Ateismi Karl Marxin mukaan

Anonyymi-ap

In Private Property and Communism kirjoituksessa vuodelta 1845 Karl Marx otti kantaa ateismiin.

"Communism begins from the outset (Owen) with atheism; but atheism is, at first, far from being communism; indeed, that atheism is still mostly an abstraction"

Miksi Karl Marx näki, että ateismi ja kommunismi ovat samaa alkujuurta, mutta ateismi olisi etäällä todellisesti kommunismista, ollen itseasiassa enimmäkseen vielä abstraktioita?

Voiko tämä Karl Marxin prognoosi olla tänäkin päivänä selittävä tekijä sille, miksi ateismin parissa on vaikea saada vastauksia niihin asioihin, joihin ateismi yhteiskunnallisena aatteena jättää vastaamatta? Ja sille, että ateismia yritetään käyttää sille sopimattomiin tarkoituksiin?

Mitä muita luonnehdintoja Karl Marxilta tahtoisit tuoda esille, jotka käsittelevät ateismia?

31

286

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      "Miksi Karl Marx näki, että ateismi ja kommunismi ovat samaa alkujuurta..."

      Oikeassahan Marx on. Jumalat keksittiin oikeuttamaan ihmisten jakaminen yhteiskuntaluokkiin ja oikeuttamaan omaisuuden epätasainen jakautuminen näiden yhteiskuntaluokkien välille. Ennen jumalien keksimistä ihmiskunta oli ateistinen, luokaton ja tasa-arvoinen.

      • Anonyymi

        Ei jumalia siksi keksitty, jotkut vain keksivät ruveta käyttämään uskontoa hyväkseen yhteiskunnallisesti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei jumalia siksi keksitty, jotkut vain keksivät ruveta käyttämään uskontoa hyväkseen yhteiskunnallisesti.

        ”…yhteiskunnallisesti.”

        No juuri näinhän minä sanoin. Kerroin konkreettisesti mitä yhteiskunnallinen tarkoittaa, ihmisten jakoa yhteiskuntaluokkiin ja omaisuuden jakoa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ”…yhteiskunnallisesti.”

        No juuri näinhän minä sanoin. Kerroin konkreettisesti mitä yhteiskunnallinen tarkoittaa, ihmisten jakoa yhteiskuntaluokkiin ja omaisuuden jakoa.

        No ethän sanonut...

        Sinä sanoit, että jumalat ja uskonnot keksittiin oikeuttamaan yhteiskunnollista epätasa-arvoa.

        Jumalat syntyivät yliluonnollisen tietoisen agentin olettamisesta (Pascal Boyer). (En valitettavasti muista virallista nimitystä, Boyerin kirjani on kateissa.)


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No ethän sanonut...

        Sinä sanoit, että jumalat ja uskonnot keksittiin oikeuttamaan yhteiskunnollista epätasa-arvoa.

        Jumalat syntyivät yliluonnollisen tietoisen agentin olettamisesta (Pascal Boyer). (En valitettavasti muista virallista nimitystä, Boyerin kirjani on kateissa.)

        ”Sinä sanoit, että jumalat ja uskonnot keksittiin oikeuttamaan yhteiskunnollista epätasa-arvoa.”

        En sanonut. Sanoin: ”Jumalat keksittiin oikeuttamaan ihmisten jakaminen yhteiskuntaluokkiin ja oikeuttamaan omaisuuden epätasainen jakautuminen näiden yhteiskuntaluokkien välille.”

        Tämä on tieteellinen fakta. Jumalat ovat ilmaantuneet yhteiskuntaluokkiin kun ryhmän koko ylittää tietyn pisteen, rakenteet monimutkaistuvat, työn jako syntyy ja alkaa kerääntyä omaisuutta.

        ”Jumalat syntyivät yliluonnollisen tietoisen agentin olettamisesta (Pascal Boyer).”

        Yksinkertaiset metsästäjäkeräilijät eivät ole tehneet tätä oletusta. Heillä ei ole jumalia. Jumalat ilmaantuvat vasta kun yhteiskuntarakenne on riittävän monimutkainen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No ethän sanonut...

        Sinä sanoit, että jumalat ja uskonnot keksittiin oikeuttamaan yhteiskunnollista epätasa-arvoa.

        Jumalat syntyivät yliluonnollisen tietoisen agentin olettamisesta (Pascal Boyer). (En valitettavasti muista virallista nimitystä, Boyerin kirjani on kateissa.)

        ”Jumalat syntyivät yliluonnollisen tietoisen agentin olettamisesta (Pascal Boyer).”

        Vaikea sanoa, onko Boyer näin väittänyt vai muistatko sinä väärin, mutta jumalat eivät ole syntyneet noin. Ihmiset ovat olettaneet itsestään liikkuvat kohteet itsensä kaltaisiksi tietoisiksi agenteiksi. Tämä on animismia, joka eroaa teismistä. Kaikki nykyisin elävät metsästäjäkeräilijät ovat animisteja, mutta vain 15% on teistejä.

        Teismi on syntynyt tuosta animistisesta oletuksesta kun yhteiskuntarakenne on kehittynyt niin monimutkaiseksi, että se on vaatinut ulkopuolisen agentin oikeuttamaan säännöt. Tavallisesti tuo jumalaksi muuttunut agentti on ollut voimakas henkiolento tai esi-isien henki tai näiden yhdistelmä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ”Jumalat syntyivät yliluonnollisen tietoisen agentin olettamisesta (Pascal Boyer).”

        Vaikea sanoa, onko Boyer näin väittänyt vai muistatko sinä väärin, mutta jumalat eivät ole syntyneet noin. Ihmiset ovat olettaneet itsestään liikkuvat kohteet itsensä kaltaisiksi tietoisiksi agenteiksi. Tämä on animismia, joka eroaa teismistä. Kaikki nykyisin elävät metsästäjäkeräilijät ovat animisteja, mutta vain 15% on teistejä.

        Teismi on syntynyt tuosta animistisesta oletuksesta kun yhteiskuntarakenne on kehittynyt niin monimutkaiseksi, että se on vaatinut ulkopuolisen agentin oikeuttamaan säännöt. Tavallisesti tuo jumalaksi muuttunut agentti on ollut voimakas henkiolento tai esi-isien henki tai näiden yhdistelmä.

        "Ihmiset ovat olettaneet itsestään liikkuvat kohteet itsensä kaltaisiksi tietoisiksi agenteiksi."

