Mikä ihmeen "agnostikko"

Täällä yksi "agnostikkona" esiintynyt sanoi, että tietää jumalien olevan mahdollisia. Minusta tuo on jo aika vahva uskomus.

Tuo on tarkoitushakuinen ja "piilouskonnollinen" tapa määritellä agnostismi.

Vertailu maapallon ulkopuoliseen elämään on kökkö ja löysästi ajateltu. Meillä on yksi varma hyvin dokumentoitu havainto elämästä ja luokittelumme mukaan myös älyllisestä elämästä. Kun lisäksi tiedämme universumin koon, on luonnollista kysyä onko myös muualla elämää ja voisiko se olla älyllistä. Me tiedämme mistä aineista elämä on koostunut ja meillä on täysi syy uskoa (ja pitkälle tiedämme), että näitä samoja aineita on joka puolella universumia ja toisaalta myös luonnonlait (fysiikka kemia) on muuallakin samanlaista. Pohdinnalle on siis jotain perusteita.

Maapallon ulkopuolisen elämän pohdinta olisi verrannollinen jumalien olemassaolon pohdintaan, jos meillä olisi yksi varma havainto yhdestä Jumalasta ja tietäisimme mikä on sen olemus tai "koostumus", miten se toimii jne ja sitten pohtimisimme voisiko jumalia olla useampikin. Mutta kun jumalista ei ole minkäänlaista havaintoa eikä selitystä millaisia nämä astraalioliot edes voisivat olla, miten ne vaikuttaisivat fyysiseen maailmaan, mitkä luonnonlait niitä koskisivat jne. niin pohdinta on pelkkää käsien heiluttelua. Jumalat ovat täysin spekulatiivisia ja määrittelemättömiä. Jumalat ovat oikeastaan pseudoidea, jonka kuvitellaan tarkoittavan jotain, jota kuitenkaan ei osata kuvata.

"Agnostikolle jumalien olemassaolo on yhtä mahdollista kuin niiden olemattomuuskin."

Tässä nyt mennään jo todella kauaksi logiikasta. Se, että vaihtoehtoja on kaksi ei tietenkään tarkoita, että ne ovat yhtä todennäköisiä. Uskon saavani ensi viikolla miljoonan. Se joko tapahtuu tai ei tapahdu, joten on yhtä mahdollista, että saan miljoonan kuin että olen saamatta?

Vähän ryhtiä ajatteluun!

Esimerkkisi ampuu ohi, koska mehän tiedämme, että koska älyllinen elämä on mahdollista maapallolla - on se mahdollista myös muualla. Mahdollisuudesta ei seuraa, että muualla olisi elämää - tiedämme vain, että mahdollisuus on olemassa.

Parempi esimerkki olisi esimerkiksi kysymys, onko huoneessa koiraa. Jos emme tiedä asiasta mitään, joudumme toteamaan, että onhan se mahdollista. Mutta jos sitten kysyy onko huoneessa näkymätön elefantti, niin se joka pitää tätä edes mahdollisena, tekee aika vahvan väittämän. Meillähän ei ole mitään näyttöä sen puolesta, että näkymätön elefantti olisi edes mahdollinen asia. Sama pätee jumaliin, mutta tässä asia riippuu jonkin verran siitä, määritelläänkö jumala siten, että se on tunnettujen luonnonlakien puitteissa mahdollinen asia. Yleensä jumalat määritellään siten, että ne ovat tiettävästi mahdottomia tai vähintäänkin niiden mahdollisuus on epäselvää.

"Agnostikolle jumalien olemassaolo on yhtä mahdollista kuin niiden olemattomuuskin."

Ehkä triviaalia: Mahdollisuus sille, että X on - tai X ei ole, on tietenkin 100%. Tämä pätee niin jumaliin kuin spagettihirviöihinkin. Aika kova väittämä, jos väittää jumalien olemassa olon mahdollisuuden olevan tismalleen, tai edes noin 50% kuten tuossa lauseessa konkreettisesti väität.

Ensinnäkin et edelleenkään halua ymmärtää mahdollisuuden ja toteutuneen eroa. Esimerkiksi yksisarvinen hevonen on fysikaalisesti mahdollinen otus, mutta tämä ei tarkota, että yksisarvisia hevosia olisi olemassa missään. Sellaisia olisi voinut kehittyä evoluution kautta, mutta eipä kehittynyt. Sen sijaan esimerkiksi leijuva elefantti, onkin jo asia, mitä voi pitää mahdottomana. Agnostikko voi sitten pohtia, ettei ole niiden mahdottomuudesta varma - ehkä leijuvia elefantteja olisi voinut kehittyä siinä missä yksisarvisia hevosiakin... Mutta jos agnostikko väittää, että on 50% mahdollisuus, että leijuvia elefantteja on olemassa, onkin kyse jo aikamoisesta uskosta.

Yleensä tälläistä ei pidetä "agnostismina" vaan muistuttaa enemmänkin jonkinlaista lapsellista "kaikki on mahdollista" satumaailma hihhulointia.

Anonyymi kirjoitti:

Tuo on tarkoitushakuinen ja "piilouskonnollinen" tapa määritellä agnostismi.

