Miksi jotkut osta valittelee halpoja pieni järjestelmiä kun

Saako pyytää
Pysy aiheessa

Plees

Olet täysin oikeassa hyvä! MUTTA hyöty ei ole sinulle vaan sen paneelin omistajalle. Yllättikö tieto?
Voi ladata hammasharjaa ja paljon muuta kunnon pienikin paneelisto asennettuna esim 3kw piikkitehoinen. Jääkaappi pakastin esim pyörii ilmaiseksi osan aikaa vuorokautta . Eli olet kateuksissasi täysin väärässä oikeasti. Pienestäkin on hyötyä koeta sisäistää asia.

Miten kustannukset voi olla suuret jos psneelidto on pieni? Selitä tämä epäjohdonmukaisuus. Pysy asiassa ja ymmärrä kun valheesi neutralisoidaan taas.

Hyöty 3 kWh , 2o c vuodessa 100 e
Kustannus 1ooo e -6000€

Ai ilmaiseksi
Ei ne herratkaan ilmaiseksi töitä tee
Palkkaa pitää olla 10 000 e ja sittenkään ei työt maistu esim sotejohtajalle

Siis en mene minäkään ilmaistöin


Äänestä

Ilmainen: sama kuin maksuton, vai onko sittenkään?
Vaikka yleensä ilmainen tarkoittaa samaa kuin maksuton, sanat eivät ole täysiä synonyymeja. Ilmainen tarkoittaa myös ’ilman vaivan­näköä saatu’. Lisäksi väitetään usein, että esimerkiksi maksuton koulutus ei ole ilmaista, koska joku (veron­maksaja) sen kuitenkin maksaa. Tässä siis pyritään lähinnä esittämään poliittisia ajatuksia erään­laisella sana­pelillä.

Kielitoimiston sanakirja selittää ilmainen-sanaa kahtalaisesti: ”maksuton, vapaa; ilman vaivan­näköä saatu”. Ensin mainittu, paljon tavallisempi merkitys tarkoittaa, että jostakin ei tarvitse maksaa mitään. Sana­kirjan esimerkit siitä ovat Ilmainen pääsy­lippu, matka, lääkärin­hoito. Toisesta merkityksestä esimerkkinä on Joukkue sai miltei ilmaisen voiton. Toinen merkitys lienee myöhä­syntyisempi ja selittynee sillä, että siinäkin on kyse maksuttomuudesta, mutta maksuksi ajatellaan vaivan­näkö. Suomen murteiden sana­kirjan kuvaus ilmainen-sanasta esittää useita merkityksiä, mutta useimmille yhteistä on maksuttomuus. Mukana on kyllä myös merkitys ’jotakin vailla tai ilman oleva’, mutta ei merkitystä ’ilman vaivan­näköä saatava’.

Sanakirjassa on myös selitys, jonka mukaan ilmainen esiintyy myös yhdys­sanojen jälki­osana, esimerkkeinä Kuiva-, raskas­ilmainen. Kyse on kuitenkin ilma-sanan johdoksesta, tai oikeammin sellaiseen sana­liittoon kuin kuiva ilma on liitetty johdin -inen ja kokonaisuudesta on tehty yhdys­sana.

Sanojen ilmainen ja maksuton käytössä on kyllä eroja. Joissakin yhteyksissä voi käyttää kumpaa tahansa, joissakin taas vain toinen saattaa tuntua sopivalta. Ilmainen sisäänpääsy tuntunee useimmista sopivammalta ilmaukselta kuin maksuton sisäänpääsy, kun taas maksuton oikeuden­käynti on laki­kielen termi, joten ilmainen oikeuden­käynti ei tunnu sopivalta. Toisaalta ilmainen koulutus ja maksuton koulutus ovat molemmat käytössä olevia ilmauksia.