        Niin, eli siis yleensä luonnollisia luonnon tapahtumia ohjaa jokin tietoisuus ja toimija, vaikka sellaista ei missään näy. Ja nämä toimijat ovat jumaluuksia. Animismin ja "teismin" ero on lähes olematon. Animismi on uskontoa.

        "Sinun jumalasi" ovat järjestäytyneen uskonnon jumalia. Kun yhteisöt alkoivat järjestäytyä yhteiskunnaksi, myös uskonto "järjestäytyi". Mutta mitä muuta tuo "voimakas henkiolento" on kuin jumala/jumaluus? Jumalia ovat muutkin "henkiolennot" kuin suuret elämän tai maailmankaikkeuden luojat. Eikö roomalainen kotilieden jumalatar ollut jumala?

        Mutta sinulla vain on pakkomielle saada näyttämään siltä, että metsästäjäkeräilijät olivat ateisteja.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ”Sinä sanoit, että jumalat ja uskonnot keksittiin oikeuttamaan yhteiskunnollista epätasa-arvoa.”

        En sanonut. Sanoin: ”Jumalat keksittiin oikeuttamaan ihmisten jakaminen yhteiskuntaluokkiin ja oikeuttamaan omaisuuden epätasainen jakautuminen näiden yhteiskuntaluokkien välille.”

        Tämä on tieteellinen fakta. Jumalat ovat ilmaantuneet yhteiskuntaluokkiin kun ryhmän koko ylittää tietyn pisteen, rakenteet monimutkaistuvat, työn jako syntyy ja alkaa kerääntyä omaisuutta.

        ”Jumalat syntyivät yliluonnollisen tietoisen agentin olettamisesta (Pascal Boyer).”

        Yksinkertaiset metsästäjäkeräilijät eivät ole tehneet tätä oletusta. Heillä ei ole jumalia. Jumalat ilmaantuvat vasta kun yhteiskuntarakenne on riittävän monimutkainen.

        ”...jumalat ja uskonnot keksittiin oikeuttamaan yhteiskunnollista epätasa-arvoa.”

        ”Jumalat keksittiin oikeuttamaan ihmisten jakaminen yhteiskuntaluokkiin ja oikeuttamaan omaisuuden epätasainen jakautuminen näiden yhteiskuntaluokkien välille.”

        No eikö tuo ole ihan sama asia.... :)


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Ihmiset ovat olettaneet itsestään liikkuvat kohteet itsensä kaltaisiksi tietoisiksi agenteiksi."

        Niin, eli siis yleensä luonnollisia luonnon tapahtumia ohjaa jokin tietoisuus ja toimija, vaikka sellaista ei missään näy. Ja nämä toimijat ovat jumaluuksia. Animismin ja "teismin" ero on lähes olematon. Animismi on uskontoa.

        "Sinun jumalasi" ovat järjestäytyneen uskonnon jumalia. Kun yhteisöt alkoivat järjestäytyä yhteiskunnaksi, myös uskonto "järjestäytyi". Mutta mitä muuta tuo "voimakas henkiolento" on kuin jumala/jumaluus? Jumalia ovat muutkin "henkiolennot" kuin suuret elämän tai maailmankaikkeuden luojat. Eikö roomalainen kotilieden jumalatar ollut jumala?

        Mutta sinulla vain on pakkomielle saada näyttämään siltä, että metsästäjäkeräilijät olivat ateisteja.

        "Niin, eli siis yleensä luonnollisia luonnon tapahtumia ohjaa jokin tietoisuus ja toimija, vaikka sellaista ei missään näy."

        Ei elävistä olennoista tarvitse olettaa, että niitä ohjaa jokin ulkopuolinen toimija. Animistinen oletus on se, että elävä olento on toimija ihan itse.

        "Ja nämä toimijat ovat jumaluuksia. "

        Nyt vedät mutkia suoriksi tietämättömyydestäsi johtuen.

        "Animismin ja "teismin" ero on lähes olematon."

        Ei ole. Animistiset olennot ovat vain olemassa eivätkä ne puutu ihmisten elämään kuten jumalat puuttuvat. Ero on merkittävä.

        "Mutta sinulla vain on pakkomielle saada näyttämään siltä, että metsästäjäkeräilijät olivat ateisteja."

        Sinulla on pakkomielle jankuttaa tieteellisiä faktoja vastaan. Johtuuko se idiotismistasi vai haluatko vain valehdella?

        Tässä on tieteellinen tutkimus, johon perustan väitteeni. Nykyisin elävistä ja tutkituista metsästäjäkeräilijöistä ympäri maailmaa teistejä on vain 15%. Katso tuon tutkimuksen kuva 2.

        Hunter-Gatherers and the Origins of Religion

        "Ancestor spirits or high gods who are active in human affairs were absent in early humans, suggesting a deep history for the egalitarian nature of hunter-gatherer societies."

        https://link.springer.com/article/10.1007/s12110-016-9260-0


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Niin, eli siis yleensä luonnollisia luonnon tapahtumia ohjaa jokin tietoisuus ja toimija, vaikka sellaista ei missään näy."

        Ei elävistä olennoista tarvitse olettaa, että niitä ohjaa jokin ulkopuolinen toimija. Animistinen oletus on se, että elävä olento on toimija ihan itse.

        "Ja nämä toimijat ovat jumaluuksia. "

        Nyt vedät mutkia suoriksi tietämättömyydestäsi johtuen.

        "Animismin ja "teismin" ero on lähes olematon."

        Ei ole. Animistiset olennot ovat vain olemassa eivätkä ne puutu ihmisten elämään kuten jumalat puuttuvat. Ero on merkittävä.

        "Mutta sinulla vain on pakkomielle saada näyttämään siltä, että metsästäjäkeräilijät olivat ateisteja."

        Sinulla on pakkomielle jankuttaa tieteellisiä faktoja vastaan. Johtuuko se idiotismistasi vai haluatko vain valehdella?

        Tässä on tieteellinen tutkimus, johon perustan väitteeni. Nykyisin elävistä ja tutkituista metsästäjäkeräilijöistä ympäri maailmaa teistejä on vain 15%. Katso tuon tutkimuksen kuva 2.

