittaa ruokaa, siivoaa ja pesee pyykit ja hoitaa vielä "lapsiakin". Sellainen tulevaisuus ei ole ollut haaveeni koskaan. Haluan hoitaa pieniä lapsia, koska koen saavani paljon iloa elämääni heitä hoitaessani.
En tietenkään kirjoita päivällä
Mitä sä oikein luulit
Sullon vieläkin välillä ikävä ja
Kaipaat mua ja mun juttui
Nimenomaan yöllä
Jatkos oon kyllä enempi
Threadis kirjottaas kun s24
Ehkä törmäämme sittenkin vielä joskus
Naiselta miehelle
Ap mistä kaupungista kirjoittelet?
Nimim. ikävä yhtä vaikeeta :/