Muun muassa ilmaisesta koulutuksesta tai ilmaisesta joukko­liikenteestä puhumista on kuitenkin paheksuttu. Esimerkiksi Kansallis­gallerian pää­johtajan blogi­kirjoitus Mikään ei ole ilmaista, mutta jokin on maksutonta (7.12.2021) esittää:

Rahoituksesta käyty keskustelu osoitti kaikille selkeästi sen, että kulttuuri on arvokasta, mutta ei ilmaista. Tämän vuoksi on tärkeää, että kulttuuri­toimijat, Kansallis­galleria niiden mukana, korvaa ”ilmainen” sanan ”maksuttomalla” tilanteissa, joissa asiakas ei suoraan maksa saamastaan palvelusta.
Tässä viitataan siihen, että palvelut pitää kuitenkin rahoittaa jollakin tavalla, kuten valtion avustuksilla. Halulle kieltää ilmainen-sana voidaan ajatella kahden­laisia motiiveja:

Koska ilmainen tarkoittaa myös ’ilman vaivan­näköä saatu’, puheen ilmaisista palveluista (tai tuotteista) ajatellaan johtavan harhaan. Palvelut (ja tuotteet) pitää kuitenkin tuottaa, eivätkä ne ole ilmaisia siinä mielessä kuin esimerkiksi ilma ja auringon­paiste.
Sanan ilmainen voidaan ajatella häivyttävän myös maksamisen kokonaan pois, vaikka todellisuudessa kuitenkin joku maksaa, useimmiten viime kädessä veron­maksaja.
On kyseenalaista, onko mikään ilmaista siinä ehdottomassa mielessä, että kenenkään ei tarvitse nähdä mitään vaivaa sen tuottamiseksi eikä millään tavoin maksaa siitä mitään. Usein sanotaan, että ilma olisi sellaista, mutta saatetaan tehdä paljonkin työtä, jotta saadaan käyttöön sopivaa ilmaa ilmastoinnilla, puhdistuksella tai muuten. Auringon­paisteesta sinänsä ei tarvitse maksaa, mutta aurinkoon pääseminen voi vaatia ponnistuksia ja rahaakin.

Suomen etymo­logisen sanakirjan mukaan ilman ja ilmainen ovat sanan ilma johdoksia. Muodostuksen kannalta tämä näyttää ilmeiseltä, mutta merkityksen kannalta asia on epäselvä. Alkujaan ehkä ilman on viitannut jonkin puuttumiseen niin, että tilalla on ilmaa. Sana ilmainen on ehkä merkityksen kannalta ilman-sanaan pikemminkin kuin suoraan ilma-sanaan liittyvä, suunnilleen ’ilman rahaa t. vaivannäköä saatava’.

Ainakin on selvää, että ihmisten tuottamat tavarat ja palvelut eivät koskaan ole mainitussa ehdottomassa mielessä ilmaisia, vaikka ne voivat hyvinkin olla maksuttomia eli ilmaisia sanan tavallisessa merkityksessä. Siksi sellaiset teesit kuin ”kouluruoka on maksutonta, mutta ei ilmaista” ovat tehoton tapa esittää sellaisia sinänsä oikeita ajatuksia kuin että maksuttomien asioiden tuottaminen vaatii yleensä rahaa ja vaivaa. Koska ilmainen ja maksuton ovat yleis­kielessä aika lailla samaa tarkoittavia, yritys määritellä niille ero ja käyttää tätä eroa argumenttina jollekin tuskin vaikuttaa paljoakaan.

Kirjoitettu 23.10.2024.
Tämä sivu kuuluu koosteeseen Kirjoituksia suomen sanoista.

