Onko kokemuksia jakkarasynntyksestä? Haluisin ite kokeilla.. Minkälaisia kokemuksia´?
jakkaralla...
rv 36+4
23
7434
Vastaukset
- äippä3
verrattuna sänkysynnytyksiin. Tosin itselläni oli niin hutero olo, että piti olla isi selän takana tukemassa, että pysyin siinä jakkaralla tukevasti ponnistaessa.
- Porissa ei
Heippa
Minuakin kiinnostaa tuo synnytysjakkara kovasti. Olen pitkä ihminen 188cm ja neuvolassa Porissa oltiin kovin negatiivisia jakkaran suhteen. "se on niin matala ettet sinä jaksa siinä ja en minä ainakaan jaksanut ja siinä sitten mies JOUTUU tukemaan" olivat neuvolatädin kommentit kun asiasta halusin keskustella. Samaten Sairaalassa tutustumiskäynnillä kierroksella kerrottiin kaikki mahdolliset synnytysasennot ym. mutta jakkarasta ei mainittu sanallakaan. Yllätys olikin melkoinen, kun nuorelta kätilöltä kysyin joka esittelyn veti, että entäs synnytysjakkara? "Se ei ole oikein muodissa nyt ja on ensisynnyttäjälle tosi raskasta..." pelkkiä negatiivisia kommentteja koko poppoon kuullen ja lopuksi vaimeammin, saa sitä tietysti kokeilla jos haluaa.
Minusta yllättävää asenteellisuutta. Ja erityisesti korvaan särähti kätilön heitto "se ei ole muodissa" mikä ihmeen muotiasia koko synnytys muka on? Vuosituhansia tähän maahan lapsia synnytetty... Odotankin mielenkiinnolla synnytyshetkeä, saanko tilaisuuden kokeilla. Toisaalta voipi olla että tilanne menee niin, että jakkara tuntuu kaukaiselta ajatukselta. Lisäksi siskoni on yhtä pitkä ja hän on käyttänyt jakkaraa 2 synnytyksessä ja tykännyt. Tietysti se voi olla raskaampaa kuin sängyllä makaaminen ja tukihenkilön taakseen tarvitsee johon nojata. Mutta eikö toisaalta ole miehellekkin kiva, kun on jokin konkreettinen homma johon todella tarvitaan häntä ja voi osallistua synnytykseen.
Muutenkin kirjat ja lehdet kertovat pelkkää positiivista jakkaran synnytystä helpottavista ja edistävistä ominaisuuksista ja luonnollisemmasta synnytysasennosta.. kumma kun se sitten tärkeimmässä paikassa eli sairaalassa voi olla näin erilainen katsontakanta. Muistan myös nähneeni tällä palstalla joskus kommentin, jossa kerrottiin Porissa vanhemman kätilön kieltäytyneen käyttämästä jakkaraa, koska hänelle niin hankala asento työskennellä ja auttaa äitiä...
Katsotaan nyt kuinka käy synnytyksessa, sitä jo kovasti odottelen kun LA meni jo 6.7.
Iloista odotusta kaikille ja hyvää synnytystä! - kätsy
Porissa ei kirjoitti:
Heippa
Minuakin kiinnostaa tuo synnytysjakkara kovasti. Olen pitkä ihminen 188cm ja neuvolassa Porissa oltiin kovin negatiivisia jakkaran suhteen. "se on niin matala ettet sinä jaksa siinä ja en minä ainakaan jaksanut ja siinä sitten mies JOUTUU tukemaan" olivat neuvolatädin kommentit kun asiasta halusin keskustella. Samaten Sairaalassa tutustumiskäynnillä kierroksella kerrottiin kaikki mahdolliset synnytysasennot ym. mutta jakkarasta ei mainittu sanallakaan. Yllätys olikin melkoinen, kun nuorelta kätilöltä kysyin joka esittelyn veti, että entäs synnytysjakkara? "Se ei ole oikein muodissa nyt ja on ensisynnyttäjälle tosi raskasta..." pelkkiä negatiivisia kommentteja koko poppoon kuullen ja lopuksi vaimeammin, saa sitä tietysti kokeilla jos haluaa.
