VANHUS / VANHUUS !

Ei osaa sanoa mitään viisasta

ooooon mikä oooon muuksi en tuu,
se riittäköön !

nyt pitää alkaa kysella vanhuuden päiviksi vanhainkoti paikkaa
asumista varten jossa huolehditaan vanhan ihmisen tarpeista,
makso mitä makso ,

vai muuttaski eri paikkkakunnalle jossa
mun nuorin jälkrläinen elää omia eläke päiviään,

mä voisin ostaa isomman asunnon ja me muuttaisimme tyttären kanssa yhteen loppu ijäksi,

yksistään talouskulut olis pienempiä , ne puolittuisi, ja jos hänen poikansakki muuttais samaan asuntoon
mehän olisimme oikea perhe kuolemaan asyi,
mulla on tätsin velaton oma asunto myisin sen ja muutaisi toiseen kaupunkiin,

sirren kulut oli paljon pienempia kun on useampi maksaja, meitä olisi useampi maksaja samasta asunnosta,




ja me olisimme oiea perhe hän on jo pääsy työeläkkeelle ja minulla on myös oma melko hyvä työeläke, en koskaan ole tarvinnu kelan tukea omalla eläkkeellä olen pätjänny hyvin,

sitten pitää alkaa miettiä huoneitten lukumäärää että kaikilla olisi omat huoneet ja vessojaki varmaan tarvittaisiin 2 ainaki
sitten haluan ihanan tilavan kylpy huoneen jonne ihan pore amme, saunaa EN halaua asuntoon,
jos saunaa joku kaipaa vo menn uimahalliin vaikka kuinka monta kertaa viikossa,

nyt tuli uusi idea ja suuri uusi suunitelma
mä muutan eri paikkakunnalle,


ei tarvi vanhuuttaan yksin viettää me olisimme oikea ennenvanhan aikainen perhe taas koossa, !
Heti huomenn alan katella asuntoja eri paikkakunnalta, !

Totuus on
vanha ihminen on vanha
ja yhteiskunnalle suuri huolenaihe varsinki nykyisin,
kun valtion talous on kuralla ,

meitä vanhuksia on vielä elossa paljon,
vaikka me itse suuret ikäkuokat rakensimme rikkaan hyvinvointi valtion
kuinkas meille nyt näin kävikään,
kun olemme itse nyt vanhuksia,
suomi onki nyt suurissa talousvaikeuksissa
valtion talous konkurssikypsä, ja sota riehuu euroopassa kuten enneki,

raha EI riitäkkää enään pitämään omista vanhuksista huolta,
kuinkas nyt suu pannaan,

ME pidimme omista vanhemmistamme sotaveteraaneista
HYVÄÄ HUOLTA loppuun asti
ME perustettiin sotaveteraaneille oma rahasto
jonne joka ikinen vuosi jopa valtion armeijan pojat keräsi rahaa ovalta olelle tyyliin,

sotaveteraaneilla oli oma rahasto ja kaikista pidettiin huolta,


--- kuinkas kävikään,
meidät suuret ikäluokat UNOHTUI täysin
ei muisettukkaan että meistäki joskus tulee vanhuksia
ja avun tarvitsevia ihmisiä,

hups-heijaa
MEIDÄT UNOHDETTIIN oman onnemme nojaan,
vaikka itse ÄLYSIMME pitää omista vanhemmistamme sotaveteraaneista hyvää huolta,
mutta emme muistaneetkaan itseämme,

nyt olemme suurissa vaikeuksissa,
suurin osa yksin unohdettuna
ehkä jonkinlaisen kotipalvelun avun piiriin,
mutta luoko se turvallisuutta huonokuntoisille vanhuksille
sillä meitä yli 80++++++++ kymppisä on paljon suomessa todella huonossa kunnossa
ja yhteiskunta suurissa vaikeuksissa järjestämään edes jonkinlaista hoivaa nyt kuoleville vanhuksille,

näin se maailma voi rajustikki muuttu YHDENKI sukupoven aikana
kun päättäjät muuttuu
ja ovat saaneet aivan erilaisen koulutuksen ja lähtökohdan kuin ME ennen sotaa ja sodan aikana syntyneet saimme,

meille opetettiin yhteiskuntaoppia koulussa sota aikana
yhteisöllisyyttä ja vanhuksista huolenpitoa ,
se on nuoremmilta sukupolvilta unohtunu kokonaan oppiaineistoista.