        Hunter-Gatherers and the Origins of Religion

        "Ancestor spirits or high gods who are active in human affairs were absent in early humans, suggesting a deep history for the egalitarian nature of hunter-gatherer societies."

        https://link.springer.com/article/10.1007/s12110-016-9260-0

        Kyllä minä tiedän nuo sinun juttusi, jotka olet takonut päähäsi kuin kiveen hakattuina.

        Se "anima" voi olla myös elottomilla olioilla ja jopa luonnonilmiöillä. Mutta miksi niitä edes kuviteltaisiin, jos niillä ei ole mitään väliä tai merkitystä.

        Ja kyllä "animistiset olennot" vaikuttavat ihmisten elämään. Jos lähteen "henkeä" ei kunnioiteta ja kiitetä vedestä, se saattaa kuivata lähteensä ja ihmiset voivat kuolla janoon.

        Mutta en minä jaksa jankata kanssasi, et kuitenkaan muuta mieltäsi minkään suhteen, kun olet saanut jotain päähäsi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä minä tiedän nuo sinun juttusi, jotka olet takonut päähäsi kuin kiveen hakattuina.

        Se "anima" voi olla myös elottomilla olioilla ja jopa luonnonilmiöillä. Mutta miksi niitä edes kuviteltaisiin, jos niillä ei ole mitään väliä tai merkitystä.

        Ja kyllä "animistiset olennot" vaikuttavat ihmisten elämään. Jos lähteen "henkeä" ei kunnioiteta ja kiitetä vedestä, se saattaa kuivata lähteensä ja ihmiset voivat kuolla janoon.

        Mutta en minä jaksa jankata kanssasi, et kuitenkaan muuta mieltäsi minkään suhteen, kun olet saanut jotain päähäsi.

        "Kyllä minä tiedän nuo sinun juttusi, jotka olet takonut päähäsi kuin kiveen hakattuina."

        Tämä on argumenttivirhe.

        "Se "anima" voi olla myös elottomilla olioilla ja jopa luonnonilmiöillä."

        Totta kai on. En ole muuta väittänytkään. Eläinten biologinen ominaisuus on olettaa itsestään liikkuvat kohteet eläviksi. Se on hengissäpysymistä ja evoluutiota. Tietoinen ihminen lisäksi olettaa, että itsestään liikkuva olento on samanlainen tietoinen agentti kuin hän itsekin.

        "Jos lähteen "henkeä" ei kunnioiteta ja kiitetä vedestä, se saattaa kuivata lähteensä ja ihmiset voivat kuolla janoon."

        Totta kai voi, mutta lähteen henki ei sano, että ihmisten pitää valita itselleen kuningas ja hänelle avuksi pappeja ja kaikki vilja on tuotava kuninkaalle, joka sitten jakaa sitä alamaisilleen pappien avulla. Tällaista tekevät vain jumalat ja tässä on animismin ja teismin ero. Jumalat kertovat ihmisille, miten pitää elää ja yhteiskunta järjestää. Animistiset henget ovat vain omissa oloissaan ja toki suuttuvat, jos niitä häiritään.

        "Mutta en minä jaksa jankata kanssasi, et kuitenkaan muuta mieltäsi minkään suhteen, kun olet saanut jotain päähäsi."

        Et sinä minua vastaan jankuta vaan tieteellistä faktaa vastaan. Tuo tutkimus on aivan pätevä, tunnettu ja melko paljon viitattu. Kerro toki rohkeasti, jos et osaa englantia, minä voi suomentaa sinulle tämän virkkeen tutkimuksesta:

        "Ancestor spirits or high gods who are active in human affairs were absent in early humans, suggesting a deep history for the egalitarian nature of hunter-gatherer societies."


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Kyllä minä tiedän nuo sinun juttusi, jotka olet takonut päähäsi kuin kiveen hakattuina."

        Tämä on argumenttivirhe.

        "Se "anima" voi olla myös elottomilla olioilla ja jopa luonnonilmiöillä."

        Totta kai on. En ole muuta väittänytkään. Eläinten biologinen ominaisuus on olettaa itsestään liikkuvat kohteet eläviksi. Se on hengissäpysymistä ja evoluutiota. Tietoinen ihminen lisäksi olettaa, että itsestään liikkuva olento on samanlainen tietoinen agentti kuin hän itsekin.

        "Jos lähteen "henkeä" ei kunnioiteta ja kiitetä vedestä, se saattaa kuivata lähteensä ja ihmiset voivat kuolla janoon."

        Totta kai voi, mutta lähteen henki ei sano, että ihmisten pitää valita itselleen kuningas ja hänelle avuksi pappeja ja kaikki vilja on tuotava kuninkaalle, joka sitten jakaa sitä alamaisilleen pappien avulla. Tällaista tekevät vain jumalat ja tässä on animismin ja teismin ero. Jumalat kertovat ihmisille, miten pitää elää ja yhteiskunta järjestää. Animistiset henget ovat vain omissa oloissaan ja toki suuttuvat, jos niitä häiritään.

        "Mutta en minä jaksa jankata kanssasi, et kuitenkaan muuta mieltäsi minkään suhteen, kun olet saanut jotain päähäsi."

        Et sinä minua vastaan jankuta vaan tieteellistä faktaa vastaan. Tuo tutkimus on aivan pätevä, tunnettu ja melko paljon viitattu. Kerro toki rohkeasti, jos et osaa englantia, minä voi suomentaa sinulle tämän virkkeen tutkimuksesta:

        "Ancestor spirits or high gods who are active in human affairs were absent in early humans, suggesting a deep history for the egalitarian nature of hunter-gatherer societies."

        Hyvää väittelyä. Arvelen kuitenkin, että tutkimus ennemmin OLETTAA, ettei metsästäjäkerääjillä (huom. termi*) ollut teistisiä jumalia. Nimittäin näyttöä aikakausilta, jolloin ei ollut kirjallisia lähteitä, on erittäin vaikeaa saada.

        *Termi metsästäjäkeräilijä väheksyy luonnotuotteiden keräämisen merkitystä. Ihan hyvin voitaisiin puhua kerääjämetsästelijöistä, jolloin metsästystä väheksyttäisiin. Parempi käsite on metsästäjä ja kerääjä, eikä metsästelijä ja keräilijä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ”Jumalat syntyivät yliluonnollisen tietoisen agentin olettamisesta (Pascal Boyer).”