Minusta yllättävää asenteellisuutta. Ja erityisesti korvaan särähti kätilön heitto "se ei ole muodissa" mikä ihmeen muotiasia koko synnytys muka on? Vuosituhansia tähän maahan lapsia synnytetty... Odotankin mielenkiinnolla synnytyshetkeä, saanko tilaisuuden kokeilla. Toisaalta voipi olla että tilanne menee niin, että jakkara tuntuu kaukaiselta ajatukselta. Lisäksi siskoni on yhtä pitkä ja hän on käyttänyt jakkaraa 2 synnytyksessä ja tykännyt. Tietysti se voi olla raskaampaa kuin sängyllä makaaminen ja tukihenkilön taakseen tarvitsee johon nojata. Mutta eikö toisaalta ole miehellekkin kiva, kun on jokin konkreettinen homma johon todella tarvitaan häntä ja voi osallistua synnytykseen.
Muutenkin kirjat ja lehdet kertovat pelkkää positiivista jakkaran synnytystä helpottavista ja edistävistä ominaisuuksista ja luonnollisemmasta synnytysasennosta.. kumma kun se sitten tärkeimmässä paikassa eli sairaalassa voi olla näin erilainen katsontakanta. Muistan myös nähneeni tällä palstalla joskus kommentin, jossa kerrottiin Porissa vanhemman kätilön kieltäytyneen käyttämästä jakkaraa, koska hänelle niin hankala asento työskennellä ja auttaa äitiä...
Katsotaan nyt kuinka käy synnytyksessa, sitä jo kovasti odottelen kun LA meni jo 6.7.
Iloista odotusta kaikille ja hyvää synnytystä!olipa erikoinen kommentti kätilöltä! Ikävä kyllä monet vanhemmat kätilöt kokevat jakkarasynnytykset vaikeiksi, koska siinä joutuu olemaan pitkät ajat polvillaan ja se voi kyllä heijastua siihen miten hanakasti kätilö jakkaraa on tarjoamassa. Joskus jakkarasynnytyksissä verta voi tulla tavallista enemmän ja heikottavaa äitiä on todella vaikea saada takaisin sänkyyn, ja tämän välttämiseksi voi myös jakkara jäädä kätilöltä tarjoamatta. Lisäksi olen kuullut myös epiduraalia käytettävän yhtenä syynä, ettei synnyttäjä voi nousta jakkaralle.
Pituus ei ole mikään este jakkarasynnytkselle. Ideahan ei ole, että siinä ollaan koko ponnistusvaihe, siis ensisynnyttäjä, vaan ensin ponnistetaan jossain muussa asennossa ja kun vauvan pää on tarpeeksi alhaalla siirrytään jakkaralle. Tämä juuri siitä syystä, että siinä ei jaksa istua kovinkaan kauan.
Mennessäsi synnyttämään, pyydä saada kokeilla istumista jakkaralla. On helpompi kokeilla sitä kun supistukset eivät vielä tule voimalla...ja sittenhän jakkara on jo valmiiksi huoneessa jos haluat ponnistaessasi sitä käyttää - Kokemus
kätsy kirjoitti:
olipa erikoinen kommentti kätilöltä! Ikävä kyllä monet vanhemmat kätilöt kokevat jakkarasynnytykset vaikeiksi, koska siinä joutuu olemaan pitkät ajat polvillaan ja se voi kyllä heijastua siihen miten hanakasti kätilö jakkaraa on tarjoamassa. Joskus jakkarasynnytyksissä verta voi tulla tavallista enemmän ja heikottavaa äitiä on todella vaikea saada takaisin sänkyyn, ja tämän välttämiseksi voi myös jakkara jäädä kätilöltä tarjoamatta. Lisäksi olen kuullut myös epiduraalia käytettävän yhtenä syynä, ettei synnyttäjä voi nousta jakkaralle.
Pituus ei ole mikään este jakkarasynnytkselle. Ideahan ei ole, että siinä ollaan koko ponnistusvaihe, siis ensisynnyttäjä, vaan ensin ponnistetaan jossain muussa asennossa ja kun vauvan pää on tarpeeksi alhaalla siirrytään jakkaralle. Tämä juuri siitä syystä, että siinä ei jaksa istua kovinkaan kauan.
Mennessäsi synnyttämään, pyydä saada kokeilla istumista jakkaralla. On helpompi kokeilla sitä kun supistukset eivät vielä tule voimalla...ja sittenhän jakkara on jo valmiiksi huoneessa jos haluat ponnistaessasi sitä käyttääMinulla on kokemusta sekä synnyttäjänä että kätilönä.