Vertailu maapallon ulkopuoliseen elämään on kökkö ja löysästi ajateltu. Meillä on yksi varma hyvin dokumentoitu havainto elämästä ja luokittelumme mukaan myös älyllisestä elämästä. Kun lisäksi tiedämme universumin koon, on luonnollista kysyä onko myös muualla elämää ja voisiko se olla älyllistä. Me tiedämme mistä aineista elämä on koostunut ja meillä on täysi syy uskoa (ja pitkälle tiedämme), että näitä samoja aineita on joka puolella universumia ja toisaalta myös luonnonlait (fysiikka kemia) on muuallakin samanlaista. Pohdinnalle on siis jotain perusteita.

Maapallon ulkopuolisen elämän pohdinta olisi verrannollinen jumalien olemassaolon pohdintaan, jos meillä olisi yksi varma havainto yhdestä Jumalasta ja tietäisimme mikä on sen olemus tai "koostumus", miten se toimii jne ja sitten pohtimisimme voisiko jumalia olla useampikin. Mutta kun jumalista ei ole minkäänlaista havaintoa eikä selitystä millaisia nämä astraalioliot edes voisivat olla, miten ne vaikuttaisivat fyysiseen maailmaan, mitkä luonnonlait niitä koskisivat jne. niin pohdinta on pelkkää käsien heiluttelua. Jumalat ovat täysin spekulatiivisia ja määrittelemättömiä. Jumalat ovat oikeastaan pseudoidea, jonka kuvitellaan tarkoittavan jotain, jota kuitenkaan ei osata kuvata.

"Agnostikolle jumalien olemassaolo on yhtä mahdollista kuin niiden olemattomuuskin."

Tässä nyt mennään jo todella kauaksi logiikasta. Se, että vaihtoehtoja on kaksi ei tietenkään tarkoita, että ne ovat yhtä todennäköisiä. Uskon saavani ensi viikolla miljoonan. Se joko tapahtuu tai ei tapahdu, joten on yhtä mahdollista, että saan miljoonan kuin että olen saamatta?

Vähän ryhtiä ajatteluun!

Lue lisää

Sinä siis tiedät miten mahdollinen Lentävä Spagettihirviö on. Voisitko kertoa sen asteikolla 0-1 tai prosenttilukuna 0-100 %?

Kerro sitten todennäköisyys Jehovalle ja Korkeammalle voimalle.

Nolottaako, kun jätät kertomatta?

Kiitos, teisti! Uskosi Jumalaan tai korkeampaan voimaan on vahva!

Anonyymi kirjoitti:

Tuo on tarkoitushakuinen ja "piilouskonnollinen" tapa määritellä agnostismi.

Vertailu maapallon ulkopuoliseen elämään on kökkö ja löysästi ajateltu. Meillä on yksi varma hyvin dokumentoitu havainto elämästä ja luokittelumme mukaan myös älyllisestä elämästä. Kun lisäksi tiedämme universumin koon, on luonnollista kysyä onko myös muualla elämää ja voisiko se olla älyllistä. Me tiedämme mistä aineista elämä on koostunut ja meillä on täysi syy uskoa (ja pitkälle tiedämme), että näitä samoja aineita on joka puolella universumia ja toisaalta myös luonnonlait (fysiikka kemia) on muuallakin samanlaista. Pohdinnalle on siis jotain perusteita.

Maapallon ulkopuolisen elämän pohdinta olisi verrannollinen jumalien olemassaolon pohdintaan, jos meillä olisi yksi varma havainto yhdestä Jumalasta ja tietäisimme mikä on sen olemus tai "koostumus", miten se toimii jne ja sitten pohtimisimme voisiko jumalia olla useampikin. Mutta kun jumalista ei ole minkäänlaista havaintoa eikä selitystä millaisia nämä astraalioliot edes voisivat olla, miten ne vaikuttaisivat fyysiseen maailmaan, mitkä luonnonlait niitä koskisivat jne. niin pohdinta on pelkkää käsien heiluttelua. Jumalat ovat täysin spekulatiivisia ja määrittelemättömiä. Jumalat ovat oikeastaan pseudoidea, jonka kuvitellaan tarkoittavan jotain, jota kuitenkaan ei osata kuvata.

"Agnostikolle jumalien olemassaolo on yhtä mahdollista kuin niiden olemattomuuskin."

Tässä nyt mennään jo todella kauaksi logiikasta. Se, että vaihtoehtoja on kaksi ei tietenkään tarkoita, että ne ovat yhtä todennäköisiä. Uskon saavani ensi viikolla miljoonan. Se joko tapahtuu tai ei tapahdu, joten on yhtä mahdollista, että saan miljoonan kuin että olen saamatta?

Vähän ryhtiä ajatteluun!

Lue lisää

"Vertailu maapallon ulkopuoliseen elämään on kökkö ja löysästi ajateltu. Meillä on yksi varma hyvin dokumentoitu havainto elämästä ja luokittelumme mukaan myös älyllisestä elämästä."

Sehän on ihan hyvä johdatussiihen, mikä voi olla mahdollista avauksen kirjoittaneelle, joka ei vaikuta ymmärtävän mahdollisuuden käsityksestä oikeastaan mitään. Esimerkissä älyllisestä elämästä ei ole kyse mistään sen syvällisemmästä asiasta. Kuten itsekin sitten oivalsit, niin älyllinen elämä on mahdollinen skenaario universumin muissakin kolkissa.

"Maapallon ulkopuolisen elämän pohdinta olisi verrannollinen jumalien olemassaolon pohdintaan..."

Tästä ei ollut lainkaan kysymys esimerkissä. Ne eivät ole verrannollisia.