        Vaikea sanoa, onko Boyer näin väittänyt vai muistatko sinä väärin, mutta jumalat eivät ole syntyneet noin. Ihmiset ovat olettaneet itsestään liikkuvat kohteet itsensä kaltaisiksi tietoisiksi agenteiksi. Tämä on animismia, joka eroaa teismistä. Kaikki nykyisin elävät metsästäjäkeräilijät ovat animisteja, mutta vain 15% on teistejä.

        Teismi on syntynyt tuosta animistisesta oletuksesta kun yhteiskuntarakenne on kehittynyt niin monimutkaiseksi, että se on vaatinut ulkopuolisen agentin oikeuttamaan säännöt. Tavallisesti tuo jumalaksi muuttunut agentti on ollut voimakas henkiolento tai esi-isien henki tai näiden yhdistelmä.

        Metsästäjäkerääjillä oli myös uskonnollista totemismia (= yliluonnollista ja asemaltaan sukulais- tai heimosuhteen kaltaiseksi miellettyä yhteyttä jonkin ihmisryhmän ja eläinlajin välillä. Joskus yhteys oli myös johonkin kasvilajiin tai luonnonilmiöön. Lähde Wikipedia).

        Totemismia voi pitää jonkinlaisen kansanuskontona. Siitä puuttuu organisoiduille uskonnoille tyypillinen yhtenäinen oppi.


    • Anonyymi

      Mutta tässä on vain se outo juttu, että ateismilla ja kommunismilla ei ole mitään loogista yhteyttä. Yhtä hyvin kapitalisti voi olla ateisti (kuten monet ovatkin).

      Ateismin ja kommunismin ns. yhteys on vain historiallinen yhteensattuma.

      Tässä on myös huomattava, että ateismi ei ole mikään yhteiskunnallinen aate!

      • Anonyymi

        ”Ateismin ja kommunismin ns. yhteys on vain historiallinen yhteensattuma.”

        No ei se ole yhteensattuma. Jumalilla perusteltiin sitä, mitä kommunismi vastustaa. Toki epätasa-arvo voidaan poistaa ilman kommunismiakin. Kommunismi epäonnistui siinä. Parhaiten siinä on onnistunut jumalaton eli ateistinen pohjoismainen yhteiskuntamalli.


      • Anonyymi

        "Tässä on myös huomattava, että ateismi ei ole mikään yhteiskunnallinen aate!"

        Ateisteilleko on siis OK elää teistisessä teokratiassa, jossa ateismia ei sallita? Tai valtioateismia noudattavissa valtioissa? Jos kerran yhteiskunnan järjestäytymisellä ei ole merkitystä?

        "Ateismin ja kommunismin ns. yhteys on vain historiallinen yhteensattuma"

        Miten ateistit erottavat ateismin ja muiden aatteiden samanaikaisuuden? Oliko kommunismi sattuma, vai tavoiteltiinko sillä järjestelmällisesti jotakin, jossa myös ateismilla oli rooli?

        "Mutta tässä on vain se outo juttu, että ateismilla ja kommunismilla ei ole mitään loogista yhteyttä. Yhtä hyvin kapitalisti voi olla ateisti (kuten monet ovatkin)."

        Eräät kommunismin kannattajat ovat nähneet asian toisin. Ja teismejä ollaan pidetty osana vanhan vallan sortokoneistoa. Sekä oltiin kehitetty esim. jumalattomat ikäkausiriitit teististen tilalle. Samoin kuin osa intesektionaalisen feminismin kannattajista muutamia vuosia sitten, kun se oli muodissa, pitivät osaa teismejä patriarkaatin vallanpitovälineinä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Tässä on myös huomattava, että ateismi ei ole mikään yhteiskunnallinen aate!"

        Ateisteilleko on siis OK elää teistisessä teokratiassa, jossa ateismia ei sallita? Tai valtioateismia noudattavissa valtioissa? Jos kerran yhteiskunnan järjestäytymisellä ei ole merkitystä?

        "Ateismin ja kommunismin ns. yhteys on vain historiallinen yhteensattuma"

        Miten ateistit erottavat ateismin ja muiden aatteiden samanaikaisuuden? Oliko kommunismi sattuma, vai tavoiteltiinko sillä järjestelmällisesti jotakin, jossa myös ateismilla oli rooli?

        "Mutta tässä on vain se outo juttu, että ateismilla ja kommunismilla ei ole mitään loogista yhteyttä. Yhtä hyvin kapitalisti voi olla ateisti (kuten monet ovatkin)."

        Eräät kommunismin kannattajat ovat nähneet asian toisin. Ja teismejä ollaan pidetty osana vanhan vallan sortokoneistoa. Sekä oltiin kehitetty esim. jumalattomat ikäkausiriitit teististen tilalle. Samoin kuin osa intesektionaalisen feminismin kannattajista muutamia vuosia sitten, kun se oli muodissa, pitivät osaa teismejä patriarkaatin vallanpitovälineinä.

        "Ateisteilleko on siis OK elää teistisessä teokratiassa, jossa ateismia ei sallita? Tai valtioateismia noudattavissa valtioissa? Jos kerran yhteiskunnan järjestäytymisellä ei ole merkitystä?"

        Ei tietenkään ole OK, mutta eihän tässä siitä ole kysymys. Teistisessä teokratiassa ei sallittaisi monia muitakaan asioita tai ajatuksia, ja siksi sellaista yhteiskuntajärjestystä pitäisi joka tapauksessa vastustaa.

        "Miten ateistit erottavat ateismin ja muiden aatteiden samanaikaisuuden? Oliko kommunismi sattuma, vai tavoiteltiinko sillä järjestelmällisesti jotakin, jossa myös ateismilla oli rooli?"

        Maailmassa on vaikka kuinka monia aatteita myös samanaikaisesti. Miksi ateistin pitäisi niitä erityisesti erotella? Ja ateisteja olisi (ja olisi ollut) vaikka kommunismia ei olisi koskaan ollutkaan. Kommunismissa varmasti tavoiteltiin jotain, mutta sillä ei ole mitään merkitystä, olivatko teistejä vai ateisteja. He vain nyt sattuivat olemaan ateisteja, silloisen historiallisen tilanteen seurauksena.

        "Eräät kommunismin kannattajat ovat nähneet asian toisin. Ja teismejä ollaan pidetty osana vanhan vallan sortokoneistoa. Sekä oltiin kehitetty esim. jumalattomat ikäkausiriitit teististen tilalle. Samoin kuin osa intesektionaalisen feminismin kannattajista muutamia vuosia sitten, kun se oli muodissa, pitivät osaa teismejä patriarkaatin vallanpitovälineinä."

