Olen tuossa ihmetellen seurannut miten nuorison liikkuminen on esillä, etenkin liikkumiseen vähyys.
Jopa kilometrin päästä kuljetaan linja autolla kouluun, lähinnä puutuisin kasvatukseen.
Muistan 50 ja 60 luvulla kun käveltiin 5 kilometriä pitkä matka kouluun aamulla ja iltapäivällä kotiin, otettiin välipala ja lähdettiin reippailemaan, nykyään vaikka on valaistut kadut niin eikun bussin kyytiin, sitten ihmetellään kun nuoret ei liiku.
Ennen oli 5 kilometriä rajana ennenkuin sai koulukyydin ja ei olisi väärin olla sama raja nykyisin, voisi nuorison kuntokäyrät kohota ihan kunnolla.
Mutta kun vanhemmat eivät ymmärrä puuttua lastensa kunnon kohotukseen niin näyttäkää nuoret esimerkkiä ja aloittakaa koulupäivä kavereiden kanssa kävellen, 5 kilometriä ei ole pitkä matka sen huomaatte jo jonkin ajan kuluttua, hyvää koulupäivää teille ja reipasta liikuntaa.
Hannu Maukonen
Jopa kilometrin päästä kuljetaan linja autolla kouluun, lähinnä puutuisin kasvatukseen.
Muistan 50 ja 60 luvulla kun käveltiin 5 kilometriä pitkä matka kouluun aamulla ja iltapäivällä kotiin, otettiin välipala ja lähdettiin reippailemaan, nykyään vaikka on valaistut kadut niin eikun bussin kyytiin, sitten ihmetellään kun nuoret ei liiku.
Ennen oli 5 kilometriä rajana ennenkuin sai koulukyydin ja ei olisi väärin olla sama raja nykyisin, voisi nuorison kuntokäyrät kohota ihan kunnolla.
Mutta kun vanhemmat eivät ymmärrä puuttua lastensa kunnon kohotukseen niin näyttäkää nuoret esimerkkiä ja aloittakaa koulupäivä kavereiden kanssa kävellen, 5 kilometriä ei ole pitkä matka sen huomaatte jo jonkin ajan kuluttua, hyvää koulupäivää teille ja reipasta liikuntaa.
Hannu Maukonen
Vastaukset 30
Vanhimmat
Mistä sinä kenenkään vanhemmat tiedät, kuka ymmärtää puuttua mihinkin? Turha yleistää asioita jos ei faktoja tiedä. Monet nuoret aloittaa eri harrastukset jo hyvin varhaisessa iässä. Koulun lisäksi on harjoituksia eri liikuntalajien parissa monta kertaa viikossa. Kyllä nykynuoret on tietoisia liikunnan ja harrastusten hyvistä puolista samoin näiden nuorten vanhemmat.
Ei pidä luulla että syytetään ketään jos asiantuntijoiden kommenttien lisääntyessä nuorten vähenneestä liikunnasta neuvoja annetaan.
Kylää aikuisten ja nuorten fysiikka on romuna. Turhe puolustella.
Minullakin oli kouluun matkaa nelisen kilometriä. Olipa sää minä tahansa niin kävellen kouluun menin ja koulusta kotiin. Ikinä en autokyydillä.
Ala-asteella ei ollut edes polkupyörää. Isojen talojen pojilla oli polkupyörät, minä juoksin heidän perässä mutta jälkeenhän aina jäin mutta minusta kehittyikin koulun paras juoksija ja sitä olin yös armeijassa, Cooperin testissä 3800m ja olisin kyennyt varmaan sopivalla lämmittelyllä ja kunnollisilla juoksukengillä vieläkin parempaan tulokseen.
Lapsena käveltiin kouluun polkua pitkin . Talvella uppuroitiin hangessa ja keväisin ja syksyisin porkattiin suon läpi kumppareissa. Mukavat muistot kantaa läpi elämän.
Sama juttu,kouluun nelisen kilometriä,kävellen kesät talvet,kumikengät jalassa, isä laittoi lisukkeeksi sanomalehtiä jalkateriin kun ei ollut paljon sukkia .
Lunta oli ja kovat pakkaset.
Ei valitettu eikä ole jääny minkäänlaisia traumoja,sen sijaan köyhien auttamisen halu on sydämellä,mutta ei ole varallisuutta auttaa enemmälti.
Polkua pitkin oli kiva kävellä. Koulussa oli syksyllä kotitehtävät kerätä värikkäitä puiden lehtiä.