Kätilönä: monet haluavat ponnistaa jakkaralla, mutta ponnistusvaiheessa monella on voimat niin vähissä, etteivät ne riitä jakkaralle siirtymiseen saatikka siinä istumiseen. Toiseksi kätilö ei voi "raahata" ketään jakkaralle. Täytyy ajatella ja muistaa ettei kätilön selkä kestä koko työuraa jos joutuu nostamaan raskaita taakkoja tai tekemään työtä epäergonomisissa asennoissa pitkiä aikoja. Lisäksi usein jakkaralla synnyttäneet äidit vuotavat enemmän kuin muussa asennossa synnyttäneet. Välilhan tukeminen saattaa olla hankalampaa jakkarasynnytyksessä. Ruotsissahan ei tueta välilihaa synnytyksen yhteydessä ja siellä on paljon kakkavaivaisia synnyttäjiä. Postitiivista jakkarasynnytyksessä toisaalta on se, että vauvan pää laskeutuu yleensä nopeammin. Lisäksi jos äiti ponnistaa oikeaan suuntaan vauva syntyy myöskin nopeammin.
Itse ajattelin ennen esikoisen syntymää, että saatan kokeilla jakkaraa. Kun tuli ponnistamisen aika (minulla oli epiduraali)minulle ei tullut mieleenikään mikään muu asento kuin puoli-istuva. Ensinnäkin synnytykseni kesti 10 tuntia ja kaikki tapahtui yöaikaan. Olin fyysisesti niin poikki etten olisijaksanut olla jakkaralla. Lisäksi mieheni oli luonnollisesti myöskin hyvin väsynyt. Toisekseen en olisi voinut etukäteen kuvitella miten paljon vauvan ulos työntäminen sattuu. Tuska oli helvetillistä! - mielipide
Kokemus kirjoitti:
Minulla on kokemusta sekä synnyttäjänä että kätilönä.
Kätilönä: monet haluavat ponnistaa jakkaralla, mutta ponnistusvaiheessa monella on voimat niin vähissä, etteivät ne riitä jakkaralle siirtymiseen saatikka siinä istumiseen. Toiseksi kätilö ei voi "raahata" ketään jakkaralle. Täytyy ajatella ja muistaa ettei kätilön selkä kestä koko työuraa jos joutuu nostamaan raskaita taakkoja tai tekemään työtä epäergonomisissa asennoissa pitkiä aikoja. Lisäksi usein jakkaralla synnyttäneet äidit vuotavat enemmän kuin muussa asennossa synnyttäneet. Välilhan tukeminen saattaa olla hankalampaa jakkarasynnytyksessä. Ruotsissahan ei tueta välilihaa synnytyksen yhteydessä ja siellä on paljon kakkavaivaisia synnyttäjiä. Postitiivista jakkarasynnytyksessä toisaalta on se, että vauvan pää laskeutuu yleensä nopeammin. Lisäksi jos äiti ponnistaa oikeaan suuntaan vauva syntyy myöskin nopeammin.
Itse ajattelin ennen esikoisen syntymää, että saatan kokeilla jakkaraa. Kun tuli ponnistamisen aika (minulla oli epiduraali)minulle ei tullut mieleenikään mikään muu asento kuin puoli-istuva. Ensinnäkin synnytykseni kesti 10 tuntia ja kaikki tapahtui yöaikaan. Olin fyysisesti niin poikki etten olisijaksanut olla jakkaralla. Lisäksi mieheni oli luonnollisesti myöskin hyvin väsynyt. Toisekseen en olisi voinut etukäteen kuvitella miten paljon vauvan ulos työntäminen sattuu. Tuska oli helvetillistä!Mun mielipide on se ettei siinä tilanteessa tarvi kätilöä aatella... Sori nyt vaan mut eiköhän siinä oo äidin olo kaikista tärkeintä.. Melkein jokaisessa ammatissa on ne hyvät ja huonot puolet..
- Kätilö
mielipide kirjoitti:
Mun mielipide on se ettei siinä tilanteessa tarvi kätilöä aatella... Sori nyt vaan mut eiköhän siinä oo äidin olo kaikista tärkeintä.. Melkein jokaisessa ammatissa on ne hyvät ja huonot puolet..
Kyllä se vaan niin on, että työsuojelulaki suojelee työntekijöitä vaaroilta. Ei se ihan niin mene, että pikkuprinsessat saavat määrätä! Kyllä kätilön hyvinvointi otetaan myöskin huomioon!
