Erosin exän kanssa pitkän seurustelun ja yhteisasumisen jälkeen puolitoista vuotta sitten. Hän oli viikot toisella paikkakunnalla ja vain vkloput kotonamme. Loppuaikana ongelmat olivat minussa. Hänestä meni muuten hyvin, mutten halunnut, minä taas en halunnut, koska olin muuten elämäämme todella ahdistunut.
Minua ällötti ja ahdisti ajatus minkäänlaisesta läheisyydestä hänen kanssaan, koska koko tyyppi ärsytti. Hän tietysti kovasti yritti ja keksin aina joitakin syitä tai olin pois kotoa illat. Kuittasin kaiken tekemisellä sunnutaina, jonka jälkeen en ehtinyt "kuin" ottaa häneltä suihin ennen hänen lähtöään... Siis kiersin sillä yhdynnän ja hänen kosketuksensa minuun.
Eräänä iltana "väsymykseni" ei riittänyt kieltäytymiseen ja hän estelyistäni huolimatta oli yhdynnässä kanssani. Taisin silloin vähätellä asiaa vaikka se tietysti pahalta tuntui... En kuitenkaan huutanut tai tapellut vastaan... Mielestäni "älä" tai "en halua" olisi pitänyt riittää, halusin kuitenkin olla loukkaamatta. Olinhan kuitenkin vielä hänen avovaimonsa, meillä oli yhteinen ihana talo jne.
Sen jälkeen en voinut sietää miestä. Hän sai passituksen sohvalle ja seurustelu loppui. Hän kuitenkin kävi vielä kotona muutamia kertoja ja tunsin suurta inhoa häntä kohtaan. Nykyisin hän seurustelee hyvän ystäväni kanssa (suostumuksestani) eikä ystäväni tiedä. En silloin kehdannut kertoa kenellekään, sillä pelkäsin liioittelevani. Nyt pelkään ystäväni puolesta ja kerron varmasti, jos heille tulee vähänkään hankalaa. Tai jos sopiva tilaisuus tulee muuten. Koitan miehen suhteen kuitenkin olla "normaalisti".
Tahtuneet vain jäivät haittaamaan. Harrastan tanssia ja treeneissä vaihdetaan paria. En voi sietää vieraita miehiä lähelläni. (Osittain varmaan myös olen tiukkisuskollinen nykyiselle ja myös mustis.) Etenkin exääni muistuttavat miehet ovat ongelma. Pelkästään sama piirre riittää etten kestä olla miehen kanssa edes puheissa! Saati kosketuksessa. Vartalokosketusta vieraaseen mieheen kammoksun! Tämä alkaa haitata minun ja parini treenausta ja kehittymistä, mutten tiedä, kuinka pääsisin siitä yli. Parini tietää ja yrittää ymmärtää, mutta hermostuu aina välillä ruikutukseeni siitä, etten tahdo tanssia muiden kanssa. Kyse on siis jo ongelmasta nykyisessä suhteessani. Ymmärrän kyllä, että hän tahtoo paria vaihtaa, sillä se on miehelle todella kehittävää ja jossain määrin jopa edellytys. Itse joudun vieraiden miesten kanssa usein noloon tilanteeseen rimpuillessani kauemmas...
Miten neuvoisitte toimimaan?
Exää en halua ilmiantaa, koska hän tuskin edes tajusi, mitä teki... Ei varmaan edes muista. Siis hän ei varmaan "huomannut" estelyitäni ja uskoisin hänen lopettaneen, jos olisi alkanut tappelemaan vastaan tai huutanut. Oma vika, sikäli. Nyxä tosin on sitä mieltä että mikä tahansa naisen ei on ei - lohduttaa omatuntoa paljon. :)
Millä pääsen ongelman yli? Tanssissa läheisyyskammo on este...
Minua ällötti ja ahdisti ajatus minkäänlaisesta läheisyydestä hänen kanssaan, koska koko tyyppi ärsytti. Hän tietysti kovasti yritti ja keksin aina joitakin syitä tai olin pois kotoa illat. Kuittasin kaiken tekemisellä sunnutaina, jonka jälkeen en ehtinyt "kuin" ottaa häneltä suihin ennen hänen lähtöään... Siis kiersin sillä yhdynnän ja hänen kosketuksensa minuun.