        Monet kommunismin kannattajat varmaan ovat nähneet asian toisin. Ja kirkkoa ja pappeja on varmasti pidetty vanhan vallan sortokoneiston osana.
        Mutta toisaalta ateistin ei tarvitse olla kommunisti, ihan hyvin hän voi olla myös kapitalisti. Ateismi ei tarkoita samaa kuin kommunismi.


    • Anonyymi

      "miksi ateismin parissa on vaikea saada vastauksia niihin asioihin, joihin ateismi yhteiskunnallisena aatteena jättää vastaamatta?"

      Niin, se on tosiaan kummallista, että ateismi ei vastaa kysymyksiin, joihin se ei vastaa (eli jotka eivät siihen mitenkään liity (jättää vastaamatta!)).

    • Loistava kysymys, Aimo – ja juuri sellainen, jossa yhdistyy filosofinen uteliaisuus ja yhteiskunnallinen analyysi. Marx ei varsinaisesti sanonut, että ateismi ja kommunismi olisivat samaa alkujuurta, mutta hän näki niillä vahvan yhteyden, erityisesti siinä, miten ne suhtautuvat vallitseviin valtarakenteisiin ja ihmisen vieraantumiseen.

      🧠 Marxin näkemys uskonnosta ja sen yhteys kommunismiin

      - Uskonto kansan oopiumina: Marxin kuuluisa lausahdus "uskonto on kansan oopiumia" ei ollut pelkkä provokaatio. Hän tarkoitti, että uskonto toimii lohduttavana harhakuvana sorretuille ihmisille – se antaa toivoa, mutta samalla ylläpitää epäoikeudenmukaisia olosuhteita.

      - Uskonto vieraantumisen ilmentymänä: Marxin mukaan uskonto syntyy, kun ihminen on vieraantunut todellisesta olemuksestaan. Se on merkki siitä, että yhteiskunta ei ole ihmisen puolella – ja siksi uskonnon kritiikki on samalla yhteiskunnallisten olosuhteiden kritiikkiä.

      - Ateismin rooli: Marx ei ollut ateisti siinä mielessä, että hän olisi keskittynyt jumaluskon kumoamiseen sinänsä. Hän näki ateismin enemmänkin välivaiheena matkalla kohti yhteiskuntaa, jossa ihmiset eivät enää tarvitse uskontoa lohdutuksekseen. Kommunismi, Marxin mukaan, pyrkii juuri tällaiseen yhteiskuntaan – jossa vieraantuminen on poistettu ja ihminen voi olla vapaa.

      🔄 Yhteys, mutta ei identtisyys

      - Ateismi ei ole ideologia: Ateismi tarkoittaa vain jumaluskon puuttumista. Kommunismi taas on kokonainen poliittinen ja taloudellinen järjestelmä. Marxin ajattelussa ateismi ei ollut päämäärä, vaan seuraus yhteiskunnallisesta vapautumisesta.

      - Kommunismi ilman uskontoa: Monet kommunistiset valtiot (Neuvostoliitto, Kiina) omaksuivat ateismin osaksi ideologiaansa, koska uskonto nähtiin esteenä vallankumoukselle ja tasa-arvolle. Mutta tämä oli enemmän poliittinen tulkinta Marxin ajatuksista kuin hänen suora ohjeensa.

      💬 Marxin oma sanailu

      > "Uskonto on ahdistetun luontokappaleen huokaus, sydämettömän maailman sydän... Se on kansan oopiumia."
      > – Karl Marx, 1844

      Tuo lause kiteyttää sen, miksi Marx ei nähnyt ateismia ja kommunismia identtisinä, mutta kylläkin saman vapautusprosessin osina.

      Jos haluat, voimme verrata tätä Feuerbachin vaikutukseen Marxin ajattelussa tai tarkastella, miten Lenin ja Stalin tulkitsivat tätä yhteyttä käytännössä. Tai mennään vielä syvemmälle: miten Marxin käsitys vieraantumisesta liittyy moderniin eksistentialismiin. Sinä johdat, minä seuraan.

      • Anonyymi

        "Tuo lause kiteyttää sen, miksi Marx ei nähnyt ateismia ja kommunismia identtisinä, mutta kylläkin saman vapautusprosessin osina."

        Osa ateisteista ei näe kommunismin ja ateismin muodostamaa rajapintaa historiallisessa kontekstissa. Tästä ja monesta muusta perustelmattomattomasta vastauksesta jotkin ovat vetäneet johtopäätöksen siitä, että looginen keskustelu ateismista vaatii esim. ateismin historian tuntemusta. Ja ateistisen ilmiön tai ateismin ilmentymän sijoittamista siten, että se voidaan tulkita olemassaolevan tiedon avulla.

        Erä tekoälyn muodostaman vastauksen mielenkiintoinen juonne on mm. ihmisen erkaantuminen todellisesta luonteestaan teismien harjoittamisessa. Joka taas toisaalta antaisi ymmärtää, että ehkä ateismissa ihminen olisi luonnollisessa tilassaan. Mutta mikä on ihmisen luonnollinen tila ja kuinka se voidaan havaita on eräs keskustelun aihe.

        Ja tätä depattia käydään yhä edelleen tänäkin päivänä ateismin ja teismien harjoittajien kesken eri muodoissaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Tuo lause kiteyttää sen, miksi Marx ei nähnyt ateismia ja kommunismia identtisinä, mutta kylläkin saman vapautusprosessin osina."

        Osa ateisteista ei näe kommunismin ja ateismin muodostamaa rajapintaa historiallisessa kontekstissa. Tästä ja monesta muusta perustelmattomattomasta vastauksesta jotkin ovat vetäneet johtopäätöksen siitä, että looginen keskustelu ateismista vaatii esim. ateismin historian tuntemusta. Ja ateistisen ilmiön tai ateismin ilmentymän sijoittamista siten, että se voidaan tulkita olemassaolevan tiedon avulla.

        Erä tekoälyn muodostaman vastauksen mielenkiintoinen juonne on mm. ihmisen erkaantuminen todellisesta luonteestaan teismien harjoittamisessa. Joka taas toisaalta antaisi ymmärtää, että ehkä ateismissa ihminen olisi luonnollisessa tilassaan. Mutta mikä on ihmisen luonnollinen tila ja kuinka se voidaan havaita on eräs keskustelun aihe.