- kätsy
Kätilö kirjoitti:
Kyllä se vaan niin on, että työsuojelulaki suojelee työntekijöitä vaaroilta. Ei se ihan niin mene, että pikkuprinsessat saavat määrätä! Kyllä kätilön hyvinvointi otetaan myöskin huomioon!
Kenenkään ei tarvitse "pikkuprinsessoja" hoitaa jos ei siihen ole motivoitunut. Oletko koskaan kuullut synnytyskokemuksesta ja omasta osuudestasi sen muodostumisesta!?
Olen työskennellyt synnytyssalissa 20 vuotta ja hoitanut satoja jakkarasynnytyksiä ja synnyttänyt itse kaksi nelikiloista lasta jakkaralla -toisen tunnin epiduraalin jälkeen. Vuotoa on jonkin verran enemmän jakkarasynnytyksissä, mutta tutkimusten mukaan ei merkittävästi enemmän ja välilihaa voi tukea myös jakkaralla. Tärkeintä on ettei ponnistuta synnyttäjää siinä tuntikaupalla.
Kolmesti olen joutunut tilanteeseen urani aikana, jolloin äiti on mennyt vauvan synnyttyä niin heikkoon kuntoon etten saanut häntä yksin tuettuna sänkyyn vaan tarvittiin avustavan kätilön ja isän apua...tuskin siinäkään meni kummaltakaan kätilöltä selkä!
On oma vika jos kätilö päästää itsensä niin huonokuntoiseksi (lue lihavaksi) ettei polvet kestä kontallaanoloa, nykyään ei voida sitoa ihmistä sänkyyn synnyttämään 1/2-istuvaan asentoon vain koska se on synnytystä hoitavalle kätilölle helpompaa!!! - asiaa
kätsy kirjoitti:
Kenenkään ei tarvitse "pikkuprinsessoja" hoitaa jos ei siihen ole motivoitunut. Oletko koskaan kuullut synnytyskokemuksesta ja omasta osuudestasi sen muodostumisesta!?
Olen työskennellyt synnytyssalissa 20 vuotta ja hoitanut satoja jakkarasynnytyksiä ja synnyttänyt itse kaksi nelikiloista lasta jakkaralla -toisen tunnin epiduraalin jälkeen. Vuotoa on jonkin verran enemmän jakkarasynnytyksissä, mutta tutkimusten mukaan ei merkittävästi enemmän ja välilihaa voi tukea myös jakkaralla. Tärkeintä on ettei ponnistuta synnyttäjää siinä tuntikaupalla.
Kolmesti olen joutunut tilanteeseen urani aikana, jolloin äiti on mennyt vauvan synnyttyä niin heikkoon kuntoon etten saanut häntä yksin tuettuna sänkyyn vaan tarvittiin avustavan kätilön ja isän apua...tuskin siinäkään meni kummaltakaan kätilöltä selkä!
On oma vika jos kätilö päästää itsensä niin huonokuntoiseksi (lue lihavaksi) ettei polvet kestä kontallaanoloa, nykyään ei voida sitoa ihmistä sänkyyn synnyttämään 1/2-istuvaan asentoon vain koska se on synnytystä hoitavalle kätilölle helpompaa!!!Niin ja tuskinpa sitä jakkaraa edes käytettäisiin, jos se olisi työsuojelulain vastaista!!
- olen samaa
kätsy kirjoitti:
Kenenkään ei tarvitse "pikkuprinsessoja" hoitaa jos ei siihen ole motivoitunut. Oletko koskaan kuullut synnytyskokemuksesta ja omasta osuudestasi sen muodostumisesta!?
Olen työskennellyt synnytyssalissa 20 vuotta ja hoitanut satoja jakkarasynnytyksiä ja synnyttänyt itse kaksi nelikiloista lasta jakkaralla -toisen tunnin epiduraalin jälkeen. Vuotoa on jonkin verran enemmän jakkarasynnytyksissä, mutta tutkimusten mukaan ei merkittävästi enemmän ja välilihaa voi tukea myös jakkaralla. Tärkeintä on ettei ponnistuta synnyttäjää siinä tuntikaupalla.
Kolmesti olen joutunut tilanteeseen urani aikana, jolloin äiti on mennyt vauvan synnyttyä niin heikkoon kuntoon etten saanut häntä yksin tuettuna sänkyyn vaan tarvittiin avustavan kätilön ja isän apua...tuskin siinäkään meni kummaltakaan kätilöltä selkä!
