Mä kuvittelen ,että sä tuomitset mua tosi monesta asiasta ja olet tosi ennakkoluuloinen mua kohtaan, mikä saattaa olla totta jossain määrin, mutta et välttämättä ole niin tuomitseva, mitä oot minun mielessä.
No tämä johtuu siitä, että en oikein itse pidä noista omista puutteistani ja huomaan kyllä asioita, joista kritisoit minua. Osaan jo arvata mistä tuomitset minut ja mistä et pidä minussa, mä oon tosi perfektionisti itseäni kohtaan, ja en voi oikein hyväksyä epätäydellisyyttä.
Mä tunnen sun ja oman mieleni niin hyvin, että tiedän jo mistä kritisoit mua ja mistä tuut kritisoimaan mua tulevaisuudessa. Huomaan myös kaikki virheeni sosiaalisessa kanssakäymisessä kanssasi, ja miksi koit asiat tavalla jolla koit.
Ainoa asia, jota en ymmärrä on, että miksi koet minut pelottavana tai uhkaavana stalkkerina, mutta ehkä sekin vain johtuu siitä, että tunteeni sinua kohtaan ovat olleet niin voimakkaat, että tekstit sekä palstalla ja irl, ovat olleet niin tunnerikkaita, ja täynnä tunnetta, rakkautta, ja ihastumista sinua kohtaan, että koet, että lukitsen sut pieneen huoneeseen ja pidän omana prinsessani koko elämäni.
Ihmisen vapauden riisto ei kyllä ole asia, josta nauttisin ja todennäköisesti kokisin sen todella ahdistavana ja vastenmielisenä asiana, et sulla ei oo hätää, seuraavaks ehkä pelkäät, et vahingoitan sun läheisiä koska oon sellanen TUITTUPÄÄ ja oot nähnyt miten raivokas ja voimakas tunteinen oot.
No oon elänyt melkein koko elämäni eläinten parissa, ja voin sanoa, että kertaakaa en ole raivokohtauksien aikoina satuttanut eläimiä tai läheisiäni. Sinulle, jos suuttuisin niin löisin itseäni naamaan enemminkin kuin ketään muuta, sellaista se raivo on, ja tiedät mistä se johtuu, mun tunnehäiriöistä ja persoonallisuudenhäiriöistä, epävakaasta, autismista ja muista tollasista.
No sitten mietit,että voiko tälläisiä "hulluja" juttuja kirjottava ihminen olla täysjärkinen tai onko jotenkin vialla päästään muuten vaan.. noh käytän tavallista ihmistä enemmän retorisia keinoja ja symboliikkaa, voimistaakseni tekstejäni.
On paljon tehokkaampaa muotoilla asia "tuhoan koko maailman jos en saa sinua" , kuin sanoa: "koen todella suurta epätoivoa, joka aiheuttaa minulle niin valtavaa tuskaa, että vahingoitan itseäni, koska en saa olla lähelläsi, ja rakastaa sinua". On myös paljon hauskempaa ja värikkäämpää lisätä keinoja teksteihin:
"BÖÖÖÖÖÖÖÖ OON EPÄVAKAA PRINSESSA"
on tehokkaampi kuin sanoa "kärsin epävakaasta, olen maaninen ja mielialani vaihtelee hypermanian tavoin useasti , ja olen todella vaativa narsistinen ja pikkumainen, ja elitisti ja perfektionismi."
Vaikka käytänkin retorisia keinoja, niin en mä täysin läskiksi hommaa tai tekstiä laita, väritän vain omia tekstejäni, niitä ei ehkä tulekkaan ottaa kirjaimellisesti, ja joku symbolinen:
"Demonin sarvet revittiin päästäni ja siipeni eivät enää kantaneet pidemmälle"
on paljon mielenkiintoisempi ja kuvaa paljon enemmän sielun maisemaani, kuin joku "Potentiaalini ei päässyt koskaan loistamaan ja minun pahuuteni oli vain näytelmää", viesti tulee ihan uudella tavalla esille, kun käyttää symbolismia.
