minulla todettiin paniikkihäiriö viitisen vuotta sitten, ja söin Seroxatia noin vuoden verran, oireet katosivat pitkäksi aikaa ja luulin päässeeni sairaudesta kokonaan. Mutta, vajaa vuosi sitten ollessani raskaana sain kaksi selvää paniikkikohtausta, toisen istuessani autopesurissa ja toisen ihan ollessani kotosalla. Synnytyksen jälkeen minulla on ollut melko masentunut olo pelkästään siitä syytä että pelkään miehelleni, lapsilleni ja itsellenikin tapahtuvan jotain pahaa ja kuolemanpelko on ollut välillä hirvittävä. Nyt sitten viisi päivää sitten noustuani ruokapöydästä iski yhtäkkiä pistävä rintakipu, alkoi huimaamaan ja olo oli todella poissaoleva, molemmat kädet alkoivat puutumaan, niitä pisteli ja meninkin pitkälleni sänkyyn, mutta olo ei helpottanut. Kämmenet alkoivat kylmenemään ihan kuin niitä olisi uitettu kylmässä vedessä. No, eikun päivystävlle ja autossa olo oli kuin itse en olisi edes istunut siinä, ja jalkojakin alkoi pistelemään ja kylmäämään. Ensiavussa otettiin kaikki sydänfilmit, verenpaineet, verikokeet yms. ja kaikki arvot parhaita mahdollisia. Siinä alkoi olokin sitten normalisoitumaan, ainoa tunne oli hirvittävä väsymys. Nyt on sieltä asti ollut näitä huippaamisia ja hetkellisiä poissaolokohtauksia ja rinnassa tuntuu koko ajan pientä pistelyä, välillä sitä tuntuu olevan selän puolellakin ja niska/hartiaseutu on ihan jumissa. Kurkussa tuntuu pala ja välillä pelkään että se kuroutuu umpeen ja tukehdun vaikka varsinaisia hyperventilaatiokohtauksia minulla ei ole ollut, välillä kyllä pitää vetää henkeä aika syvään. Koko ajan on hirveä pelko päällä että paheneeko tämä olotila tästä vielä...ja että mikä minua oikein vaivaa. Järki sanoo että kyseessä on uusiutunut paniikkihäiriö, mutta oireet ovat hieman erilaiset kuin aikaisemmin, ja tulevat riippumatta siitä missä olen, kotona vaiko jossain muualla. Kokemuksia? Lääkäriin minulla on aika ylihuomenna joten toivon mukaan saan apua...
Paniikkihäiriö uusiutunut?
Kohta sekoan
32785
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Koita selvittää itsellesi mikä saa sen aikaan esimerkiksi minä pelkäsin omituisien olojen johtuvan jostain vakavasta sairaudesta ja kun sain tietää ettei ole syytä huoleen niin paniikki kohtaukset väheni huomattavasti.
opettele elämään siten ettet kanna huolta jokaisesta pienestäkin asiasta tai ottaa suuremmatkin rennommin,
se on kaikki stressistä johtuvaa.
kävin tänään lääkärissä. Minulla on useamman sairauden vyyhti, ja suurin syy huonoon vointiini ja sekoamisen tunteeseen löytyi tietenkin paniikkihäiriöstä. Eli: minulla on ollut jonkin aikaa rinta-,hartia-,ja niskakipuja ,joitten pelkäsin olevan vähintään sydänperäisiä, syy on rintarangan ja niska/hartiaseudun jumiminen, hoidoksi kymmenen kertaa käyntejä fysioterapeutilla.
Lisäksi kainalossani on ollut jonkin aikaa patti, jonka järki on sanonut olevan ihan tavallinen paise tms. mutta mieli on kääntänyt sen vähintään syöväksi, lisää aihetta panikointiin. Patti paljastui siis karvatupen tulehdukseksi johon riittää antibioottikuuri. Kaikki nämä yhdessä aiheuttivat minulle paniikkioireita, käsien puutumista, huimausta (joka saattaa johtua myös niska/hartiaseudun jumistakin)ja yleistä heikotuksen ja poissaolon tunnetta-->paniikkihöiriöoireita.
Edessä jälleen likemmäs vuoden kestävä lääkitys ettei olo tästä vaan ainakaan pahene. Nyt on olo jo huomattavasti parempi kun tietää mistä on kysymys eikä nämä elinpäivät taineetkaan olla vielä lopussa vaikka välille sille tuntuikin!
3 vuotta oireeton,ja lääkkeillä.Puol vuotta ilman,ja nyt 2kk syönyt koska en pärjännyt.Edelleen pelko,joka kerta kun aamulla herään ja otan lääkkeet.Pelkään mutta selviän arjessa.Ensimmäisenä ihmiset ajattelevat kun heikottaa että oletkohan raskaana tm. ? Ja että pyörtyyköhän tuo kun ei ole syönyt? Haluan olla ihmisten lähellä,mutta pelkään etten selviydy vaik olen seurallinen ja järkevä.ONNEA ARKEEN KAIKILLE