        Ja tätä depattia käydään yhä edelleen tänäkin päivänä ateismin ja teismien harjoittajien kesken eri muodoissaan.

        Jos ihminen on oikeistolainen kapitalisti ja ateisti, pitäisikö hänen jotenkin välittää siitä, että myös monet kommunistit olivat ateisteja? Pitäisikö hänen jotenkin surkutella tällaista ikävää tilannetta?

        Jos ihminen on ateisti, pitäisikö hänen tietää kaikkien kaksi ja puoli tuhatta vuotta aikaisemmin eläneiden kreikkalaisten ateistien ajatukset ja kirjoitukset?


      • Anonyymi kirjoitti:

        "Tuo lause kiteyttää sen, miksi Marx ei nähnyt ateismia ja kommunismia identtisinä, mutta kylläkin saman vapautusprosessin osina."

        Osa ateisteista ei näe kommunismin ja ateismin muodostamaa rajapintaa historiallisessa kontekstissa. Tästä ja monesta muusta perustelmattomattomasta vastauksesta jotkin ovat vetäneet johtopäätöksen siitä, että looginen keskustelu ateismista vaatii esim. ateismin historian tuntemusta. Ja ateistisen ilmiön tai ateismin ilmentymän sijoittamista siten, että se voidaan tulkita olemassaolevan tiedon avulla.

        Erä tekoälyn muodostaman vastauksen mielenkiintoinen juonne on mm. ihmisen erkaantuminen todellisesta luonteestaan teismien harjoittamisessa. Joka taas toisaalta antaisi ymmärtää, että ehkä ateismissa ihminen olisi luonnollisessa tilassaan. Mutta mikä on ihmisen luonnollinen tila ja kuinka se voidaan havaita on eräs keskustelun aihe.

        Ja tätä depattia käydään yhä edelleen tänäkin päivänä ateismin ja teismien harjoittajien kesken eri muodoissaan.

        Tuo on todella kiehtova ajatuskulku, Aimo. Ihmisen "luonnollinen tila" on filosofisesti latautunut käsite, joka on saanut eri merkityksiä eri aikakausina ja ajattelijoiden käsissä. Se, että teismi voisi edustaa erkaantumista jostain alkuperäisestä, ja ateismi taas paluuta siihen, avaa kiinnostavan väylän tarkastella ihmisen olemusta ilman metafyysisiä oletuksia.

        🧠 Mitä tarkoitetaan "luonnollisella tilalla"?

        Filosofiassa luonnollinen tila (status naturalis) viittaa usein ihmisen alkuperäiseen, yhteiskunnallisesti järjestämättömään olemassaolon muotoon. Tässä muutamia näkökulmia:

        - Thomas Hobbes näki luonnollisen tilan kaoottisena ja väkivaltaisena: "ihmisen ihmistä vastaan" -tilana, jossa ei ole lakeja eikä moraalia, vain selviytymistaistelu.
        - John Locke puolestaan ajatteli, että luonnollisessa tilassa ihmiset ovat vapaita ja tasa-arvoisia, mutta tarvitsevat yhteiskuntasopimuksen turvatakseen omistusoikeutensa.
        - Samuel Pufendorf korosti, että luonnollinen tila ei ole pelkästään valtiollisen järjestyksen puutetta, vaan myös moraalinen tila, jossa ihmiset pyrkivät yhteiselämään sääntöjen avulla.

        🌿 Luonnollinen tila ja uskonto

        Jos teismi nähdään kulttuurisesti rakentuneena järjestelmänä, joka tarjoaa selityksiä, normeja ja lohtua, voidaan kysyä: onko se ihmisen "luonnollista" vai "rakennettua" olemusta?

        - Ateismi voisi tällöin näyttäytyä paluuna tilaan, jossa ihminen kohtaa maailmansa ilman yliluonnollisia oletuksia—ehkä jopa radikaalina rehellisyytenä olemassaolon edessä.
        - Naturalismi, kuten nykyfilosofiassa tunnetaan, pitää kiinni siitä, että kaikki ilmiöt ovat osa luontoa ja selitettävissä luonnontieteellisesti. Tämä ajattelutapa sulkee pois yliluonnollisen ja korostaa ihmisen paikkaa luonnon jatkumossa.

        🔍 Voiko luonnollisen tilan havaita?

        Tämä on kenties kaikkein haastavin kysymys. Luonnollinen tila ei ole empiirisesti havaittava, vaan se on konstrukti, jonka avulla tarkastellaan ihmisen moraalia, yhteiskuntaa ja identiteettiä. Mutta:

        - Voimme tarkastella lapsen kehitystä ennen kulttuurista muovautumista.
        - Voimme tutkia alkuperäiskansojen elämäntapoja ennen kolonisaatiota ja uskonnollista vaikutusta.
        - Voimme analysoida ihmisen käyttäytymistä ilman ulkoista kontrollia—esimerkiksi eristyksissä tai kriisitilanteissa.

        Tämä keskustelu sivuaa myös kysymystä siitä, onko moraali synnynnäistä vai opittua, ja missä määrin kulttuuri muokkaa ihmisen "luontoa".

        Haluatko, että tarkastellaan tätä vielä esimerkiksi Spinozan tai Camusin näkökulmasta? Tai kenties verrataan teististä ja ateistista ihmiskuvaa moraalifilosofian valossa?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos ihminen on oikeistolainen kapitalisti ja ateisti, pitäisikö hänen jotenkin välittää siitä, että myös monet kommunistit olivat ateisteja? Pitäisikö hänen jotenkin surkutella tällaista ikävää tilannetta?

        Jos ihminen on ateisti, pitäisikö hänen tietää kaikkien kaksi ja puoli tuhatta vuotta aikaisemmin eläneiden kreikkalaisten ateistien ajatukset ja kirjoitukset?

        "Jos ihminen on oikeistolainen kapitalisti ja ateisti, pitäisikö hänen jotenkin välittää siitä, että myös monet kommunistit olivat ateisteja?"

        Kysymys on lähinnä seuraava, pitäisikö tietää, pitäisikö kiistää. Viimeaikainen keskustelu ateismipalstalla on ollut lähinnä palstan keskustelukulttuuriin tervehdyttäminen käsittelemään niitä asioita, joita ateismiin kuuluu. Sekä sen palsta-ateismin viimeisen oljenkorren katkaisemista, missä yksi väitteistä oli, että ateismista ei voida keskustella.