Eräänä iltana "väsymykseni" ei riittänyt kieltäytymiseen ja hän estelyistäni huolimatta oli yhdynnässä kanssani. Taisin silloin vähätellä asiaa vaikka se tietysti pahalta tuntui... En kuitenkaan huutanut tai tapellut vastaan... Mielestäni "älä" tai "en halua" olisi pitänyt riittää, halusin kuitenkin olla loukkaamatta. Olinhan kuitenkin vielä hänen avovaimonsa, meillä oli yhteinen ihana talo jne.
Sen jälkeen en voinut sietää miestä. Hän sai passituksen sohvalle ja seurustelu loppui. Hän kuitenkin kävi vielä kotona muutamia kertoja ja tunsin suurta inhoa häntä kohtaan. Nykyisin hän seurustelee hyvän ystäväni kanssa (suostumuksestani) eikä ystäväni tiedä. En silloin kehdannut kertoa kenellekään, sillä pelkäsin liioittelevani. Nyt pelkään ystäväni puolesta ja kerron varmasti, jos heille tulee vähänkään hankalaa. Tai jos sopiva tilaisuus tulee muuten. Koitan miehen suhteen kuitenkin olla "normaalisti".
Tahtuneet vain jäivät haittaamaan. Harrastan tanssia ja treeneissä vaihdetaan paria. En voi sietää vieraita miehiä lähelläni. (Osittain varmaan myös olen tiukkisuskollinen nykyiselle ja myös mustis.) Etenkin exääni muistuttavat miehet ovat ongelma. Pelkästään sama piirre riittää etten kestä olla miehen kanssa edes puheissa! Saati kosketuksessa. Vartalokosketusta vieraaseen mieheen kammoksun! Tämä alkaa haitata minun ja parini treenausta ja kehittymistä, mutten tiedä, kuinka pääsisin siitä yli. Parini tietää ja yrittää ymmärtää, mutta hermostuu aina välillä ruikutukseeni siitä, etten tahdo tanssia muiden kanssa. Kyse on siis jo ongelmasta nykyisessä suhteessani. Ymmärrän kyllä, että hän tahtoo paria vaihtaa, sillä se on miehelle todella kehittävää ja jossain määrin jopa edellytys. Itse joudun vieraiden miesten kanssa usein noloon tilanteeseen rimpuillessani kauemmas...
Miten neuvoisitte toimimaan?
Exää en halua ilmiantaa, koska hän tuskin edes tajusi, mitä teki... Ei varmaan edes muista. Siis hän ei varmaan "huomannut" estelyitäni ja uskoisin hänen lopettaneen, jos olisi alkanut tappelemaan vastaan tai huutanut. Oma vika, sikäli. Nyxä tosin on sitä mieltä että mikä tahansa naisen ei on ei - lohduttaa omatuntoa paljon. :)
Millä pääsen ongelman yli? Tanssissa läheisyyskammo on este...
Vastaukset 17
Vanhimmat
Siis mitä?????????
sulla lamppu himmeenä.
olet todella kipee mene psykopatrille..
Jos koet ongelmasi niin suureksi, että se haittaa normaalia elämää, niin kuin kyseessä ilmeiseesti on, sinun kannattaa ottaa yhteyttä ammattiauttajaan. Ongelmasi ei luultavastikkaan poistu itsestään ja jos vain pitkität asiaa saattaa nykyinenkin suuhteesi kariutua.
Älä epäröi!
miettiä omia juttujaan
Mutta hoitoon hakeutuminen ei välttämättä ole huonoin vaihtoehto.
Ei noin voi käyttäytyä edes miestä kohtaa...
Mies oli sinulle uskollinen ja joutui pitkään
olemaan ilman seksiä. Miten hänen olisi pitänyt toimia, kun annoit koko ajan ymmärtää suhteen jatkuvan? Eikö ole kummallista, että yhtäkkiä
oma kumppani alkaa tuntua vastenmieliseltä, ilman syytä. Huomasit vain yhtäkkiä että mies on ärsyttävä! Nyt vielä yrität selittää, ehkä itsellesi, että kyseessä oli raiskauskin!
Myötätuntoni on kokonaan miehen puolella.
Vielä ihmettelen, miksi mies tarvitsisi suostumuksesi seurustelulle ystäväsi kanssa?
Ainoa joka voi korjata päässäsi olevan vian olet sinä itse.
