Aamulla koittaa varhainen ryytyminen. Siihen puuroutumaansa on tyytyminen. Vanha sukkapari peliin haastaa. Käännetyt alkkarit hieman raastaa. Päivän rytmi on vailla rumbaa. Jeesuksesta hoilaat , sitten huilaat , saat torvimaisen olon mikä on tuubaa. Vieraissa kehräät nimitutun sylissä ja koet kohtalon karmeen. Se onkin peto mikä puree sinua sormeen. Ja ennen iltapalaa sitkeä lihapala on sulaa vahaa.
Tämän runon jos jaksaisin kuulla
Anonyymi-ap
0202
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.