Asunnon myynti purkukuntoisena

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000011434337.html
"Myynti-ilmoituksissa omakotitaloja nimitetään joskus purkukuntoisiksi, koska myyjä haluaa välttää viiden vuoden virhevastuun. Asianajaja Timo A. Järvisen mukaan myyjän vastuu ei katoa näin helposti.
Ilmoituksen teksti kuitenkin poikkeaa normista:
– Rakennus tullaan myymään rakennuspaikkana ja myyjät eivät ota mitään vastuuta nyt myytävän kiinteistöllä sijaitsevan rakennuksen kunnosta ja/tai purkamisesta eikä siitä aiheutuvista välittömistä sekä välillisistä kustannuksista.
– Suurin syyhän tässä on sitten se, että myyjä ei halua siitä mitään vastuuta. Myymme tämän rakennuspaikkana, niin sanotusti tonttina, Kivilä sanoo.
– Se, lähteekö ostaja sitä laittamaan kuntoon, on ostajan päätäntävallassa.
Kivilän mukaan taloa on myymässä pariskunta, joka on sen rakentanut ja asunut siinä koko ikänsä.

– He sanovat, että eivät he tiedä, mitä seinien sisällä on, hän kertoo
– Olen törmännyt paljon tapauksiin, jossa ennen viiden vuoden vastuuajan päättymistä tulee soitto jostain viasta. Koetamme välttää tällaista soittoa myyjille.
Asianajaja Timo A. Järvinen asianajotoimisto Propertasta arvioi, ettei maininta purkukuntoisuudesta välttämättä riitä virhevastuun välttämiseen.
– Tämmöisiä muotoiluja saatetaan käyttää ja valitettavasti käytetään ikään kuin virhevastuun välttämiseksi, vaikka rakennus ei oikeasti olisi oikeasti olisi purkukuntoinen. On kyllä erittäin kyseenalaista, voiko tällainen muotoilu pelastaa kaupan virhevastuu­kysymyksiltä, hän sanoo.
– Pääviesti on, että älä myy purettavaksi taloa, jota ei oikeasti myydä purettavaksi.

Lain mukaan myyjällä on velvollisuus kertoa ostajalle kaikki tiedossaan olevat kiinteistön laatuun ja käyttöön vaikuttavat seikat. Tiedonanto­velvollisuuden laiminlyönti voi johtaa myyjän korvaus­vastuuseen. Myyjän vastuu omakotitalo­kaupassa kestää viisi vuotta. Tänä aikana ostaja voi vedota virheeseen, jos se ei ole ollut havaittavissa ennen kauppaa.
– Jos rakennus on oikeasti sellaisessa kunnossa, että se myydään purettavaksi, niin tokihan se silloin rajaa myyjän virhevastuuta. Silloin osapuolet tietävät ja hyväksyvät, että rakennus on purkukuntoinen, Järvinen sanoo.
Jos taas rakennus ei oikeasti ole purkukuntoinen, tai myyjä tietää, että ostaja pyrkii korjaamaan talosta itselleen kotia tai vapaa-ajan asuntoa, ei pelkkä maininta purkukuntoisuudesta välttämättä Järvisen mukaan vapauta myyjää vastuuvapaudesta."

Jos kerran rakennus myydään myyjän mielestä purkukunotisena, niin ei myyjällä pitäisi olla mitään vastuuta rakennusken kunnosta, kun se on myyty purkukuntoisena eli silloinhan ostaja tietää, että rakennuskessa voi olla viakka mitä vikoja ja kyllä silloin vastuu pitää siirtyä ostajalle varsikin, jos ostaja on maksanut rakennuskesta 1000-3000 euroa.

Varsinkin vanhemmassa rakennuskessa vaikka 1970 luvulla rakennetussa, niin myyjä voi luetella vikoja, kuten rakennuskessa on vesivaurioita, katto on vuotanut, rakenteissa asbestia, lämmitysputket vaihtokunnossa, viemärit vaihtokunnossa, riittämättömät eristeet, valesokkeli ongelmat, kosteusvauriot kivijalassa johtuen, ettei ole salaojia kivijalan vierellä, seinät päästää kylmää läpi, vanhat ikkunat flaskaa lämpöä ja keksiä lisää vikoja, vaikka ei ole varma, onko vikoja, mutta ainakin on ostajelle kerrottu mahdolliset viat.
Eihän se mitään haittaa jos mainittuja vikoja ei löydy, ei niistä voi myyjää ainakaan syyttää ja vaatia hyvitystä tai kaupan purkua.
Yleensähän ostaja vaatii hyvitystä tai kaupan purkua, jos paljastuu vikoja, joita myyjä ei ole kertonut.