Ruotsissa kaikenikäiset lukevat Pottereita. Niin minäkin 50-kesäinen naisihminen. Suomessa kesällä käydessäni sain käsiini 4.painoksen ja luin sen, koska ruotsalainen oli vasta tulossa muutaman kuukauden päästä.
Mutta kauhistus, mitä kieltä. Ruotsalaiset kirjat eivät ole alkuunkaan niin lapsellisia kuin suomalaiset. Pani ihan miettimään, että kuka on päättänyt käännöksen tasosta. Tuskin sentään kääntäjä ihan itse. Onko kirjan kieli varsin vasiten suunnattu vasta lukemman oppineille poikalapsille?
Mutta kauhistus, mitä kieltä. Ruotsalaiset kirjat eivät ole alkuunkaan niin lapsellisia kuin suomalaiset. Pani ihan miettimään, että kuka on päättänyt käännöksen tasosta. Tuskin sentään kääntäjä ihan itse. Onko kirjan kieli varsin vasiten suunnattu vasta lukemman oppineille poikalapsille?
Vastaukset 13
Vanhimmat
Suomentaja on erittäin hyvä ja suomennos ei ole ollenkaan lapsellinen. Oletko muuttunut jo niin saatanan sveduksi että tulet suomalaisten keskustelupalstoille arvostelemaan erinomaisesti suomennettuja kirjoja. Oletko aivan varma että ruotsalainen suomennon on oikein sillä olen lukenut myös englanninkieliset ja mielestäni suomennos on tavoittanut juuri sen mitä pitikin. Suuri kiitos suomentajalle! Ja haista sinä svedu....
Rumat puheet pieni kulli, iso viha pieni mieli.
Olen samaa mieltä Ulkosuomalaisen kanssa, suomenkielinen käännös on selvästi suunnattu lapsille, kun taas englanninkielinen on nuorisotasoa. Mutta olen myös lukenut ruotsiksi, ja se on vielä lapsellisempi kuin suomeksi käännetty.
myös fantasiakirjallisuutta ja Harry Potter on loistava sarja kaikenikäisille:) Jaana Kapari on tehnyt todella laadukasta käännöstyötä, hän on sanonut, ettei ole helppoa kääntää, kun monet kielikuvat vaativat todella mielikuvituksen käyttöä, että sen saisi hengeltään sellaiseksi kuin kirjailija on tarkoittanut.Mielipiteensä kullakin, mutta hän on erittäin arvostettu kääntäjä. Hänellä on ollut melkoisen vapaat kädet suomennokseen, mikä on ollut hyvä asia.Enkä yhtään ihmettele miksi:)Ota muuten huomioon, että sarja on tehty erikoisesti lapsille ja nuorille.
Käännökset on aina hiukan eri tyyppisiä.
Kun ehtii tottua tiettyyn tyyliin, muu tuntuukin sitten kauhealta. Itselleni kävi niin, että luettuani Aku Ankkoja 10 vuotta suomen kielellä vaihdoin lehden Kalle Ankaksi eli ruotsinkieliseksi. Ankan suomennoksista pidin tosi paljon, ja aluksi pidin ruotsinkielisiä Ankka-käännöksiä aivan kauheina ja välillä teki mieleni kiljua, ettei Hessu käytä tollasta kieltä ja niin poispäin. Uuteen tyyliin totuttuani rupesin kuitenkin pitämään niistä ja kuinka ollakaan, nykyään suomenkieliset Ankat saa sappeni kiehumaan. Sarjisten kääntäjillä on tietty vapaammat kädet kuin kirjojen kääntäjillä, mutta pointti on sama: Kun yhteen tyyliin on mieltynyt, hiukan toisenlainen tyyli tuntuu helposti väärältä.
itse luin kirjat enkuks...koska suomennos on todella ihan syvältä...varsinkin kaikki nimet.
No en sano, että suomennos ois huono. Kapari on itseasiassa tehnyt loistavaa työtä :)
Hän vain poisti kahdelta hahmolta S.S-nimikirjaimet (Severus Snape ja Salazar Slytherin)
Siitä vois tulla tulevis kirjois ongelmii... Jos siinä ois vaikka joku sana-arvoitus tai jotain...
Sitäpaitsi SS:sät kuulostaa hauskoilta noi alkuperäiset nimet.