Jos et halua ja ajatuskin oksettaa niin miksi et sanonut asiaa suoraan?Mutta sen enempää moralisoimatta..miehet ovat erillaisia kuin naiset...mutta jos olisit sanonut siinä"viimeisessä kerrassa"että et halua niin luulen että normaali mies olisi ymmärtänyt...vai onko tässä kyse jostain muustakin...kosto?
"Nykyisin hän seurustelee hyvän ystäväni kanssa (suostumuksestani) eikä ystäväni tiedä."
Mä ainakin tietäsin, jos seurustelisin jonkun kanssa.
olen joskus tainut mainita että naiset ovat vaikeita ja ei niitä ymmärrä kukaan. Nyt vain ihmettelen sitä, miten tämä lausahdus sattui juuri nyt tulemaan mieleeni.
Olen usein ajatellut, että miehet ovat yksinkertaisia ja tyhmiä. Mitenköhän tämä ajatus tuli mieleeni juuri tänään, viestiäsi ja sen sisältöä/kieliasua lukiessani?
Ainakaan miehet eivät näytä kykenevän empatiaan. Kumppanin kielloista välittämättä yhdynnän suorittaminen on raiskaus, vaikkakin tässä tapauksessa lievä.
Mikätahansa ei ei tod ole EI kun kyseessä on parisuhde jossa aiemmin harrastettu seksiä.
Esim " ei, ei mua nyt oikein kiinnnosta..lopeta.." voi hyvinkin päättyä seksiin jossa molemmat ovat mukana. Myöskin nainen voi olle aloittavana osapuolena ja mies jarrutella "ei mua kiinnosta, lopeta...."
Parisuhteessa on täysioikeus sanoa ei ja olla harrastamatta seksiä.
Tuossa pisti kuitenkin todella silmaan se että et halunnut loukata häntä ja kuitenkin et halunnut seksiä. Ristiriita joka aiheutti sen että harrastit seksiä vaikket halunnutkaan.
Ulkopuolisista usein kuullostaa aivan rikolliselta
yrittää seksiä kun toinen sanoo ei, mutta omassa parisuhteessa sellainen voikin tuntua aivan tavalliselta ja luonnolliselta. Itse olen monessa suhteessa vietellyt aluksi ajatusta vastustavaa naista ja ollut itsekin usein "saaliina". Enkä puhu nyt mistään raiskaus-tms fantasioiden toteuttamisesta.
On helvetin selkeä ero No emmä nyt ehkä oikein halua-EIn ja sen ison EIn välillä. Isossa EIssä ei sitä seksiä harrasteta vaikka toinen siitä loukkaantuisikin.TAi vaikka olisi IHANA YHTEINEN TALO JNE.....................................
Just just. Ja tuo sinun nyky tilasi on täysin ex miehesi aiheuttama?
"Minua ällötti ja ahdisti ajatus minkäänlaisesta läheisyydestä hänen kanssaan, koska koko tyyppi ärsytti."
Tuossa vaiheessa moni laittaisi suhteen poikki, vaikka se vähän toista loukkaisikin. Tai minä ainakin laittaisin!
Nyt nopeasti yhteys terveyskeskukseen ja sieltä saat lääkäriltä lähetteen mielenterveystoimistoon. Kirjoituksesi perusteella olet pikaisen terapian tarpeessa oleva hullu.
ehkä ex-n pakottaminen seksiin nosti sulla jotain menneisyydestä,jotai tiedostamatonta. et ole hullu. ihan normaali ilmiö.ei ketään voi pakottaa seksiin vaikka kuinka on ihana talo ja sun muuta.et ollut hänen omaisuuttaan mutta ne valitettavasti kuvittelee sellaista.
et ollut hänen aviopuoliso,olit vain hänen rakastajattarensa.ei avioliitossakaan voi pakottaa toista seksiin saatikka avoliitossa joka ei ole edes liitto eikä mikään.
minulla oli sama juttu että ongelmat oli vain minussa....hän oli jumala,täydellinen....joka eli vai nsillä että sai seksiä....ja olin myös avoliitossa..huh.vieläkin tulee tuskanhiki kun muistelen mennyttä aikaa,sen kipeitä ja sairaita puolia.jotakin oli ihan hyvinkin,joskus..
tuttua! Pistä mailia, niin jutellaan..
[email protected]