"Se, että vaihtoehtoja on kaksi ei tietenkään tarkoita, että ne ovat yhtä todennäköisiä."

Ei tietenkään, mutta agnostikko pitää niitä yhtä epätodennäköisinä tai todennäköisinä. Siinä se ero ateisteihin, jotka uskovat, ettei jumaliaole olemassa. Agnostikolle mitään perusteita pitää toista vaihtoehtoa uskottavampana kuin toista ei ole.

Anonyymi kirjoitti:

"Agnostikolle jumalien olemassaolo on yhtä mahdollista kuin niiden olemattomuuskin."

Ehkä triviaalia: Mahdollisuus sille, että X on - tai X ei ole, on tietenkin 100%. Tämä pätee niin jumaliin kuin spagettihirviöihinkin. Aika kova väittämä, jos väittää jumalien olemassa olon mahdollisuuden olevan tismalleen, tai edes noin 50% kuten tuossa lauseessa konkreettisesti väität.

Ensinnäkin et edelleenkään halua ymmärtää mahdollisuuden ja toteutuneen eroa. Esimerkiksi yksisarvinen hevonen on fysikaalisesti mahdollinen otus, mutta tämä ei tarkota, että yksisarvisia hevosia olisi olemassa missään. Sellaisia olisi voinut kehittyä evoluution kautta, mutta eipä kehittynyt. Sen sijaan esimerkiksi leijuva elefantti, onkin jo asia, mitä voi pitää mahdottomana. Agnostikko voi sitten pohtia, ettei ole niiden mahdottomuudesta varma - ehkä leijuvia elefantteja olisi voinut kehittyä siinä missä yksisarvisia hevosiakin... Mutta jos agnostikko väittää, että on 50% mahdollisuus, että leijuvia elefantteja on olemassa, onkin kyse jo aikamoisesta uskosta.

Yleensä tälläistä ei pidetä "agnostismina" vaan muistuttaa enemmänkin jonkinlaista lapsellista "kaikki on mahdollista" satumaailma hihhulointia.

Lue lisää

Tässä ei ollut aiheena yksisarviset eivätkä muutakaan teidän hihhuleiden satuolennot. Äärimmäisen lapsellista puhetta!

Anonyymi kirjoitti:

Esimerkkisi ampuu ohi, koska mehän tiedämme, että koska älyllinen elämä on mahdollista maapallolla - on se mahdollista myös muualla. Mahdollisuudesta ei seuraa, että muualla olisi elämää - tiedämme vain, että mahdollisuus on olemassa.

Parempi esimerkki olisi esimerkiksi kysymys, onko huoneessa koiraa. Jos emme tiedä asiasta mitään, joudumme toteamaan, että onhan se mahdollista. Mutta jos sitten kysyy onko huoneessa näkymätön elefantti, niin se joka pitää tätä edes mahdollisena, tekee aika vahvan väittämän. Meillähän ei ole mitään näyttöä sen puolesta, että näkymätön elefantti olisi edes mahdollinen asia. Sama pätee jumaliin, mutta tässä asia riippuu jonkin verran siitä, määritelläänkö jumala siten, että se on tunnettujen luonnonlakien puitteissa mahdollinen asia. Yleensä jumalat määritellään siten, että ne ovat tiettävästi mahdottomia tai vähintäänkin niiden mahdollisuus on epäselvää.

Lue lisää

"Meillähän ei ole mitään näyttöä sen puolesta, että näkymätön elefantti olisi edes mahdollinen asia. Sama pätee jumaliin, mutta tässä asia riippuu jonkin verran siitä, määritelläänkö jumala siten, että se on tunnettujen luonnonlakien puitteissa mahdollinen asia."

Eli tarkoitatko, että ateistin jumalakuva on kuin "näkymätön elefantti"? En ihmettele, että teologit hämmästelevät ateistien jumalakuvaa.

Anonyymi kirjoitti:

Sinä siis tiedät miten mahdollinen Lentävä Spagettihirviö on. Voisitko kertoa sen asteikolla 0-1 tai prosenttilukuna 0-100 %?

Kerro sitten todennäköisyys Jehovalle ja Korkeammalle voimalle.

Nolottaako, kun jätät kertomatta?

Kiitos, teisti! Uskosi Jumalaan tai korkeampaan voimaan on vahva!

Lue lisää

Et tainnut nyt oikein seurata keskustelua. Tässähän kritisoitiin erään "agnostikon" väittämiä.

Nyt rääpimisesi meni pahasti väärään maaliin....

Anonyymi kirjoitti:

"Meillähän ei ole mitään näyttöä sen puolesta, että näkymätön elefantti olisi edes mahdollinen asia. Sama pätee jumaliin, mutta tässä asia riippuu jonkin verran siitä, määritelläänkö jumala siten, että se on tunnettujen luonnonlakien puitteissa mahdollinen asia."

Eli tarkoitatko, että ateistin jumalakuva on kuin "näkymätön elefantti"? En ihmettele, että teologit hämmästelevät ateistien jumalakuvaa.

Lue lisää

En tarkoittanut. Googleta "analogia".

Lähtökohtaisesti kaikki yliluonnolliset väittämät eli tunnettujen luonnonlakien vastaiset tai niiden ulkopuoliset asiat, mistä ei ole mitään havaintoja, ovat mahdottomia - kunnes toisin todistetaan. Kysymys ei ole vain siitä onko jotain olemassa vai eikö ole - vaan myös siitä, onko kyseinen asia edes teoriassa mahdollinen.

