Olen monesti niellyt kyyneleeni. Liian monesti sulkenut rehellisimmät tunteet lähestyvän sadepilven lailla odottamaan jotain, minkä sanoittaminen on helpommin sanottu kuin tehty. Lopulta kuin syksyinen sade, vesi romahtaa taivaalta alas ja kuin taivas itkisi holtittomasti, niin saman ihmislapsi tunnistaa ja muistaa itsessään.
Ne on patoutuneita tunteita, joita ei halunnut elää. Myöntää, että asiat eivät oikeasti olleet hallinnassa. Kun toiseen ihmiseen osaa vahvasti ihastua ja niin paljon potentiaalia herää sisältäpäin, niin sille ei koskaan saisi antaa valtaa yli todellisuuden.
Mutta kiitos ruusujen, ei jäänyt tarina kertomatta. Tunne sydämen ilmaisematta. Se mitä ihmisenä kaiken jälkeen yritin, oli kuin murtuvan padon epätoivoista tukkimista.
Ikinä en halunnut olla sellainen kun sitten olin. Tuuliajolla laivaa on mahdoton hallita ja se että en pysynyt ruorissa oli ikävää hänelle, jonka silmistä näin aidon ihmetyksen, pelästyksen ja pettymyksen. Se tapahtui vasta aidon sydämen äänen jälkeen, jonka aikana pystyi olemaan vain oma rehellinen itsensä.
Siksi teot ovat totta ja sanat voivat valehdella. Lahjan annoin kiitokseksi, että sain kokea kauneinta tunnetta edes hetken kanssaan, jonka kanssa emme kuitenkaan olleet toisillemme. Ne olivat hetkiä arjessa, ihmisten ympäröimänä ja kuin valoja pimeässä maailmassa. Lohdutusta kahdelle eksyneelle, jotka hymyilivät toisilleen.
Vaikka polkumme kohtasivat, niin kummallakin oli oma tiensä kuljettavanaan. Etäisyys ja aika kuitenkin tuovat esille sydämessä viestin, kuinka tärkeitä ja korvaamattomia hetket toisen kanssa voi olla. Ja tunne siitä, että vaikka toinen ei se rakastaja ollutkaan, niin enemmän iloa tuo toteamus siitä, että vielä nähdessään voi todeta näkevänsä ystävän.
Ystävän, joka on jättänyt jäljen iloisen.
Ne on patoutuneita tunteita, joita ei halunnut elää. Myöntää, että asiat eivät oikeasti olleet hallinnassa. Kun toiseen ihmiseen osaa vahvasti ihastua ja niin paljon potentiaalia herää sisältäpäin, niin sille ei koskaan saisi antaa valtaa yli todellisuuden.
Mutta kiitos ruusujen, ei jäänyt tarina kertomatta. Tunne sydämen ilmaisematta. Se mitä ihmisenä kaiken jälkeen yritin, oli kuin murtuvan padon epätoivoista tukkimista.
Ikinä en halunnut olla sellainen kun sitten olin. Tuuliajolla laivaa on mahdoton hallita ja se että en pysynyt ruorissa oli ikävää hänelle, jonka silmistä näin aidon ihmetyksen, pelästyksen ja pettymyksen. Se tapahtui vasta aidon sydämen äänen jälkeen, jonka aikana pystyi olemaan vain oma rehellinen itsensä.
Siksi teot ovat totta ja sanat voivat valehdella. Lahjan annoin kiitokseksi, että sain kokea kauneinta tunnetta edes hetken kanssaan, jonka kanssa emme kuitenkaan olleet toisillemme. Ne olivat hetkiä arjessa, ihmisten ympäröimänä ja kuin valoja pimeässä maailmassa. Lohdutusta kahdelle eksyneelle, jotka hymyilivät toisilleen.
Vaikka polkumme kohtasivat, niin kummallakin oli oma tiensä kuljettavanaan. Etäisyys ja aika kuitenkin tuovat esille sydämessä viestin, kuinka tärkeitä ja korvaamattomia hetket toisen kanssa voi olla. Ja tunne siitä, että vaikka toinen ei se rakastaja ollutkaan, niin enemmän iloa tuo toteamus siitä, että vielä nähdessään voi todeta näkevänsä ystävän.
Ystävän, joka on jättänyt jäljen iloisen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Upeasti kirjoitettu taidan tietää kuka olet.Vain sinä pystyt ilmaisemaan asiat juuri näin.t J
Uskon, että palvelemme toisiamme tässä maailmassa jossa asiat saavat voimansa energiasta, joka välittyy ja kanavoituu viesteiksi, jotka ilmenee kaikessa mitä näemme, kuulemme ja tunnemme. Tarkoitan, että vaikka kasvot olisivat eri, niin kutsumme mielessämme olevalta henkilöltä ilmentää vastauksen toisen kanssapalvelijan kautta. Ja se viesti on vastaus aito.
Kiitos J.
Voisitko lisätä anonyymin sähköpostiosoitteen profiiliisi? Minä tunnen energiasi, se on minulle hyvin tuttu. Sinäkin tunnistit minun energiani eräässä toisessa ketjussa jokin aika sitten.
🕉️
Huutista 🤣
Sinä saat nauraa ihan vapaasti. 😁 Pyyntö ei ollut sinulle.
🕉️
Hei!
Kiitän teitä kiinnostuksesta. Meillä ei vain ole sähköpostia, jota voisimme luonnehtia anonyymiksi. Olette täysin oikeassa ja molemmissa on sama ihmetyksen tunne näistä energioista, joita vastuullisina meidän täytyy varjella täydellä kunnioituksella.
Jotain tuttua, jotain samankaltaisuutta tunnemme. Siksi toivomme että löydämme toisemme yhä uudelleen tältä alustalta ja koettelemme näitä energioita, kuten sanassa sanotaan, "Ostakaa minulta kultaa, tulessa puhdistettua."
Kaikki menee juuri kuten on tarkoitettu ja fysiikan tuntemus kertoo, että asiat tapahtuu aina kuten kuuluukin. Pohdimme mahdollisuutta luoda sähköpostiosoite, jonka voimme liittää profiiliin. Kiitämme teitä.
Jeesuksen Kristusken armo olkoon meidän kaikkien kanssa.
Olipas pitkästyttävä aloitus kaikessa sekavuudessaan 🥱
Kommentisi on luettu.