Jos kertoo lääkärille, että tarkka itsemurhasuunnitelma on jo valmis ja on vain enää uskalluksesta kiinni, milloin sen tekee, miten lääkärien tähän pitäisi reagoida tai miten lääkäri on teidän tapauksessanne reagoineet? Määrätäänkö pakkohoitoon heti vai voiko hoidosta edes keskustella? Sairaalaan en halua mennä, mutta voiko tällä nopeuttaa terapiaan tai mielenterveystoimistoon pääsyä? Itselläni on jo lähete MTT:n, mutta kesälomien vuoksi ajan odottelu venyy nyt ainakin kahden kuukauden mittaiseksi, ehkä pidemmäksikin ajaksi.
Itsemurha-ajatukset ja lääkärin reagointi
onko kokemusta?
91215
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Minulle lääkäri ehdotti 2 vuoden kuntoutumis jaksoa suljetulla...
mutta pakkohoitoonpääsyä et sillä nopeuta, sinne ei lähetettä saa, paitsi jos todetaan mielisairaaksi ja sen lisäksi on itsetuhoinen. Tarkkailuun kyllä saattaa päästä. Ilmoitusvelvollisuus tarkoittaa siis virkavaltaa, terapeutti joutuu sitten itse päättämään, että miten yrittää henkesi turvata, usein ei voi mitään asialle tehdä.
joutuu suljetulle pakkohoitoon.
sanoin, ei riitä pakkohoitolähetteeseen, että on itselleen tai muille vaaraksi! Kriteerit täyttyvät vain, jos mielisairas ja itselleen tai muille vaaraksi. Näin se nyt vaan on. Tarkkailu (3pv) asia erikseen.
suotta niitä itsemurhasuunnitelmia tekemään...
et voi tietää, mitä sullakin on vielä elämässä edessä.
kuolema =\
Mietin itsemurhaa noin kahdeksan vuotta sitten vakavasti, en sitä kuitenkaan tehnyt enkä nyttemmin ole katunut tänne jäämistäni. Koeta keskittyä niihin elämän positiivisiin asioihin, pieniinkin vaikka se vaikeata olisikin.
Sitä mokaa ei pitäisi tehdä, että menee kertomaan lääkäreille itsariajatuksista. Eikös niistä voi muutenkin keskustella esim. nettipalstoilla mukavammin? Ahdistuksesta ja nukahtamisvaikeuksista kannattaa valittaa jos niitä on, mutta heti jos lääkärille tulee epäilyskään itsari-ajatuksista, kouraan lyödään korkeintaan jotain laimeaa ssri:tä ja kehoitetaan harkitsemaan terapiaakin, ja tehokkaat psyykelääkkeet ja avunsaannin voi suosiolla unohtaa.
Jos asut Helsingissä, niin on todella vaikea päästä hoitoon. Itselläni edes 3 sairaalaan päätynyttä itsariyritystä ei nopeuta hoitoon pääsyä. Jos kerrot lääkärille, että haluat kuolla, tarkistaa hän korkeintaan ranteesi ja jos niitä on viillelty, hän katsoo onko ne tulehtuneet. Ja lääkkeitä aina määrätään ja niitähän voi sitten vetää yliannoksen.
Sehän olisi upeaa, jos sairaalaan pääsisi tai jopa mielisairaalaan, mutta en uskalla edes haaveilla sellaisesta onnenpotkusta.