Oon vähän all over the place myös koska haluan miellyttää jokaista ihmistä ja kokoajan mietin, miten voin olla täydellinen kumppani ihmiselle josta oikeasti välitän. En haluu, että mun puolia ali-tai yliarvioidaan, koska oon monipuolinen, liian monipuolinen, sellanen että just oon mess.
Tekstin punainen lanka onkin, että ehkä minä itse olen paljon kriittisempi itseni ja ihmissuhteiteni suhteen , kuin sinä olet minua kohtaan, ehkä olisit armollisempi tai et vaatisi minulta niin paljon.
Mua vaan vaivaa tosi paljon kun en tule kuulluksi ja en saa puhua, ja tuoda itseäni ilmi, vaan jokin henkinen,sosiaalinen tai kulttuurillinen blokki, estää minua tuomasta asiaani ilmi hänelle. Koska hänellä on täysi oikeus tietää millainen olen, ne hyvät ja pahat. :)
Hänen todellakin pitäisi ymmärtää miten syvästi rakastan häntä, ehkä silloin hän olisi armollisempi minulle, mutta jos hänellä on joku väärä käsitys koko minuudestani, niin eihän se silloin mihinkään johda. En halua liioitella omaa hyvyyttäni liikaa, tai esiintyä aivan kusipää narsistina ja pahana marttyyrinä, haluan vain että hän kohtaa minut sellaisena mitä oon.
Huomaatko, kuinka en käyttänyt tekstissäni kertaakaan sana "Halventaja" ,koska mitään halventajia ei ole, kukaan ei ole pilannut meidän ihmissuhdetta, olen itse halventanut itseni ja luonut omat traumani, käytökseni ja toimintani pohjalta.
Hän on vain minun mielen oikkujeni uhri, silti.... niin aidoksi koin meidän "rakkauden" ja yhteyden. Että vielä tänäkin päivänä se saa minut itkemään, mun pikku rakas kärsii yksin, ja ei tuu ikinä ymmärretyksi tai rakastetuksi kenenkään toimesta, kun ei saanut olla munkaa, se on aito pelko :(
Ehkä se jää haaveksi, mutta sanoisitpa mulle,että rakastat mua irl. Siitä tietäisin, että olen vihdoin kotona, pitkän matkan päätteksi, ja voin pitää susta huolta ja rakastaa sua, niin paljon kuin haluut.
No tämä johtuu siitä, että en oikein itse pidä noista omista puutteistani ja huomaan kyllä asioita, joista kritisoit minua. Osaan jo arvata mistä tuomitset minut ja mistä et pidä minussa, mä oon tosi perfektionisti itseäni kohtaan, ja en voi oikein hyväksyä epätäydellisyyttä.
Mä tunnen sun ja oman mieleni niin hyvin, että tiedän jo mistä kritisoit mua ja mistä tuut kritisoimaan mua tulevaisuudessa. Huomaan myös kaikki virheeni sosiaalisessa kanssakäymisessä kanssasi, ja miksi koit asiat tavalla jolla koit.
Ainoa asia, jota en ymmärrä on, että miksi koet minut pelottavana tai uhkaavana stalkkerina, mutta ehkä sekin vain johtuu siitä, että tunteeni sinua kohtaan ovat olleet niin voimakkaat, että tekstit sekä palstalla ja irl, ovat olleet niin tunnerikkaita, ja täynnä tunnetta, rakkautta, ja ihastumista sinua kohtaan, että koet, että lukitsen sut pieneen huoneeseen ja pidän omana prinsessani koko elämäni.
Ihmisen vapauden riisto ei kyllä ole asia, josta nauttisin ja todennäköisesti kokisin sen todella ahdistavana ja vastenmielisenä asiana, et sulla ei oo hätää, seuraavaks ehkä pelkäät, et vahingoitan sun läheisiä koska oon sellanen TUITTUPÄÄ ja oot nähnyt miten raivokas ja voimakas tunteinen oot.
No oon elänyt melkein koko elämäni eläinten parissa, ja voin sanoa, että kertaakaa en ole raivokohtauksien aikoina satuttanut eläimiä tai läheisiäni. Sinulle, jos suuttuisin niin löisin itseäni naamaan enemminkin kuin ketään muuta, sellaista se raivo on, ja tiedät mistä se johtuu, mun tunnehäiriöistä ja persoonallisuudenhäiriöistä, epävakaasta, autismista ja muista tollasista.