no
me menemme hautaa näillä eväillä mitkä meillä nyt on

jospa maailma muuttuis miedän jälkeen paremmaksi,

jakselaan ja kirjoitelaan ajatuksiamme ,
se edes hieman helpottaa
yksin jääneitä vanhuksia kuitenki hieman jotenki.

terv: yksi meistä " sota-ajan seunda nuorista " entisistä työ-myyrista,
suomen rakentajista ,
nyt hieman alle ysikymppinen,

LUOJA SUOMEA VARJELKOON KAIKELTA PAHALTA
SUOMI SELVIÄÄ NÄISTÄKI VAIKEUKSISTA !

Tekoäly
onko siinä tulevaisuutemme ?

Totta on, että ajattelukykynsä säilyttänyttä vanhusta kehutaan,
vaikka ei ole ihmisestä itsestä kiinni eikä hänen omaa ansiotaan.
Kellä rappeutuu aivot missäkin tahdissa ja voi tulla muistisairautta,
emme me itse sille mitään voi,
ettei ole kovin oikeudenmukaista ylistää niitä, joilla ajattelu pelaa
paremmin.
Annan itseni vanhentua ihan omaa tahtiaan, en ota stressiä,
koska se tulee mikä tulee.
Toivon tietysti, että pysyisin toimintakykyisenä ja sitten kun toimintakyky
alkaa laskea pahasti toivon pääseväni pois tästä maailmasta.
Huomaan jo nyt, että elämä on käynyt vaikeammaksi.
Einmeinaa kaikesta selviytyä.
Olen monessa asiassa pudonnut kehityksen kärryiltä ja terveyden
heikkeneminen tuo myös ongelmia yksin selviytymiseen.

Ei toki kaikkia vanhuksia kohdella epämääräisesti eikävätkä he joudu "romukoppaan". Tarjolla on hienoja palveluja joista täytyy maksaa jne....

Halvaantuneen ja puhekyvyttömön vaimoni mukana muutin toukokuun alussa palvelutalon kaksioon.
Hoitsut käyvät viidesti vuorokaudessa hoitamassa vaimooni kohdistuvat puuhat. Minä hoidan sapuskahuollon valmistelun marketista jääkaappiin, usein valmiiksi tyrkylle ja joskus annostelen valmiiksi.
Tiskaan, hoidan jätehuollon mm. kooten käytetyt vaipat jätesäkkeihin ja säkkien tultua puolitäyteen sidon suut nippusiteillä ja kuskaan pihan perälle. Huolehdin jätteiden lajittelusta jonka suhteen hoitsut eivät kanna huolta ( tai eivät ymmärrä ). Lakaisen ja imuroin harkintani mukaan. Moppaan harvemmin.
Kaikki tämä kuuluisi hoitsuille mutta tytöt huiskivat periaatteella "käsistä pois" ja yhdessä vaiheessa helpommin (huonommin) aiheuttaa toisessa vaiheessa hankaluutta mutta sehän ei huiskaisijaa heilauta.

Olin hoitanut perheemme ruokahuollon suunnittelusta, ostamiseen, valmistamiseen ja kattamiseen edelliset 22 vuotta. Vaimo oli terve ja kykenevä mutta minä olen paremmin perillä ravintofysiologiasta.

En tiedä on tällä heidän töihinsä "sekaantumisella" yhteyttä muutamien asenteen joka selkeästi kielii, ja joskus saa sanallisiakin muotoja, etten minä oikeastaan tiedä juuri mistään mitään. En kommentoi heidän työtään enkä tunge toimenpiteisiin.
Olen vaimoni kaverina halustani, en oman kuntoni vuoksi. Käyn lihaskuntoharjoitteissa 6 krt/vko. Luen. Ratkon ristikoita. Yms.

Huolimatta 82v iästäni en ole havainnut ikäsyrjintää missään muualla. Joissakin tilanteissa päin vastoin.
Saatan myös olla "herkkänahkainen".

Kyllä mulla on ikää vaikka muille jakaa, mutta mikään vanhus en ole.