Kuitenkin niin, että kiinnostuit minusta ihan tosissaan. Loukkaannuit, kun en ollutkaan valmis tapaamaan sinua.. Pelkäsin omia tunteitani.
Olikohan se
Anonyymi-ap
81441
2Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
En ole loukkaantunut. Yleisesti ajattelen tapahtumista niin, että ehkä toisella on syynsä siihen miksi käyttäytyy kuten käyttäytyy. Luulo ei ole tiedon väärti, ei todellakaan.
Samaa mieltä🙏
Olen itsekin samaa mieltä ja pyrin aina ajattelemaan asioita myös toisen ihmisen tilanteesta käsin. Tilanteessa vaan jäi liikaa arvailujen varaa, jolloin alan herkästi miettimään, että vika on omassa käytöksessäni. Ehkä parempi vaan antaa asioiden mennä omalla painollaan. 🙂
Kyllä minäkin itseäni ruoskin yhden talven ja kevään, vaikkei vika (ehkä) ollutkaan minussa, tai sitten olikin. Ja onhan minulla myös hyvä ystävä joka asiaa edesauttoi ja auttaa vieläkin, 🫴🏻🧂 ojentamalla suolaa haavoihin, ettei vahingossakaan unohdu. Nyt on muna tuohon väliin, niin avot'. 🙃
Ei ollut
Mun tilanteessa vaikkutti muut mun elämään kuuluvat
asiat siihen etten voinut tavata sinua.
Ja sua piti myös suojella sulta itseltäsi mies
Kun eihän sulla ollu vaatimuksia mitää järkeviä rajoja
Vaikka pidin sua joskus järkevänä
Enkä olisi halunnut muuttaa käsitystäni ja järkyttyä
todella ...
Naiselta miehelle
No tuskin olisin muuten vain pyytänyt tapaamaan!!
En loukkaantunut. mutta todella surullinen olen. Et tiedä kuinka paljon pidän hänestä. Vieläkin elättelen toiveita, että saisin hänelle sen kertoa. Toivottavasti joskus.
En mä vitsillä sitä rakkauttani mennyt tunnustamaan.