On oma vika jos kätilö päästää itsensä niin huonokuntoiseksi (lue lihavaksi) ettei polvet kestä kontallaanoloa, nykyään ei voida sitoa ihmistä sänkyyn synnyttämään 1/2-istuvaan asentoon vain koska se on synnytystä hoitavalle kätilölle helpompaa!!!mieltä siinä, että ei liikaa tarvitse kätilöiden mukavuutta (nyt siis puhun mukavuudesta) ajatella. Mutta kyllä itselleni tulee mieleen jakkarasynnytyksessä, että jos kätilö kokee sen hankalana, niin onko hän silloin täysissä sielun ja ruumiin voimissa tekemään kaiken sen, mitä itse ja vauvani tarvitsemme. Vauvahan tulee sitten ulos vauhdilla ja suoraan alaspäin. Mä haluan, että kätilön on helppo ja mukava se pyydystää ennen kuin se esimerkiksi putoaa lattialle asti. Jos asento on kätilölle huono, niin hänen on siinä vaikeampi työskennellä - riippumatta siitä, haluaako hän tehdä parhaansa, vai ei.
Kyllä mulle on silti molemmissa synnytyksissä tarjottu jakkaramahdollisuutta, joskaan en ole siihen tarttunut, joten ei kai se sitten useimmille niin paha ole.
- sassa
Esikoista odotan ja olen jo pitkään miettinyt jakkarasynnytystä vakavasti otettavana vaihtoehtona. Ainakin sängyssä makaaminen synnytyksessä kauhistuttaa.. lapsi vaan ylämäkeä ylös.
Niin lisää kommentteja minunkin puolesta. Olisin myös kiinnostunut siitä, että miten tuo epiduraali vaikuttaa tähän?- äippä3
mutta aquarakkulat ja paraservikaalipuudutus laitettiin sängyllä. Siitä sitten nousin ylös ja pysyin pystyssä siihen hetkeen kunnes sain luvan ponnistaa. Jalat oli jo aika hyytelöä siinä vaiheessa ja mies auttoi jakkaralle siirtymisessä. Hän myös tuki ponnistusvaiheen ajan. Olin huomaamattani iskenyt kynteni hänen käsivarsiinsa, joten en suosittele pitkiä kynsiä isän, enkä vauvan takia... Jälkeisten tultua isä vielä auttoi minut seläntakana olevalle matalalle sängylle, missä makoilin sitten ja tutustuin uuteen lapsukaiseen.
Jos ponnistusvaihe olisi ollut pitkä, niin se olisi ollut melkoinen maraton olla siinä jakkaralla, mutta onneksi ei kestänyt kovin pitkään. Painovoima auttaa myös omalta osaltaan. Intiaaninaiset synnyttivät ennenvanhaan roikkumalla käsistä puunoksalla ja joku toinen vastaanotti lapsen. Painovoimaa ja luonnollisuutta siinäkin. - ei olla
makuullaan, vaan sänky on puoli-istuvassa asennossa. Ylämäkeen ei siis vauvaa työnnetä. Itse pidän sänkyä ihan ehdottomana synnytysasentona, koska siinä ei tarvitse käyttää energiaa enää pystyssä pysymiseen tai tasapainoiluun - ei itse, eikä miehen. Kokeilemalla se paras asento sitten selviää.
- äippä3
ei olla kirjoitti:
makuullaan, vaan sänky on puoli-istuvassa asennossa. Ylämäkeen ei siis vauvaa työnnetä. Itse pidän sänkyä ihan ehdottomana synnytysasentona, koska siinä ei tarvitse käyttää energiaa enää pystyssä pysymiseen tai tasapainoiluun - ei itse, eikä miehen. Kokeilemalla se paras asento sitten selviää.
sängyllä puolimakaavassa asennossa millään. Kaksi kertaa kokeiltu. Jokainen tosiaan löytää itse sen oman yksilöllisen olon ja asennon, missä on paras olla.
Vesisynnytys olisi ollut hyvä kokeilla, jos siihen olisi ollut mahdollisuus. - äkistys
äippä3 kirjoitti:
sängyllä puolimakaavassa asennossa millään. Kaksi kertaa kokeiltu. Jokainen tosiaan löytää itse sen oman yksilöllisen olon ja asennon, missä on paras olla.
