Ukrainan jälleenrakennus

Tekniikka ja Talous-lehden mielenkiintoinen pääkirjoitus: "Ukrainan jälleenrakennus voi tarjota ikäviä yllätyksiä suomalaisille"

" Ukrainan jälleenrakennukseen tarvitaan valtavat määrät rakennusmateriaaleja ja osaavaa työvoimaa, päätoimittaja Mikko Virta kirjoittaa.

Lännessä varaudutaan tällä hetkellä siihen, ettei Ukrainan sota lopu vielä vuosikausiin. Jonain päivänä se kuitenkin loppuu, ja myös siihen kannattaa varautua.

Ukrainan jälleenrakennusurakka tulee olemaan kokoluokaltaan suurin Euroopassa toisen maailmansodan jälkeen – ainakin jos puhutaan sodan tuhojen korjaamisesta.

Suuria jälleenrakennusurakoita on nähty myös Balkanin niemimaalla Jugoslavian hajoamissotien jälkeen ja vanhassa Itä-Saksassa Saksojen yhdistymisen jälkeen 1990-luvulla. Jälkimmäisessä oli tosin kyse pikemminkin poliittisesta ja taloudellisesta integraatiosta kuin sotatuhojen paikkaamisesta.

Maailmanpankki on arvioinut, että Ukrainan jälleenrakennus on 524 miljardin dollarin hanke seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) on puolestaan laskenut, että jälleenrakennus voisi tarkoittaa jopa 1–2 miljardin euron vuotuista lisävientiä suomalaisille yrityksille.

Suomesta löytyy vahvaa osaamista esimerkiksi energiateknologiassa, digitalisaatiossa, logistiikassa ja ympäristöteknologiassa.

Jälleenrakennuksesta seuraa suomalaisille yrityksille todennäköisesti myös ikäviä yllätyksiä, joista on puhuttu vähemmän kuin mahdollisuuksista.

Venäjä on tuhonnut laajalti Ukrainan kriittistä infraa, sähköverkkoja, asuintaloja, teollisuutta, teitä, rautateitä, satamia, kouluja, sairaaloita ja niin edelleen.

Niiden korjaamiseen tarvitaan valtavat määrät rakennusmateriaaleja ja osaavaa työvoimaa. Näistä tulee todennäköisesti pulaa Suomessa ja muualla Euroopassa, mikä puolestaan nostaa hintoja.

Teollisuuden työvoimaa tulee Suomeen esimerkiksi Baltiasta, Puolasta, Romaniasta ja muista Itä-Euroopan maista. Näistä ­samoista maista lähdetään aikanaan myös Ukrainan jälleenrakennustyömaille. Suomessa asuvista ­ukrainalaisistakin moni palaa siinä vaiheessa kotimaahansa.

Tekniikka&Talouden jutussa Helsingin Sataman matkustajaliiketoiminnan johtaja Kaj Takolander ar­vioi, että Ukrainan jälleenrakennuksen alkaessa sähkömuuntamoille tulee huutavaa kysyntää. Huoli ei ole turha, sillä päästöttömään laivaliikenteeseen varautuvalla Helsingin Satamalla on edessään isoja investointeja juuri sähköinfraan.

Jälleenrakennus osuu luultavasti myös samaan ajankohtaan, jolloin Suomessa tarvittaisiin osaajia ja materiaalia suuriin vihreän siirtymän investointeihin."