Ja sitten varmaan ihmettelet, miksi niitä pitäisi oletusarvoisesti pitää mahdottomina... Syy on se, mikseivät yliluonnolliset väittämät tai "ihmeet" kelpaa rikosoikeudessakaan varteenotettaviksi vaihtoehdoiksi. Voit pohtia, mitä se tarkoittaisi, jos kaikkien keijukaisten, jumalien ja näkymättömien elefanttien mahdollisuus otettaisiin vakavasti huomioon.

Anonyymi kirjoitti:

"Vertailu maapallon ulkopuoliseen elämään on kökkö ja löysästi ajateltu. Meillä on yksi varma hyvin dokumentoitu havainto elämästä ja luokittelumme mukaan myös älyllisestä elämästä."

Sehän on ihan hyvä johdatussiihen, mikä voi olla mahdollista avauksen kirjoittaneelle, joka ei vaikuta ymmärtävän mahdollisuuden käsityksestä oikeastaan mitään. Esimerkissä älyllisestä elämästä ei ole kyse mistään sen syvällisemmästä asiasta. Kuten itsekin sitten oivalsit, niin älyllinen elämä on mahdollinen skenaario universumin muissakin kolkissa.

"Maapallon ulkopuolisen elämän pohdinta olisi verrannollinen jumalien olemassaolon pohdintaan..."

Tästä ei ollut lainkaan kysymys esimerkissä. Ne eivät ole verrannollisia.

"Se, että vaihtoehtoja on kaksi ei tietenkään tarkoita, että ne ovat yhtä todennäköisiä."

Ei tietenkään, mutta agnostikko pitää niitä yhtä epätodennäköisinä tai todennäköisinä. Siinä se ero ateisteihin, jotka uskovat, ettei jumaliaole olemassa. Agnostikolle mitään perusteita pitää toista vaihtoehtoa uskottavampana kuin toista ei ole.

Lue lisää

"Siinä se ero ateisteihin, jotka uskovat, ettei jumaliaole olemassa."

Suurin osa ateisteista on kuitenkin tavalla tai toisella agnostisia. Ateistit eivät myöskään välttämättä pidä kaikkea hataran jumala-käsitteen sisälle meneviä asioita mahdottomina. Esimerkkinä vaikkapa simuloitu universumi, mikä voidaan perustella naturalistisesta lähtökohdasta. Harva uskoo tällaiseen, mutta tuollaisen mahdollisuus voidaan perustella jopa naturalistisesti ilman vetoamista yliluonnolliseen. Siitä onko universumimme lakien määrittäjä ja sen luonnonlaista riippumaton olento jumala voi olla kiistanalainen. Joidenkin mielestä jumala ei saa olla minkään todellisuuden laista riippuva - mitä tämäkin sitten tarkoittaa.

"Agnostikolle mitään perusteita pitää toista vaihtoehtoa uskottavampana kuin toista ei ole."

Olisi hyvä kuulla sinulta tarkat määritelmät termeille "ateisti", "teisti", "agnostikko", Ja sitten voit pohtia teitkö kaikenkattavan setin, vai jääkö vielä ihmisiä, jotka eivät kuulu mihinkään noista kategorioista.

Anonyymi kirjoitti:

Et tainnut nyt oikein seurata keskustelua. Tässähän kritisoitiin erään "agnostikon" väittämiä.

Nyt rääpimisesi meni pahasti väärään maaliin....

Antamalla Lentävälle Spagettihirviölle ja Jehovalle 50 %:n todennäköisyyden, osoitat olevasi teisti.

Anonyymi kirjoitti:

Tuo on tarkoitushakuinen ja "piilouskonnollinen" tapa määritellä agnostismi.

Vertailu maapallon ulkopuoliseen elämään on kökkö ja löysästi ajateltu. Meillä on yksi varma hyvin dokumentoitu havainto elämästä ja luokittelumme mukaan myös älyllisestä elämästä. Kun lisäksi tiedämme universumin koon, on luonnollista kysyä onko myös muualla elämää ja voisiko se olla älyllistä. Me tiedämme mistä aineista elämä on koostunut ja meillä on täysi syy uskoa (ja pitkälle tiedämme), että näitä samoja aineita on joka puolella universumia ja toisaalta myös luonnonlait (fysiikka kemia) on muuallakin samanlaista. Pohdinnalle on siis jotain perusteita.

Maapallon ulkopuolisen elämän pohdinta olisi verrannollinen jumalien olemassaolon pohdintaan, jos meillä olisi yksi varma havainto yhdestä Jumalasta ja tietäisimme mikä on sen olemus tai "koostumus", miten se toimii jne ja sitten pohtimisimme voisiko jumalia olla useampikin. Mutta kun jumalista ei ole minkäänlaista havaintoa eikä selitystä millaisia nämä astraalioliot edes voisivat olla, miten ne vaikuttaisivat fyysiseen maailmaan, mitkä luonnonlait niitä koskisivat jne. niin pohdinta on pelkkää käsien heiluttelua. Jumalat ovat täysin spekulatiivisia ja määrittelemättömiä. Jumalat ovat oikeastaan pseudoidea, jonka kuvitellaan tarkoittavan jotain, jota kuitenkaan ei osata kuvata.

"Agnostikolle jumalien olemassaolo on yhtä mahdollista kuin niiden olemattomuuskin."