Vesisynnytys olisi ollut hyvä kokeilla, jos siihen olisi ollut mahdollisuus.olen synnyttänyt jakkaralla ja se oli hyvä kokemus. ekalla kerralla sängyssä mistä en tykännyt. ei siinä mitään hirveitä verenvuotoja ollut ja hyvin jaksoin siinä olla. mies tuki takapuolelta. hyvä ja luonnollinen asento se on. painovoima auttaa ponnistuksessa ja kyllä sitä välilihaa pystyy tukemaan. ethän kakkaakaan ponnista pitkälläsi ulos vaan nimenomaan jakkaralla(pöntöllä)tai kyykyssä jos satut olemaan jossain puskassa :)
- jönde
Itse synnytin jakkaralla ja aion kokeilla sitä seuraavankin kanssa. Synnytys kesti 14h, mutta epiduraalin jälkeen kun alkoi ponnistusvaihe menin jakkaralle ja 19 min kuluttua vauva syntyi. Ihmettelin jälkeenpäin kätilölle, että miksei kaikki synnytä jakkaralla kun tuo painovoima hoitaa jo homman osaltaan? :D Mutta kukin tyylillään ja tilanteeseen sopien.
- blaaaah..
Kemissä Länsi-Pohjan Keskussairaalassa EI SAA synnyttää muuta kuin puoli-istuvassa asennossa. Tutustumiskäynnillä kyselin, että saiskos nähdä sen synnytysjakkaran, mutta eipä sellaista ollut, ei ollut heillä käytössä. Kätilöt kenties mukavuudenhaluisia? Eipähän tarvi kyykistellä lattialla. Ihmeellistä, että kätilön etu ja mukavuus laitetaan tällaisen asian edelle!
Harkitsen vakavasti, että jos vaikka sattuisin "vahingossa" oleskelemaan lasketun ajan tienoilla sukulaisissa Oulussa, pääsis Ouluun synnyttämään... - kysyjä
Mistähän ihmeestä tämä sänkysynnytys on edes saanut juurensa? Aika monessa lähteessä jo puhutaan siitä, että mm. kyykyssä synnyttäminen ja vastaavat ovat monelle äidille ja näin myös lapselle helpoin tapa. Epiduraalilla puuduttaessa, sängyssä lamaantuneena voi synnytys pitkittyä ja aiheuttaa vauvalle ongelmia.
Itse odotan nyt ensimmäistämme ja vaikka joskus olen ollut kauhuissani koko ajatuksesta synnyttää, niin nyt jotenkin VIELÄ ainakin tuntuu siltä, että haluaisin yrittää niin, kuten se on MINULLE helpointa ja vauvalle turvallisinta. En lamautettuna sänkyyn, ei kiitos, pelkkä ajatuskin inhottaa.
Ongelmanani on kuitenkin skolioosi ja sen suhteen mietityttää, että onko alateitse synnyttäminen edes mahdollista, kun jo pelkkä kierukan poisotto sai melkein tajun kankaalle. Luulen että minulla saattaa olla kohtu jotenkin vääntyneenä ja nyt jo ahdistaa valmiiksi, mikäli pelkooni sen suhteen ei suhtauduta riittävällä vakavuudella. (Mikään tarve ei ole alateitse synnytykselle, se nyt on yksi ja sama, kunhan vauva tulee ehjänä ulos:)) - LA maaliskuu
Opiskeluaikoina seurasin muutaman jakkarasynnytyksen sekä sänkysynnytyksen. Jakkarasta jäi ainakin itselle positiivinen kuva. Ripeesti kätilö ohjasi äidin sitten nousemaan ylös sängylle, ja isät oli siinä mukana ja tukemassa.
Sellainen kuva jäi, että sängyssä ponnistaminen kesti kauemmin. Mutta toki se on niiiiin yksilöllistä. Jos vain itse maaliskuussa jaksan ja kykenen, kokeilen jakkaraa. - jsaidjh
Alkuasukkaat ja muut luonnon helmassa elävät heimolaiset synnyttävät kuoppaan kyykkyasennossa.
