Sähköyhtiöt yhdistyvät jälleen-sähkömarkkinalain henki hukassa-valvojaviranomaiset nukkuvat

Sähkömarkkinalain synty ja yhtiöiden uusi yhdistymisaalto: Onko kilpailun henki uhattuna?

Suomen sähkömarkkinalaki säädettiin vuonna 1995 mullistamaan energiakenttää. Sen keskeisenä tavoitteena oli murtaa vanhat monopolirakenteet, edistää kilpailua ja sitä kautta tarjota kuluttajille kohtuuhintaista sähköä sekä parempaa palvelua.
Viime vuosina on kuitenkin nähty uusi ilmiö: sähköyhtiöt, jotka lain myötä eriytyivät ja alkoivat kilpailla keskenään, ovat jälleen alkaneet yhdistyä suuremmiksi kokonaisuuksiksi.
Tämä herättää kysymyksen, onko kehitys ristiriidassa sähkömarkkinalain alkuperäisen hengen kanssa.
Miksi sähkömarkkinalaki säädettiin?
Ennen vuotta 1995 Suomen sähkömarkkinat olivat pitkälti suljettuja ja alueellisten yhtiöiden hallitsemia. Kuluttajilla ei ollut mahdollisuutta valita sähkönmyyjäänsä, vaan he olivat sidottuja oman alueensa yhtiöön. Sähkömarkkinalain tavoitteena oli purkaa tämä jäykkä rakenne ja luoda aidosti kilpailuun perustuvat markkinat.

Lain keskeisimmät periaatteet olivat:
Kilpailun edistäminen: Sähkön tuotanto ja myynti avattiin kilpailulle. Tämä antoi uusille toimijoille mahdollisuuden tulla markkinoille ja tarjota sähköä kuluttajille.
Verkkotoiminnan eriyttäminen: Sähköverkot, jotka ovat luonteeltaan monopoleja, erotettiin sähkön myynnistä ja tuotannosta. Verkkoyhtiöiden tehtäväksi jäi sähkön siirto tasapuolisin ja syrjimättömin ehdoin kaikille sähkönmyyjille. Toimintaa valvoo Energiavirasto.

Kuluttajan valinnanvapaus: Merkittävin muutos kuluttajan kannalta oli oikeus vapaasti valita ja kilpailuttaa oma sähkönmyyjänsä.

Tehokkuuden ja kohtuuhintaisuuden varmistaminen: Uskottiin, että kilpailu johtaisi tehokkaampaan sähköntuotantoon ja painaisi hintoja kuluttajaystävällisempään suuntaan.

Uusi yhdistymisten aalto
Viime vuosina Suomen sähkömarkkinoilla on nähty useita merkittäviä yritysjärjestelyjä, joissa pienemmät, usein kuntaomisteiset energiayhtiöt ovat yhdistäneet sähkönmyyntiliiketoimintonsa. Tästä ovat esimerkkeinä uudet, valtakunnallisesti merkittävät toimijat kuten:
Väre Energia: Perustettiin vuonna 2018, ja se on useiden energiayhtiöiden, kuten Savon Voiman, Kuopion Energian, Alva-yhtiöiden ja Lappeenrannan Energian sähkönmyyntien yhdistymä. Myöhemmin mukaan on liittynyt myös Kymenlaakson Sähkö ja Tampereen Energian sähkösopimusasiakkaat.
Oomi Energia: Aloitti toimintansa vuonna 2020. Sen taustalla on laaja joukko energiayhtiöitä, kuten Lahti Energia, Oulun Seudun Sähkö, Pori Energia, Vantaan Energia sekä Oulun Sähkönmyynti osakkaineen.
Lumme Energia: Syntyi vuonna 2017 Etelä-Savon Energian ja Suur-Savon Sähkön yhdistäessä sähkönmyyntinsä.

Syy yhdistymisille on selvä!
Kansalaisten ryöstäminen!

Onko kehitys lain hengen mukaista? Ei ole!

Huolia ja mahdollisia ristiriitoja lain hengen kanssa:

Vähentyvä kilpailu: Suurin huoli on, että jatkuessaan keskittyminen johtaa markkinan harvainvaltaistumiseen (oligopoliin), jossa muutama suuri toimija hallitsee markkinoita. Tämä voisi vähentää aitoa hintakilpailua ja heikentää kuluttajan asemaa.
Paikallisuuden katoaminen: Pienten, paikallisten yhtiöiden häviäminen voi vähentää asiakaspalvelun henkilökohtaisuutta ja paikallista tuntemusta.
Johtopäätös

Nykyinen kehitys, jossa sähköyhtiöt yhdistyvät on yksiselitteisesti sähkömarkkinalain hengen vastaista. Aito vähäinenkin kilpailu häviää.

Valvovaksi viranomaiseksi määrätty taho on sähköyhtiöiden asialla, samoin kuin koko poliittinen hyvävelisuhmurointikoneisto, v niinkuin ketutus-koneisto.

Sähköyhtiöt ovat ryöstökoneistoja!, politiikan ja poliitikkojen hillotolppia. Yhtiöiden hallituksissa työväenaatteen edustajaa näyttelevästä tasapuolisuutta ja yhdenvertaisuutta äänestäjille julistavasta performanssitaiteilijastakin paljastuu oikea minä - putinistinen egoistisika!