No sitten mietit,että voiko tälläisiä "hulluja" juttuja kirjottava ihminen olla täysjärkinen tai onko jotenkin vialla päästään muuten vaan.. noh käytän tavallista ihmistä enemmän retorisia keinoja ja symboliikkaa, voimistaakseni tekstejäni.
On paljon tehokkaampaa muotoilla asia "tuhoan koko maailman jos en saa sinua" , kuin sanoa: "koen todella suurta epätoivoa, joka aiheuttaa minulle niin valtavaa tuskaa, että vahingoitan itseäni, koska en saa olla lähelläsi, ja rakastaa sinua". On myös paljon hauskempaa ja värikkäämpää lisätä keinoja teksteihin:
"BÖÖÖÖÖÖÖÖ OON EPÄVAKAA PRINSESSA"
on tehokkaampi kuin sanoa "kärsin epävakaasta, olen maaninen ja mielialani vaihtelee hypermanian tavoin useasti , ja olen todella vaativa narsistinen ja pikkumainen, ja elitisti ja perfektionismi."
Vaikka käytänkin retorisia keinoja, niin en mä täysin läskiksi hommaa tai tekstiä laita, väritän vain omia tekstejäni, niitä ei ehkä tulekkaan ottaa kirjaimellisesti, ja joku symbolinen:
"Demonin sarvet revittiin päästäni ja siipeni eivät enää kantaneet pidemmälle"
on paljon mielenkiintoisempi ja kuvaa paljon enemmän sielun maisemaani, kuin joku "Potentiaalini ei päässyt koskaan loistamaan ja minun pahuuteni oli vain näytelmää", viesti tulee ihan uudella tavalla esille, kun käyttää symbolismia.
Oon vähän all over the place myös koska haluan miellyttää jokaista ihmistä ja kokoajan mietin, miten voin olla täydellinen kumppani ihmiselle josta oikeasti välitän. En haluu, että mun puolia ali-tai yliarvioidaan, koska oon monipuolinen, liian monipuolinen, sellanen että just oon mess.
Tekstin punainen lanka onkin, että ehkä minä itse olen paljon kriittisempi itseni ja ihmissuhteiteni suhteen , kuin sinä olet minua kohtaan, ehkä olisit armollisempi tai et vaatisi minulta niin paljon.
Mua vaan vaivaa tosi paljon kun en tule kuulluksi ja en saa puhua, ja tuoda itseäni ilmi, vaan jokin henkinen,sosiaalinen tai kulttuurillinen blokki, estää minua tuomasta asiaani ilmi hänelle. Koska hänellä on täysi oikeus tietää millainen olen, ne hyvät ja pahat. :)
Hänen todellakin pitäisi ymmärtää miten syvästi rakastan häntä, ehkä silloin hän olisi armollisempi minulle, mutta jos hänellä on joku väärä käsitys koko minuudestani, niin eihän se silloin mihinkään johda. En halua liioitella omaa hyvyyttäni liikaa, tai esiintyä aivan kusipää narsistina ja pahana marttyyrinä, haluan vain että hän kohtaa minut sellaisena mitä oon.
Huomaatko, kuinka en käyttänyt tekstissäni kertaakaan sana "Halventaja" ,koska mitään halventajia ei ole, kukaan ei ole pilannut meidän ihmissuhdetta, olen itse halventanut itseni ja luonut omat traumani, käytökseni ja toimintani pohjalta.
Hän on vain minun mielen oikkujeni uhri, silti.... niin aidoksi koin meidän "rakkauden" ja yhteyden. Että vielä tänäkin päivänä se saa minut itkemään, mun pikku rakas kärsii yksin, ja ei tuu ikinä ymmärretyksi tai rakastetuksi kenenkään toimesta, kun ei saanut olla munkaa, se on aito pelko :(
Ehkä se jää haaveksi, mutta sanoisitpa mulle,että rakastat mua irl. Siitä tietäisin, että olen vihdoin kotona, pitkän matkan päätteksi, ja voin pitää susta huolta ja rakastaa sua, niin paljon kuin haluut.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Sä oot vaan narsisti T.