Minulla oli tietysti parhaat lehdet kun polun varrella oli haapoja, pihlajia, koivuja ym.
Suora ei varsinaisesti olit minun koulupolulla mutta kivikkoinen oli polku, synkkiä kuusikoita, mäkiä ja notkelmia.
Viime syksynä kävin katselemassa näkyykö vielä polkua, avohakkuut oli sotkeneet osan polusta mutta osittain vielä näkyi ja tunnistin tuttuja kiviä polun varrelta. Se oli 1968 kun aloitin koulun
Korjaan,kesällä ei koulussa.
No tavallaan se oli kesää kun syksyllä aloitettiin ja ainakin keväällä, se tuntui jo kesältä kun laulettiin suvivirttä ja kesäloma oli edessä. Pakahduttava riemun tunne oli rinnassa.
Kiva lukea tervellisesti liikkuneiden terveitä kommentteja.
Olen kiitollinen ,olen yli 70v eikä ole vielä mitään vakituisia lääkkeitä.
Sitä saa mitä tilaa. Revi siitä....
Suomi24:saa on kaikki oikeita kommentointeja ja koskaan ei voi tietää keneltä ne tulee
Taas huuhaata
Mitäs huuhaata? Jokaisella on oikeus kertoa oma tarina.
Aloittaja jakaa virheellistä tietoa.
No ei todellakaan jaa
Todellakin jakaa.
Aloittaja kirjoittaa;
"Ennen oli 5 kilometriä rajana ennenkuin sai koulukyydin ja ei olisi väärin olla sama raja nykyisin, voisi nuorison kuntokäyrät kohota ihan kunnolla."
Todellisuudessa raja ei ole muuttunut miksikään:
"Koulukyydin kilometriraja peruskoulussa on yleensä 5 kilometriä, jolloin oppilaalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen. Joissakin kunnissa tai olosuhteissa raja voi olla alempi, kuten esimerkiksi 3 kilometriä 1.-2. luokkalaisilla tai jos koulumatka on vaarallinen. Muita perusteita koulukuljetusoikeudelle voivat olla lääkärinlausunto tai se, että oppilas on osoitettu muuhun kuin lähikouluun. "
Ihan totta
Kyllä 5 km on liian pitkä matka koululaiselle. Sen kun kaksi kertaa kulkee, niin tietää kulkeneensa. Pitäisi on joku 3 km, niin se jo alkaisi mennä kävellen, kun ei talvella oikein muuten pääse. Riippuu tietysti paikkakunnasta ja tiestöstä, jossain on asfaltit ja toisaalla metsätaipaleet hiekkatiellä.
Kyllä sitä vaan vuosikaudet aikanaan 5 kilometriä käveltiin, eikä kummemmin naristu, ja pitihän sitä vielä iltaisin reippailla.
Aika harvalla se on ollut juuri 5 km koulumatka, vaan se oli raja, jolloin sai kuljetuksen. Kyllä jokainen voi testata millaista olisi joka aamu ja ilta, kelillä kuin kelillä kävellä tuon 5 km. Sanon että pitkältä tuntuu.
Terveelle nuorelle 2* 5km on sopiva matka. Paremmin jaksaa myös koulussa.
Varsinkin pojilla fyysisen kunnon romahtaminen näkyy armeijan Cooperin testeissä.
Ennen lapsena oltiin ulkona kylän lasten kanssa. Leikattiin hippasta, piilosta, hypättiin narua, heitettiin tikkaa, hypättiin korkeutta , pelattiin pesä- ja jalkapalloa jne. Nykyään harvoin näkee leikkiviä lapsia ulkona.
Me oltiin rosvoo ja polliisia. Yksin kotona hiihtelin viikonloppuisin pitkin metsiä, soita ja järven rantoja. Heitin omatekoista keihästä ja työnsin kuulaa, pyöreää kiveä.
Kiipeilin puissa ja uin pitkiä matkoja. Soudettuakin tuli talot kämmenissä.
Nykylapset maleksii kauppakeskuksissa.
Ei aloittaja oo torimummo. Aloittaja on mansikan myyjä torilla. Huippu fiksu ja kaiken osaava tyyppi sekä kaikkien kanssa toimeen tuleva.
Onneksi olet itse samanlainen
Lähetkö minun kanssani lenkille joku ilta? En kyllä enää nuori oo, mutta pitää sitä vähä iäkkäämmänkin käydä lenkillä.