Elektroniikan keskimääräinen käyttöikä vaihtelee suuresti laitteen tyypin mukaan, mutta esimerkiksi puhelimet kestävät tyypillisesti 2–7 vuotta, ja kodinkoneet, kuten pesukoneet ja jääkaapit, jopa 10–15 vuotta tai pidempäänkin huollon ja korjaamisen avulla. Käyttöikä voi kuitenkin olla lyhyempi teknologian nopean kehityksen, valmistajien ohjelmistopäivitysten lopettamisen tai laitteen korjauskelvottomuuden vuoksi.
Eri laitteiden käyttöikä:
Älypuhelimet ja kannettavat tietokoneet: Keskimääräinen käyttöikä on usein 2–4 tai 3–5 vuotta, mutta nykyään ne voivat kestää jopa 6–7 vuotta, jos niitä huolletaan ja korjataan.
Kodinkoneet: Pesukoneet, tiskikoneet ja jääkaapit kestävät yleensä noin 10–15 vuotta, ja pakastimet jopa 20 vuotta.
Muut elektroniikkalaitteet: Digiboksien tyypillinen käyttöikä voi olla neljä vuotta.
Lyhyeen käyttöikään vaikuttavat tekijät:
Nopea teknologinen kehitys: Uusien ja tehokkaampien mallien tullessa markkinoille voi vanhemmista laitteista tulla "käyttökelvottomia" verrattuna uusiin.
Ohjelmistopäivitysten lopettaminen: Valmistajat voivat lopettaa tiettyjen laitteiden ohjelmistopäivitysten tarjoamisen, mikä voi tehdä laitteesta toimimattoman tai vähemmän turvallisen.
Korjaamisen vaikeus: Jotkut laitteet on suunniteltu niin, että ne ovat vaikeita tai kalliita korjata, mikä lyhentää niiden käyttöikää.
Mitä voit tehdä pidentääksesi laitteiden käyttöikää:
Huolla ja korjaa laitteitasi: Säännöllinen huolto ja korjaaminen voivat merkittävästi pidentää laitteiden käyttöikää.
Arvosta ja hoida elektroniikkaasi: Ympäristöteko on myös elektroniikan arvostaminen, huoltaminen ja kierrättäminen.
Tarkista kuluttajansuoja: Kuluttajaliitto muistuttaa, että myyjä on vastuussa tavarassa olevasta virheestä, vaikka se tulisi ilmi myöhemmin, ja joskus laitteen odotettuun kestoikään vaikuttaa myös sen markkinointi.
Kodinkoneen käyttöikä on enintään viisi vuotta - Ilta-Sanomat
2.8.2015 — 4 vuotta. Hieman kolmen vuoden jälkeen hajonneen digiboksin myyjä vetosi takuun umpeutumiseen, mutta Kuluttajariitalautaku...

Ilta-Sanomat

Vuoden turhake on korjauskelvoton elektroniikka
12.12.2019 — ... keskimääräinen käyttöaika on vain 21 kuukautta. Tällä hetkellä kuluttajalle olennaisin ympäristöteko on elektroniika...

Eettisen kaupan puolesta ry

Mikä järki? Tästä syystä moni täysin toimiva kännykkä onkin ...
17.3.2021 — Euroopassa myydään vuosittain yli 200 miljoonaa matkapuhelinta. Määrä on valtava, mutta sitä selittää myös puhelinten kes...

MTV Uutiset

Näytä kaikki
Tekoälyn antamat vastaukset voivat sisältää virheitä. Lue lisää

Miten yht äkkiä paneelit kestääkin 3o vuotta ja tuottaa kokoajan voitoa

Puolijohteella itsellään ei ole varsinaista "käyttöikää", vaan käyttöikä riippuu käytetystä laitteesta ja sen olosuhteista. Elektronisten komponenttien, kuten mikroprosessorien ja muistipiirien, käyttöikä voi vaihdella muutamasta vuodesta useisiin vuosikymmeniin olosuhteista ja komponenttityypistä riippuen.
Mitkä tekijät vaikuttavat puolijohdelaitteen käyttöikään?
Lämpötila: Korkea lämpötila voi heikentää puolijohdemateriaalia ajan myötä, mikä lyhentää laitteen käyttöikää.
Sähköinen rasitus: Suuri sähkövirta tai jännite voi myös kuluttaa puolijohdetta ja vähentää sen käyttöikää.
Mekaaninen rasitus: Tärinä, iskujen ja muiden mekaanisten tekijöiden aiheuttama stressi voi vahingoittaa puolijohdekomponentteja ja lyhentää niiden käyttöikää.
Ympäristöolosuhteet: Kosteus, pöly ja muut epäpuhtaudet voivat heikentää puolijohteiden suorituskykyä ja nopeuttaa niiden kulumista.
Komponentin tyyppi: Erityyppiset puolijohdekomponentit, kuten transistori tai muistisiru, suunnitellaan eri käyttöikään.
Valmistusprosessi: Laadukas valmistus ja oikeaoppinen asennus ovat tärkeitä komponentin käyttöiän kannalta.