Tässä nyt mennään jo todella kauaksi logiikasta. Se, että vaihtoehtoja on kaksi ei tietenkään tarkoita, että ne ovat yhtä todennäköisiä. Uskon saavani ensi viikolla miljoonan. Se joko tapahtuu tai ei tapahdu, joten on yhtä mahdollista, että saan miljoonan kuin että olen saamatta?

Vähän ryhtiä ajatteluun!

Lue lisää

Väitän, että äärettömästä universumista löytyy elämää ennemmin kun yhtään jumalaa.

Agnostikkona olen sitä mieltä, että saattaapi hyvinkin olla, että Spagettihirviö on olemassa ja Hän on nuudelisella johdatuksellaan saanut ihmiset keksimään muka "fiktiivisen" ja koomisen tarinan Spagettihirviöstä, jossa kuitenkin on syvällinen totuus. Tai on olematta. Ei voi tietää.

Toisin kuin Raamatun hirviöimäinen Jumala (joka hänkin toki saattaa olla olemassa - kiitos ja anteeksi siitä), niin Spagettihirviöhän on huumorintajuinen ja ehkä siksi ajattelee, että humoristinen ilosanoma leviää helpommin kuin veriseen ihmisuhriin ja helvetin tuskilla pelotteluun perustuva? Tai ehkä näin ei ole.

Toki enkä tietenkään ole mitenkään kiistämässä sitä mahdollisuuttaa, että ehkä Raamatun kaikkivoipa Jumala saattoi hyvinkin uhrata itsensä Jeesuksen muodossa itselleen, jotta voisi tuomita helvetin ikuiseen kärsimykseen heidät, jotka eivät usko, että kaikkivoipa Jumala uhrasi itsensä Jeesuksen muodossa itselleen. Ellei sitten tarina ole perätön. Tai sitten ei ole.

Agnostikolle kaikki kun on ihan fifty-sixty. Ehkä.

Anonyymi kirjoitti:

Agnostikkona olen sitä mieltä, että saattaapi hyvinkin olla, että Spagettihirviö on olemassa ja Hän on nuudelisella johdatuksellaan saanut ihmiset keksimään muka "fiktiivisen" ja koomisen tarinan Spagettihirviöstä, jossa kuitenkin on syvällinen totuus. Tai on olematta. Ei voi tietää.

Toisin kuin Raamatun hirviöimäinen Jumala (joka hänkin toki saattaa olla olemassa - kiitos ja anteeksi siitä), niin Spagettihirviöhän on huumorintajuinen ja ehkä siksi ajattelee, että humoristinen ilosanoma leviää helpommin kuin veriseen ihmisuhriin ja helvetin tuskilla pelotteluun perustuva? Tai ehkä näin ei ole.

Toki enkä tietenkään ole mitenkään kiistämässä sitä mahdollisuuttaa, että ehkä Raamatun kaikkivoipa Jumala saattoi hyvinkin uhrata itsensä Jeesuksen muodossa itselleen, jotta voisi tuomita helvetin ikuiseen kärsimykseen heidät, jotka eivät usko, että kaikkivoipa Jumala uhrasi itsensä Jeesuksen muodossa itselleen. Ellei sitten tarina ole perätön. Tai sitten ei ole.

Agnostikolle kaikki kun on ihan fifty-sixty. Ehkä.

Lue lisää

On havaittu, että agnostikko pitää Raamatun Jumalaa tai korkeampaa voimaa 50 %:lla todennäköisyydellä totena, joten luja on teistinen usko hänellä.

Me ateistit tiedämme todennäköisyyden olevan nolla eli ne ovat mahdottomia.

Kysymys ateistille, mistä tiedät, että Jehova olisi ihmisen keksimä? Kerro perusteellisestipäättelysikulku, niin katsotaan aikaansaannostasi.

Anonyymi kirjoitti:

Kysymys ateistille, mistä tiedät, että Jehova olisi ihmisen keksimä? Kerro perusteellisestipäättelysikulku, niin katsotaan aikaansaannostasi.

Jehovan todistajien väite on, että Jumala on oikeudenmukainen ja Jumala on ikuinen.
Jehovan todistajat väittävät, että heidän tulkintansa Jumalan tahdosta on "alkuperäinen" ja "aito".

Kuitenkin TIEDÄMME että Jehovan todistajat on perustettu vasta 1800-luvulla. On täysin epäloogista, että Jumala, jonka totuudet ovat väitteen mukaan ikuisia, olisi odotellut 1800-luvulle asti ennen kuin olisi paljastanut, mitä "aikuisteen oikeasti" tahtoi.

Sama uskontojen historiallisuuden ja Jumalan ikuisien totuuksien välinen ristiriita toki liittuu kaikkiin kristillisiin (ja muihinkin) uskontoihin. Jos Jumala ja hänen totuutensa on ollut aina, niin miksi kaikkea ei kerrottu heti Aadamille ja Eevalle (jos pysytään Raamatun mytologiassa)? Aadamin ja Eevan jälkeen tuli Nooa, jonka kanssa Jumala teki liiton omine sääntöineen. Sen jälkeen tuli Aabraham jonka kanssa tehtiin taas liitto ja taas vähän eri säännöt. Sitten tuli Mooses, jonka kanssa tehty liitto keskittyi häkellyttävän paljon dieettiohjeisiin. Ja sitten kun Aadamin, Nooan, Aabrahamin ja Mooseksen kanssa tehdyt liitot ei riittäneet tarvittiin muka ihmisuhrispektaakkeli, jossa Jumala tavallaan uhrasi itsensä itselleen, koska se vaikutti jotenkin siihen, mitä kaikkivoipa Jumala saattoi tehdä?