On kääntäjä muutakin jättänyt pois kuin parit tuplaässät. Nimet järjestään on suomennettu. Huiskaukset, Jästit, Tylypahka jne.
Alkukielenä olleesta englannista tehtyjen käännösten pitäsi periaatteessa olla samantasoisia millä tahansa alkuperäiskielestä poikkeavalla kielellä. Pitäsisi kai lukea vielä malliksi saksankielinen Potter, jotta voisin laajemmalla otannalla väittää kääntäjän nuorentaneen kohderyhmää tietoisilla valinnoillaan. Ja jos hän tämän on itsenäisesti, kenenkään kanssa neuvottelematta tehnyt, niin silloin olisi vastaavan kustannustoimittajan syytä miettiä kääntäjien valtuuksia.
Vai että sulla on kyky kertoa, mikä on kirjojen kohderyhmän nuorentamista? Voi jumantsuikka millanen ihminen sä olet. Mikä tekee vaikka huispauksesta nuoremmalle yleisölle suunnatumman nimen kuin quidditsh? Mikä sitten olisi "samantasoinen" suomennos sille sanalle? Kyllä kaikkien pitäis tietää, että kieleltä toiselle käännettäessä alkuperäistekstin jokaista vivahdetta ei millään saa säilytettyä, vaikka kuinka tekis mitä.
Käypä huviksesi kysymässä muutamalta Harry Potter -fanilta, miten mukavaa on opiskella kaikki alkuperäiset sanat niiden suomennettujen tilalle, kun haluaa esim pelata jotain markkinoiden monista Harry Potter tietokonepeleistä? Tuskin niitä kaikkia on suomennettu?
Me olemme käännöksestä eri mieltä. Se on OK. Jokaisella on oikeus mielipiteeseen, mutta siitä minä en pidä, että eri mieltä olevat nimittelevät vaikka miksi. Minullakin on mielipiteen vapaus.
Ooks tosiaan 50?? Jos oot niin aika lapsellinen sellanen, tulla tänne selittään jotain suomennoksesta ja kuinka hyvä ruotsinkielinen käännös on.. Taiat olla feikki... Säälittävää.
Olen vuonna, -51 syntynyt, joten laske siitä oikea ikä. Omat tyttäreni ovat lukeneet Pottereita ruotsiksi, ja Suomessa käydessäni viime kesänä minä luin niitä muun lukemisen puutteessa suomeksi. Jatkoin lukemista Ruotsissa. Siksi minulle kävivät käännöserot selväksi lyhyen aikavälin kuluessa. Minä en ole millään tavalla moittinut suomennuksen tasoa. Kääntäjä on varmasti kaikki saamansa kiitokset ansainnut. Olisin halunnut mielipiteitä periaateratkaisuista, eli kuka on esim päättänyt, että ne nimet ja nimikkeet, mitkä ruotsinnoksessa on jätetty silleen on suomennoksessa muutettu suomalaisiksi sanoiksi. Erään vastauksen mukaan kääntäjä on nämä päätökset itsenäisesti tehnyt. Minä en koulutettuna kääntäjänä olisi keneltäkään kysymättä moista päätöstä tehnyt.
Pottereitahan sanotaan oikeastaan nuorten kirjoiksi... Ja eihän se tyyli niin kamalasti niistä Rowlingin kirjoista voi muuttua, jos se Jaana Kapari (suomentaja siis) on kääntänyt sanasta sanaan...
Tottakai Snape tai quittish kuulostaa meidän korvaan "aikuisemmalta". Mutta alkuperäiskielessä nämä kuitenkin ovat väännöksiä "oikeista" sanoista, perustuen joko vanhaan puhekieleen tai yleisesi käytettyyn sanaan. Käyttämällä samaa nimeä suomennoksessa sorruttaisiin liikaan hienosteluun ja alkuperäisessä versiossa tarkoitetut mielleyhtymät jäisivät saavuttamatta. Joten kääntäjä on ainakin nimien suhteen tehnyt aivan uskomattoman kiitettävää työtä.
Muuten kirjan sävy on ehkä hitusen enemmän nuorisolle kuin aikuiselle väestölle suunnattu, mutta siihen on tietysti syynä alkuperäinen kohderyhmä. Englanninkielistä versiota en ole lukenut, joten sen sävyistä en tiedä. Mutta tällaisia sävyeroja onkin vieraskielisen aina vaikea huomata vaikka paljon olisi kieltä lukenut ja käyttänytkin.