Mutta kohdatessa olen vältellyt sua, kääntynyt kannoillani kun olet tullut kohti ja silloinkin kun olisit halunnut puhua. Ymmärrätkö yhtään mistä se johtuu? Sinä olet särkenyt mut, et vain sydäntäni jonka olet tehnyt myös useasti. Olet kieltänyt sulla mitään tunteita olevankaa,vaikka olen susta muuta tuntenut. Viimeisin keskustelumme varmaan kohta kolme vuotta sitten, ymmärsin sen niin että vahvistit kieltojasi, mutta mitä kaverisi tarkoitti väärinymmärryksillä. Mutta miksi kielsit mun työntekoni? Kyllä mä ymmärrän et halua mua lähellesi. En tule enää avautumaan sulle, olin avoimempi sulle kuin kenellekään ikinä, siksi kaikki mitä sanoit ja teit haavoitti niin syvästi. Silti kaipaan sua, meitä ja sitä vahvaa tunnetta yhteyttä niitä hetkiä. Onko se oikeasti niin ettäeidän välille ei enää tule mitään? Jos sinäkin ajattelet minua, meitä, niin tule luokseni ja puhu. Jos et tule niin minun vain elettävä lopun ikääni sua kaivaten, eläen siis jotenkin puolittain. Ei en tule häiritsemään sua, koko pallo on sulla..
Olen kaivannut R sua täällä
Anonyymi-ap
1266
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ota vastuu omasta elämästäsi.