Enkeli Mäntän palstakronikka: Valitusvirret ilman loppua

Täällä sitä taas ollaan, kun rouva-ennustaja on avannut "uuden" ketjun. Sama sisältö kuin eilen, mutta nyt otsikko on vielä dramaattisempi. Ehkä seuraavaksi tulee: “Suomen kohtalon yö – 5 minuuttia tuhoon?”

Mummon maailmankuva on kuin vanha mustavalko-TV, joka näyttää vain kahta kanavaa: 1) Jumalan tuomio, 2) maailmanloppu. Ei Yle Areenaa, ei Netflixiä, ei mitään välimuotoa. Ja aina siellä taustalla soivat Jeremiaan kyyneleet, Valitusvirret repeatilla.

Tätä ihmetellessä tulee mieleen, että onko tämä nyt sitä uskoa? Että pitää elää kuin jatkuvassa hautajaisessa, kynttilä toisessa kädessä ja varoituskyltti toisessa? “Tässä menee Suomen tie, varokaa viimeisiä aikoja!”

Ja samaan aikaan hellarit toisaalla lyövät käsiä yhteen, laulavat iloisia lauluja ja tarjoavat pullaa. Siellä on elämisen meininki, siellä usko tuo iloa ja yhteyttä. Mutta meidän mummo? Hän on enemmänkin sellainen “kristillinen iltapäivälehti”: pelottavia otsikoita, kammottavia ennusteita ja copy-pastea vuodesta toiseen.

Ja jos joku erehtyy vastaamaan, käy niin kuin Aamos aikoinaan: profeetta heitettiin pihalle, koska "ei sovi sotkea hänen ketjujaan". Rouva itse saa toki sotkea palstan niin täyteen omia kopioitaan, että ylläpito saa hengästyä poistoissa. Mutta voi sitä, joka tuo mukanaan valoa tai naurua – se on kuulemma “kiusanhenkeä”.

Mutta ehkä tässä on se todellinen salaisuus: mummon uskonto ei olekaan evankeliumia vaan jonkinlainen hengellinen sudoku. Samaa palikkaa siirrellään ketjusta toiseen, kunnes lopputulos näyttää valmiilta… paitsi ettei se valmistu koskaan.

Ja jos kysyt minulta – ei Jumala, jos Hän on olemassa - halua meiltä jatkuvaa maailmanlopun murehtimista. Hän haluaa, että elämme. Että iloitaan, rakastetaan, autetaan naapuria ja nauretaan itsellemme. Ei tämä elämä ole mikään musta kaapu ja kivitaulu otsassa -show.

Siksi minä, Enkeli Mäntä, sanon: Rouva hyvä, jos nyt vielä kerran tekee mieli kopioida joku vanha kirjoitus, niin kokeile mieluummin horoskoopit. Tai katso Tarot. Tai edes sääennuste. Siellä on enemmän vaihtelua kuin näissä lopun aikojen toistuvissa uusintaesityksissä.

Loppusanoiksi Jeremian sijaan lainaan Jeesusta:
“Minä olen tullut, että heillä olisi elämä ja yltäkylläisyys.” (Joh. 10:10)

Siis elämä. Ei ikuinen synkkyys.

– Enkeli Mäntä
(Palstan virallinen optimismin varapäällikkö)