Löysin koreistellun kiven

Naapuri löysi virheettömän kivisen vasarakirveen pottumaastaan 70 vuotta sitten. Tehty laavakivestä, joka on aikan haurasta eikä sovellu työkäyttöön vaan lienee kirves ollut koriste-esine, jonka kivikauden mies hukkasi nykyiselle noin 400 m korkeuskäyrälle.
Ei löydy museovirkailijoitten sivuilta eivätkä ole siitä muutenkaan kiinnostuneita. Minäkin sitä omissa käsissäni ihailin.
Löytäjä on kuollut kauan sitten, samoin kumpikin lapsistaan. Kirveen kohtalosta en tiedä. Toinen, mutta alkeellisempi on alle 2 km:n päässä navetan betonisokkelin sisässä.
Ei sekään ketään kiinnosta, koska siitäkään ei ole museopiirejä hallinnoivalle rantaruåtsalaiselle eliitille muuta kuin harmia. Suomalaisuushan on niille pelkkää alkeellista takapajuisuutta ja tyhmyyttä aitoon Freudentalilaisuuden henkeen. Löydettyjen muinaisten loistomiekkojen ylivoimainen lukuisuus Suomessa vain on kiusallinen piikki lihassa ja se pitää hämärtää ja unohtaa. Samoin se, että riimukivien tekstit ymmärtää parhaiten Suomen kieltä osaavat tutkijat.
Kiusallisia faktoja, kertakaikkiaan...