Ja missä nämä kaikki Jumalan ja ihmisen liitot tehtiin? Jossain lähi-idän laitamilla ja suurin osa ihmiskunnasta ei kuullut niistä koskaan. Parasta mihin kaikkivoipa Jumala pystyi?

Täysin epäuskottavaa ja epäloogista hölmöilyä. Jos Jumala ja Jumalan totuudet ovat ikuisia eivät ne voi muuttua historian saatossa. Sehän tarkoittaa että lukuisat sukupolvet missaavat kokonaan sen mitä Jumala "oikeassti" tarkoitti. Olisiko se oikeudenmukaista?

Anonyymi kirjoitti:

Jehovan todistajien väite on, että Jumala on oikeudenmukainen ja Jumala on ikuinen.
Jehovan todistajat väittävät, että heidän tulkintansa Jumalan tahdosta on "alkuperäinen" ja "aito".

Kuitenkin TIEDÄMME että Jehovan todistajat on perustettu vasta 1800-luvulla. On täysin epäloogista, että Jumala, jonka totuudet ovat väitteen mukaan ikuisia, olisi odotellut 1800-luvulle asti ennen kuin olisi paljastanut, mitä "aikuisteen oikeasti" tahtoi.

Sama uskontojen historiallisuuden ja Jumalan ikuisien totuuksien välinen ristiriita toki liittuu kaikkiin kristillisiin (ja muihinkin) uskontoihin. Jos Jumala ja hänen totuutensa on ollut aina, niin miksi kaikkea ei kerrottu heti Aadamille ja Eevalle (jos pysytään Raamatun mytologiassa)? Aadamin ja Eevan jälkeen tuli Nooa, jonka kanssa Jumala teki liiton omine sääntöineen. Sen jälkeen tuli Aabraham jonka kanssa tehtiin taas liitto ja taas vähän eri säännöt. Sitten tuli Mooses, jonka kanssa tehty liitto keskittyi häkellyttävän paljon dieettiohjeisiin. Ja sitten kun Aadamin, Nooan, Aabrahamin ja Mooseksen kanssa tehdyt liitot ei riittäneet tarvittiin muka ihmisuhrispektaakkeli, jossa Jumala tavallaan uhrasi itsensä itselleen, koska se vaikutti jotenkin siihen, mitä kaikkivoipa Jumala saattoi tehdä?

Ja missä nämä kaikki Jumalan ja ihmisen liitot tehtiin? Jossain lähi-idän laitamilla ja suurin osa ihmiskunnasta ei kuullut niistä koskaan. Parasta mihin kaikkivoipa Jumala pystyi?

Täysin epäuskottavaa ja epäloogista hölmöilyä. Jos Jumala ja Jumalan totuudet ovat ikuisia eivät ne voi muuttua historian saatossa. Sehän tarkoittaa että lukuisat sukupolvet missaavat kokonaan sen mitä Jumala "oikeassti" tarkoitti. Olisiko se oikeudenmukaista?

Lue lisää

"On täysin epäloogista, että Jumala, jonka totuudet ovat väitteen mukaan ikuisia, olisi odotellut 1800-luvulle asti ennen kuin olisi paljastanut, mitä "aikuisteen oikeasti" tahtoi."

Kieltämättä tuossa on aihetta ihmettelyyn, mutta olisiko loogistasiis se,että jumala olisi piilossa kuten monien uskotontojen jumalat vaikuttavat olevan? Logiikkasi taitaa viedä nyt väärään suuntaan päättelyä. Piilossa oleva jumala olisi loogisesti sen mukaan olemassa.

Ateistille kelpaisi siis avoimesti itsensä ilmoitettu jumala, mutta koska "ilmoitus" on viivästynyt noinkin paljon niin ei se sitten voikaan olla todellinen jumala. Jää käteen niin sanotusti tilanne, että tekipä jumala miten päin tahansa, hän ei voi olla todellinen.

Oikeudenmukaisuutta hakeva kysymyksesi on ihan aiheellinen. Mutta vastausta ei taida liittyä nyt tähän teemaan, onko jumala ihmisen keksimä? Jehova vaikuttaa kerrotun mukaan hankalalta tyypiltä.

Anonyymi kirjoitti:

On havaittu, että agnostikko pitää Raamatun Jumalaa tai korkeampaa voimaa 50 %:lla todennäköisyydellä totena, joten luja on teistinen usko hänellä.

Me ateistit tiedämme todennäköisyyden olevan nolla eli ne ovat mahdottomia.

Lue lisää

"Me ateistit tiedämme todennäköisyyden olevan nolla eli ne ovat mahdottomia."

Äläpäs yleistä! Suurin osa ateisteista ei ole valmis tekemään tuollaista väittämää mistään. Aina jää pieni vaihtoehto, että on väärässä. Richard Dawkingskin myöntää, ettei mitään voi koskaan tietää täysin varmasti. Pienen todennäköisyys luvun sijasta hän sanoi, että Jumalan todennäköisyys on suurin piirtein sama Hammaskeijun kanssa - eli täysin absurdin pieni.