Miksi maata sängyssä ja ponnistaa ylämäkeen? Pystyasennossa painovoima auttaa ja häntäluu pääsee joustamaan. Makuuasennossa häntäluu pistää vastaan ja on joillakin jopa murtunut sängyssä synnyttäessä. - Jakkara is best :)
Synnytin ensimmäisen lapseni jakkaralla v.2011 ja voin sanoa, että suosittelen. Ponnistusaika 11min, eli nopeasti meni. Ihan loistava asento ja ponnistus suunnan löytää tässä asennossa niin hyvin. Seuraava on tulossa, La huhtikuussa 2013 ja jos minulta kysytään synnytän jakkaralla :)
- Seinäjokinen
Synnytin itse toisen lapseni 2011 jakkaralla, 6h avautumisvaihetta seurasi 3min ponnistus. Olen melko pitkä, mutta jakkaralla oli tosi helppo olla, istuin siinä niinkuin vessanpöntöllä vähän etunojassa, jalat ilmassa. Ei repeämiä, ei kivunlievitystä, jaloillani olin koko avautumisvaiheen ennen ponnistusta. Kätilö parka kastui kunnolla välilihaa tukiessaan kun kalvot puhkesivat vasta kun ensimmäisen kerran ponnistin. Kätilö oli edessäni joogamatolla. Synnytys oli erittäin helppo ja voin kyllä suositella jakkaraa kaikille voimissaan oleville synnyttäjille, kyllä se painovoima vaan kummia tekee. (Ensimmäinen syntyi sängyllä puoli-istuvassa asennossa) Häntäluu jä väliliha olivat huomattavasti vähemmän kipeitä jakkaraponnistuksen jälkeen. Jälkeenpäin tuli mieleen että olisi voinut vaikka sen peräruiskeen ottaa, nimittäin lapsen pää painaa vähemmän peräsuolta jakkaraponnistuksessa ja sitä omaa shaissea tuli ja tuli ja tuli... onneksi kätilöllä oli astia alla :D
- huskkllölsl
Ei sopinut minulle. Synnytys karkasi jakkaralla liian rajuksi. Heti kun supistuksiltani ehdin, palasin takaisin sänkyyn puoli-istuvaan kylkiasentoon tai siis melkeinpä sellaiseen kylkikyykkyyn. Vieläkin harmittaa tuo jakkarakokeilu, kun muuten hyvin menneessä synnytyksestä siitä seurasi niin armottomat kivut ja tunne repeämisestä. En päässyt omin avuin siitä poiskaan, mutta onneksi mies ja kätilö auttoivat. En onneksi ehtinyt ratketa liitoksistani.
Sänky on mukavan pehmyt kyyköttää. Sairaalasängyn päänpuoleisen päädyn saa nostettua vaikka pystyyn, joten siitä saa hyvin tukea, kuin seinästä. Selälläni en sängyssä synnyttäisi, vaan kyllä vauvan tuloon on hyvä sellaine nsäädeltävissä oleva alamäki, johon ponnistaa. Asennossani kätilö pystyi tukemaan hyvin myös välilihaa.
Tässä istuvassa kylkiasennossa olen kaikki lapseni ponnistanut maailmaan. Käsittääkseni asento on nykyään aika yleinen. Kätilö voi neuvoa jos kiinnostaa. - Kätilö tukena
Kätilö saa työstänsä palkan ja on valinnut ammattinsa. Jos joku haluaa synnyttää jakkaralla, kätilö menee tietysti vaihtoon, jos ei muka onnistu.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ymmärrän paremmin kuin koskaan
Roikut kädessäni ja vedät puoleesi. Näen kuitenkin tämän kaiken lävitse ja kaikkien takia minun on tehtävä tämä. Päästän475146- 3261918
Nainen, se auttaisi jo paljon minua
tuskissani, jos tunnustaisit sinulla olevan tunteita, vaikka et haluaisikaan suhdetta. Olisi upeaa tietää, että olen sin1131838Anja ja Janne
Eli nämä kosulan manipellet sai raploojan tubetuksen loppumaan,sitten selitellään uusimmalla videolla ettei heillä ollut701517Tässä epämiellyttävä totuus
Sinä olet henkisesti sairas ja se on epämiellyttävä totuus jota välttelet ja jota et halua kuulla sanottavan. Sinä elät681467- 811214
Elämäni rakkaus
Miten hirveästi haluaisin olla lähelläsi, halata sinua ja kuiskata monta kertaa, että rakastan sinua. Hyvää yötä! Mieh321213- 361056
- 421035
Mikä sinussa on parasta
Olet sellainen ihana kokonaisuus, että en löydä huonoa juttua. Mutta siis parasta. Tarmokkuus, pitkäjänteisyys, kädet, ä21984