        Jos pidämme palstalla oikeistolaisessa kapitalisti ateismissa määrittelevänä seikkana oikeistolaista ja kapilistia, unohdamme sen, että palstan keskustelu käydään kuitenkin ateismista. Jonka eräs vaihe historiassa on mainitsemasi tilanne. Miten sitten asiaan tulisi suhtautua on jokaisen oma asia.

        Tärkeää kuitenkin olisi jäsentää myös se mitä muotoja ateismi on saanut kapitalistisissa järjestelmissä ja oikeistopolitiikan osa-alueilla? Jota depattia on myös jonkin verran kehitetty ja pidetty yllä.

        Hyviä havaintoaja ateismista. Tästä on hyvä jatkaa.

        "Jos ihminen on ateisti, pitäisikö hänen tietää kaikkien kaksi ja puoli tuhatta vuotta aikaisemmin eläneiden kreikkalaisten ateistien ajatukset ja kirjoitukset?"

        On ihmisen oma asia haluaako hän tietää kysymästäsi asiasta. Mutta vahva kiistäminen siitä, että mainitsemiasi ateistisia kirjoituksia ei olisi olemassa, on sen sijaan jokin häiriö ateistisessa avaruudessa. Olisi syytä pyrkiä kirjoittamaan siten, että myöntää tutustuneensa asiaan, kiistää asian tai myöntää, että ei tiedä asiaa tai se ei kiinnosta.

        Jos sen sijaan on kiinnostunut ateismista ja sen historiasta voivat ko. kirjoitukset antaa lisää näkökulmia aatteen monimuotoisuuteen.

        Oikein hyvää päivän jatkoa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Jos ihminen on oikeistolainen kapitalisti ja ateisti, pitäisikö hänen jotenkin välittää siitä, että myös monet kommunistit olivat ateisteja?"

        Kysymys on lähinnä seuraava, pitäisikö tietää, pitäisikö kiistää. Viimeaikainen keskustelu ateismipalstalla on ollut lähinnä palstan keskustelukulttuuriin tervehdyttäminen käsittelemään niitä asioita, joita ateismiin kuuluu. Sekä sen palsta-ateismin viimeisen oljenkorren katkaisemista, missä yksi väitteistä oli, että ateismista ei voida keskustella.

        Jos pidämme palstalla oikeistolaisessa kapitalisti ateismissa määrittelevänä seikkana oikeistolaista ja kapilistia, unohdamme sen, että palstan keskustelu käydään kuitenkin ateismista. Jonka eräs vaihe historiassa on mainitsemasi tilanne. Miten sitten asiaan tulisi suhtautua on jokaisen oma asia.

        Tärkeää kuitenkin olisi jäsentää myös se mitä muotoja ateismi on saanut kapitalistisissa järjestelmissä ja oikeistopolitiikan osa-alueilla? Jota depattia on myös jonkin verran kehitetty ja pidetty yllä.

        Hyviä havaintoaja ateismista. Tästä on hyvä jatkaa.

        "Jos ihminen on ateisti, pitäisikö hänen tietää kaikkien kaksi ja puoli tuhatta vuotta aikaisemmin eläneiden kreikkalaisten ateistien ajatukset ja kirjoitukset?"

        On ihmisen oma asia haluaako hän tietää kysymästäsi asiasta. Mutta vahva kiistäminen siitä, että mainitsemiasi ateistisia kirjoituksia ei olisi olemassa, on sen sijaan jokin häiriö ateistisessa avaruudessa. Olisi syytä pyrkiä kirjoittamaan siten, että myöntää tutustuneensa asiaan, kiistää asian tai myöntää, että ei tiedä asiaa tai se ei kiinnosta.

        Jos sen sijaan on kiinnostunut ateismista ja sen historiasta voivat ko. kirjoitukset antaa lisää näkökulmia aatteen monimuotoisuuteen.

        Oikein hyvää päivän jatkoa.

        "Kysymys on lähinnä seuraava, pitäisikö tietää, pitäisikö kiistää. Viimeaikainen keskustelu ateismipalstalla on ollut lähinnä palstan keskustelukulttuuriin tervehdyttäminen käsittelemään niitä asioita, joita ateismiin kuuluu. Sekä sen palsta-ateismin viimeisen oljenkorren katkaisemista, missä yksi väitteistä oli, että ateismista ei voida keskustella."

        - Ei kukaan ole kiistänyt mitään eikä väittänyt, että ateismista ei voi keskustella.
        Kyse on juuri siitä, että puhuttaisiin oikeasti ateismista, eikä sotkettaisi koko ajan mukaan asioita, jotka eivät ateismiin kuulu. Tällaisia ovat: ateistien (kuviteltu) alkoholin tai huumeiden käyttö, homostelu, rietastelu, aviopuolison pettäminen, evoluutioteoria hyväksyminen...

        "Jos pidämme palstalla oikeistolaisessa kapitalisti ateismissa määrittelevänä seikkana oikeistolaista..."

        - Oikeistolainen kapitalistiateismi?! Pointti on juuri siinä, että tähän ei tarvitse mitenkään sotkea kommunismia tai kapitalismia, ateismi on vain ateismia. Pitäisi keskittyä keskustelemaan siitä itsestään.

        "On ihmisen oma asia haluaako hän tietää kysymästäsi asiasta. Mutta vahva kiistäminen siitä, että mainitsemiasi ateistisia kirjoituksia ei olisi olemassa, on sen sijaan jokin häiriö ateistisessa avaruudessa. Olisi syytä pyrkiä kirjoittamaan siten, että myöntää tutustuneensa asiaan, kiistää asian tai myöntää, että ei tiedä asiaa tai se ei kiinnosta."

        - Ei kukaan ole väittänyt, että ateistisia kirjoituksia ei olisi olemassa, mutta ne eivät (todellakaan) ole mitään välttämättömyyksiä nykyään ateistina olemiselle. Riittää, että kertoo, mitä mieltä on asioita ja perustelee sen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Tuo lause kiteyttää sen, miksi Marx ei nähnyt ateismia ja kommunismia identtisinä, mutta kylläkin saman vapautusprosessin osina."