Anonyymi kirjoitti:

"On täysin epäloogista, että Jumala, jonka totuudet ovat väitteen mukaan ikuisia, olisi odotellut 1800-luvulle asti ennen kuin olisi paljastanut, mitä "aikuisteen oikeasti" tahtoi."

Kieltämättä tuossa on aihetta ihmettelyyn, mutta olisiko loogistasiis se,että jumala olisi piilossa kuten monien uskotontojen jumalat vaikuttavat olevan? Logiikkasi taitaa viedä nyt väärään suuntaan päättelyä. Piilossa oleva jumala olisi loogisesti sen mukaan olemassa.

Ateistille kelpaisi siis avoimesti itsensä ilmoitettu jumala, mutta koska "ilmoitus" on viivästynyt noinkin paljon niin ei se sitten voikaan olla todellinen jumala. Jää käteen niin sanotusti tilanne, että tekipä jumala miten päin tahansa, hän ei voi olla todellinen.

Oikeudenmukaisuutta hakeva kysymyksesi on ihan aiheellinen. Mutta vastausta ei taida liittyä nyt tähän teemaan, onko jumala ihmisen keksimä? Jehova vaikuttaa kerrotun mukaan hankalalta tyypiltä.

Lue lisää

"Ateistille kelpaisi siis avoimesti itsensä ilmoitettu jumala, mutta koska "ilmoitus" on viivästynyt noinkin paljon niin ei se sitten voikaan olla todellinen jumala."

En nyt sanoisi noinkaan. Mitään "ilmoitusta" ei ollut vaan koko Jehova myytti on jäljitettävissä ihmisen keksintönä.

“Jehova” on kielihistoriallinen muoto, joka syntyi, kun heprean YHWH-kirjainasu yhdistettiin Adonai-sanan vokaaleihin; masoreettien merkinnästä tehtiin keskiajalla ja reformaation aikana kirjaimellinen lukutapa. Varhaisissa lähteissä ja arkeologiassa esiintyy YHWH, kun taas “Jehovah/Jehova” yleistyy vasta 1200–1500-lukujen latinankielisissä ja englanninkielisissä käännöksissä. Jehovan todistajat syntyivät 1870-luvun Yhdysvalloissa Charles Taze Russellin piirissä ja omaksuivat “Jehovan” nimen, koska se oli heidän käyttämissään englanninkielisissä Raamatuissa ja sopi liikkeen opilliseksi tunnukseksi. Evidenssi on kokonaan ihmisperäistä—käsikirjoitustraditio, käännöshistoria ja liikkeen perustamisasiakirjat—eikä sisällä riippumattomasti todennettavia “jumala-havaintoja”. Siksi Jehova selittyy historiallisena ja kielellisenä kehitystuotteena, ei havaittuna yliluonnollisena olentona.

Anonyymi kirjoitti:

"Me ateistit tiedämme todennäköisyyden olevan nolla eli ne ovat mahdottomia."

Äläpäs yleistä! Suurin osa ateisteista ei ole valmis tekemään tuollaista väittämää mistään. Aina jää pieni vaihtoehto, että on väärässä. Richard Dawkingskin myöntää, ettei mitään voi koskaan tietää täysin varmasti. Pienen todennäköisyys luvun sijasta hän sanoi, että Jumalan todennäköisyys on suurin piirtein sama Hammaskeijun kanssa - eli täysin absurdin pieni.

Lue lisää

Tuo on saivartelua. Käytännössä Dawkins pitää jumalia mahdottomana.

Anonyymi kirjoitti:

Tuo on saivartelua. Käytännössä Dawkins pitää jumalia mahdottomana.

”Usein sanotaan, pääasiassa ’kiistattomien’ taholta, että vaikka Jumalan olemassaolosta ei ole positiivista näyttöä, ei ole myöskään todisteita hänen olemassaoloaan vastaan. On siis parasta pitää mieli avoimena ja olla agnostikko. Ensi silmäyksellä se vaikuttaa horjumattomalta kannalta, ainakin Pascalin vedonlyönnin heikossa merkityksessä. Mutta tarkemmin ajateltuna se vaikuttaa pakotetulta, koska samaa voitaisiin sanoa Joulupukista ja hammaskeijuista. Puutarhan perällä saattaa olla keijuja. Siitä ei ole todisteita, mutta ei voi todistaa, etteikö niitä olisi, joten eikö meidän pitäisi olla agnostikkoja keijujen suhteen?” - Richard Dawkins.

Anonyymi kirjoitti:

”Usein sanotaan, pääasiassa ’kiistattomien’ taholta, että vaikka Jumalan olemassaolosta ei ole positiivista näyttöä, ei ole myöskään todisteita hänen olemassaoloaan vastaan. On siis parasta pitää mieli avoimena ja olla agnostikko. Ensi silmäyksellä se vaikuttaa horjumattomalta kannalta, ainakin Pascalin vedonlyönnin heikossa merkityksessä. Mutta tarkemmin ajateltuna se vaikuttaa pakotetulta, koska samaa voitaisiin sanoa Joulupukista ja hammaskeijuista. Puutarhan perällä saattaa olla keijuja. Siitä ei ole todisteita, mutta ei voi todistaa, etteikö niitä olisi, joten eikö meidän pitäisi olla agnostikkoja keijujen suhteen?” - Richard Dawkins.

Lue lisää

"Kenties agnostisisismi on sinusta järkevä kanta, mutta ateismi on yhtä dogmaattista kuin uskonnollinen usko? Jos niin on, toivon että (tämän kirjan) luku 2 muuttaa mielesi ja vakuuttaa sinut siitä, että "jumalhypoteesi" on maailmankaikkeutta koskeva luonnontieteellinen hypoteesi, jota on analysoitava yhtä skeptisesti kuin kaikkia muitakin hypoteeseja."

Jumalaharha s. 22, Toinen painos 2007.

Anonyymi kirjoitti:

"Kenties agnostisisismi on sinusta järkevä kanta, mutta ateismi on yhtä dogmaattista kuin uskonnollinen usko? Jos niin on, toivon että (tämän kirjan) luku 2 muuttaa mielesi ja vakuuttaa sinut siitä, että "jumalhypoteesi" on maailmankaikkeutta koskeva luonnontieteellinen hypoteesi, jota on analysoitava yhtä skeptisesti kuin kaikkia muitakin hypoteeseja."

Jumalaharha s. 22, Toinen painos 2007.

Lue lisää

Ateismi ei ole dogma vaan johtopäätös: jumalasta ei ole edes tieteellistä hypoteesia, vaan uskomus, jota ei voi testata kuten muita selitysmalleja. Agnostismi kuvaa tietämisen rajaa, ateismi järkevää kannanottoa, kun väitteelle ei ole näyttöä.

Kyllä minä voin perustella ateitisuuttani:
Ei ole perusteltua syytä uskoa yhteenkään jumalaan jota ihmiset palvovat tai ovat palvoneet. Pelkkä käsien heiluttelu ja höpöttely ei vakuuta.
Edes uskovat eli he jotka HALUAVAT uskoa jumaliin eivät ole keskenään yhtä mieltä siitä mikä jumala on olemassa ja mikä ei. Koska jokainen uskonto on vähemmistöuskonto olen joka jumalan suhteen yhtä mieltä uskovaisten enemmistön kanssa: kyseinen jumala ei ole olemassa.

Olkiukko. “Ateismin harjoittaja” ja “ateistinen oppi” ovat kategoria-virheitä. Ateismi ei ole oppijärjestelmä eikä rituaali, vaan rajattu kanta yhteen väitteeseen: jumalia ei ole uskottavaa syytä pitää olemassa. Siinä kaikki.

Todistustaakka kuuluu väitteen esittäjälle. Kun joku väittää jumalan olemassaoloa, hänen tulee tuoda näyttö. Skeptikko ei “vapauta itseään” perusteluista, vaan soveltaa samaa periaatetta kaikkeen: väitteet todistetaan, eivät oleteta. Jos ateisti esittää positiivisen väitteen (esim. “jumalia ei voi olla”), silloin hänkin kantaa todistustaakan. Tämä ei ole mustavalkoisuutta vaan johdonmukainen episteminen sääntö.

“Uusateismi” on leimakirves, ei argumentti. Nimilappujen heiluttelu ei korvaa näyttöä. Myös puhe “ateististen järjestöjen” puutteesta on sivuraide: maailmankatsomuksen pätevyys ei riipu yhdistysrekisteristä.

Ateismin monimuotoisuus on tosi mutta triviaali huomio: ateisteilla on erilaisia politiikkoja, arvoja ja tyyliä. Yhteistä on vain metodinen asenne—väitteet punnitaan todisteilla. Tämän oikominen ei ole “ateismin markkinointia” vaan perusasioiden selvennystä.

Jos palstalla halutaan vähemmän mustaa-valkoista ja enemmän laatua, resepti on yksinkertainen: esitä väite, perustele se relevantilla näytöllä, hyväksy falsifioitavuus. Kaikki muu on retorista sumutusta.

Agnostikko pitää mahdollisena Zorg-planeetalla asuvat menninkäiset, jotka laittavat sondeja ihmisen anusreikiin vakoillakseen heitä. Tätähän ei voida tietää onko se totta vai ei.

Lentävän Spagettihirviön ja vaaleanpunaisen näkymättömän yksisarvisen perustelut me jo tiedämme: ne ovat mahdollisesti todellisia.

"Heille (uskovaisille) ateisteja ovat kaikki ne jotka eivät usko raamattuun."

No ei nyt sentään!

Joskus tuntuu, ettei te kristityt olette niin fiksautuneita omaan uskontoonne, että ette edes ymmärrä minkälainen jumala-soppa Maapallolta löytyy. Silti, enpä ole vielä tavannut kristittyä, joka luulisi hindua tai muslimia ateistiksi.

Agnostikko on pelkuri, johon on lapsena istutettu niin vahva helvetin pelko, että ei uskalla ääneen sanoa, että eihän jumaliin uskomisessa ole mitään järkeä, koska pelkää, että jossain kuitenkin on joku astraalimenninkäinen, joka tulee ja rankaisee.

Agnostisuudessa on syytä puhua todennäköisyyksistä. Jos agnostikko pitää jumalia todennäköisempänä kuin keijuja, tonttuja ja muita mielikuvitusolentoja, niin se ei ole enää järkevää agnostismia. Jumalan tai jumalien olemassaolo on niin äärettömän epätodennäköistä, että niitä ei pitäisi huomioida lainkaan. Ainoa järkevä suhtautuminen jumaliin tai Jumalaan on positiivinen ateismi. Vaikka tämäkään ei pysty täysin todistamaan olemattomuutta, niin se on niin ilmiselvää, ettei asiaa tarvitse epäillä.