        Osa ateisteista ei näe kommunismin ja ateismin muodostamaa rajapintaa historiallisessa kontekstissa. Tästä ja monesta muusta perustelmattomattomasta vastauksesta jotkin ovat vetäneet johtopäätöksen siitä, että looginen keskustelu ateismista vaatii esim. ateismin historian tuntemusta. Ja ateistisen ilmiön tai ateismin ilmentymän sijoittamista siten, että se voidaan tulkita olemassaolevan tiedon avulla.

        Erä tekoälyn muodostaman vastauksen mielenkiintoinen juonne on mm. ihmisen erkaantuminen todellisesta luonteestaan teismien harjoittamisessa. Joka taas toisaalta antaisi ymmärtää, että ehkä ateismissa ihminen olisi luonnollisessa tilassaan. Mutta mikä on ihmisen luonnollinen tila ja kuinka se voidaan havaita on eräs keskustelun aihe.

        Ja tätä depattia käydään yhä edelleen tänäkin päivänä ateismin ja teismien harjoittajien kesken eri muodoissaan.

        Kommunismi on aika kuollut aate. Miksei sekulaarista humanismista puhuta, sekin pohjaa ateismiin.


    • Anonyymi

      kaikki vasenmiston veturit ovat illunaatodeita, jotka peitelee oikeistolaista taustaan,

      • Anonyymi

        Mainitsemassi ilmiössä on kyseessä pappa betalar väen nuoruuden uho vaihe.


    • Anonyymi

      Ateismi syntyi humanismin aikana. Humanismi sinänsä ei ole juutalaisuutta, kristinuskoa tai islamia vaan homo sabiens uskontoa. Se että humanismi synnytti uusia ihmislajeja tai rotuja joiden Luoja on kaikille tuntematon ei tarkoita vaikka nämä joutuu kieltämään vanhat uskonnot varsinaisesti ateismia.

      Uusi Luoja - uusi ihmislaji - uusi uskonto.

      Tämä sapluuna sisältää välivaiheena ateistiksi leimaantumisen mutta jo Koraani mainitsee Sabiens laisuuden eli humanismin olevan kristinuskon ja juutalaisuuden rinnalla oleva usko.

      Ateismi on välivaihe kun on syntynyt jotain uutta ja mullistavaa mitä mikään entinen ei voi kahlita.

      Juutalaisia ja kristittyjä emme ole. Olkaamme siis Sabiens laisia.

      • Anonyymi

        Mielenkiintoinen ja asiapitoinen kirjoitus ateismin ajan murroksista. Ilmiselvästi jotakin uutta voi olla tulossa, joka voi muuttaa koko aatteen suuntaa.


    • Anonyymi

      Karl Marx on juopotteleva työtä tekemätön filosofeeraaja joka sovelsi omituisella tavalla muiden keksimää työnarvoa siten, että työntekijät olisivat vaihtokelpoisia
      eikä tuotekehittelyä olisi eli tavaran hinta ja voitot määräytyvät vain riistosta

      Marxista ei kukaan tavis olisi kuullutkaan ellei massamur haa ja vallankaappaaja
      Lenin olisi nostanut sen kuvaa varastamisellaja tappamalla eläneen neuvostokommunismin johtoon

      Ei siis kannata keskustella lontoolaisesta yksityisajattelijasta Marxista, joka ei ollut tutkija, ei töissä, ei käyttänyt empiriaa ja tilastoja, vaan ryyppäili ja kirjoitteli niitä
      näitä ja ajoi vainoharhaisesti vallankumousromantiikkaa sosiaalivaltion tilalle
      eli riiteli saksalaisten sosialidemokraattien kanssa

      • Anonyymi

        Miten nykypäivän ateistit näkevät Ludwig Feuerbach:in vaikuttaneen siihen miten ateismi on kehittynyt tähän päivään?

        Asioita on osattava yhdistää ja erottaa niistä olennainen merkittävä tekijä. Miten tämä tosiseikka koetaan ateismin parissa?

        Ja mikä rooli Marxilla oli neucostoliittolaisen ateistisen liikehdinnän parissa ja miten se poikkesi kiinalaiseta marxilaisen teorian harjoittamisesta?


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Yritystuet 10 mrd. vuodessa, eli yrittäjäriski valtiolla kuten kommunismissa

      Pelkästään Viking Linen viinanhakuristeilyitä sponsoroidaan 20 miljoonalla eurolla vuosittain. Dieselin verotukikin on
      Yrittäjyys
      1
      4052
    2. Pystyisitkö pitämään

      Näppejä erossa jos tulisi siihen tilaisuus
      Ikävä
      45
      3933
    3. Riikka on siis suomalaisille velkaa 84 mrd

      Jos kauhukabinetti istuu vaalikauden loppuun. Keskimäärin yli 20 miljardia uutta velkaa rikkaiden veronalennuksiin jokai
      Maailman menoa
      80
      3271
    4. Luotathan siihen tunteeseen, joka välillämme on?

      Uskothan myös, että se kestää tämän? Kaipaan sinua valtavasti. Vielä tehdään yhdessä tästä jotain ihmeellistä ja kaunist
      Ikävä
      30
      3055
    5. Sanna on suomalaisille siis velkaa 24 mrd euroa

      Muistanette vielä kuinka Italian remonttirahoja perusteltiin sillä, että italialaiset ostaa suomalaisilta paidatkin pääl
      Maailman menoa
      163
      2811
    6. En saa sua mielestäni vaikka tekisin mitä

      Mikä tähän auttaa.. ei mikään. Edes aika. Kaivan sut kohta vaikka kivenkolosta että saan kysyä haluatko sinäkin💛
      Ikävä
      14
      2787
    7. Tuntuuko ettet tiedä

      Enää miten toimia mun suhteen. Kun en taida tietää itsekään
      Ikävä
      25
      2349
    8. Onnettomuus

      Hukkajärventiellä kolaroi lavetti ja henkilöauto. Uutista ei missään! Hys hys ollaanko hiljaa tästäkin?
      Kuhmo
      4
      2140
    9. Kirjotan ikävää ulos

      Haluaisin kuulla mitä ajattelet minusta. ihan mitä vaan mitä mietit. Voisit kertoa minulle, tai sitten kirjoittaisit run
      Ikävä
      14
      1778
    10. Sinä se vaan jaksat

      Suosittelen lopettamaan hyvissä ajoin, tuo toimintas ei auta unohtamiseen. Jossain vaiheessa asia julkistuu enkä usko et
      Ikävä
      23
      1707
    Aihe